Pühaste Cotton Candy Sunset

Tartonreissun kohokohta on aina Gambrinus-olutkauppavisiitti, sieltä lähti matkamuistoja taas Hämeenlinnaan. Ensimmäisenä avasin tartolaisen hedelmäsourin. Se on raskaannäköistä syvän oranssia.  Tuoksussa on etiketin mukaisesti ainakin mangoa ja fudgea, ehkä sieltä löytyy myös passionhedelmää. Maku on mangohedelmäinen, pieni toffeen kurkistus lopussa. Alkuun pelkäsin että on liikaa makeutta, mutta sopiva happamuus tasoittaa sitä hienosti. On kyllä hienosti tasapainossa kaikki maut. Eihän tämä nyt mitään oikeaa olutta ole, vaan lähinnä jotain cocktailia. 0,33 l, 6 %, 5/5

Mallaskoski Double Dry Hopped Double IPA

Synkkyydestä syntynyt lukee seinäjokilaisen pullollisen etiketissä, varmaankin siis pohjanmaalaissävytteistä ipaa on luvassa. Väri on tummempaa oranssia ja vaahto on ihmeellisen kestävä valkea kerros. Tuoksussa on jotenkin nostalgiaa, tältä sen ipan pitääkin tuoksua, hedelmää ja mäntyä, vähän multaakin. Maku on samankaltainen, vähän raskas, mutta täyteläinen hedelmä ja vaimea katkeruus  jotenkin tulee mieleen elämäni ensimmäinen Punk IPA. Nostalgiapisteitä ropisee. 50 EBU, 33 cl, 7,5 %, 5/5

Social Brewing / Maku Protoni NEIPA #3

Loppiaisen janojuomaksi Bruuverissa valitsin hanasta neipaa. Ulkonäkö on keltaista ja näyttää raskaalta ananasmehulta, ei juuri vaahtoa. Tuoksussa on mietoja hedelmiä. Hörppäily paljastaa myös mietoa humalointia, vähän kirpeyttä, pehmeää hedelmöintiä. Vaikka olut on kylmää, lämpöä välittyy. Helppoa, mutta maistuvaa, helposti unohtaa olevansa kauppakeskuksessa. 50 cl, 5,7 %, 5/5

Mikkeller Porter

Olukellarin kätköistä nappasin vuosikymmenenpäätösolueksi tanskalaisen, Belgiassa pantun, mustan portterin. Vaahto muodostui komeaksi samettimaiseksi raskaanoloiseksi ruskehtavaksi matoksi oluen päälle. Mikkellerin valikoimaan tämä tuntuu kovin tavalliselta oluelle, mutta perusjuttukin onnistuu Mikkelleriltä. Tuoksu on yrttinen, paahteinen, makea, jopa konjakkinen. Maku on tasapainoinen ja rauhallinen, paahteisuutta ja vähän kahviakin. Maussa täyteläisen paahteisuuden jälkeen pilkistää sitruunaista terhakkuutta, mikä tekee oluesta jännittävämmän. Olut pelkästään paranee juotaessa. 330 ml, 8 %, 5/5

Pühaste Tumeaine Imperial Stout Colombia & El Salvador Coffee

Isäinpäivän aaton (miksi tämä juhlapäivä ei ole oikein vaakiintunut jouluaaton ja vapunaaton vertaiseksi) kiertelyjen päätteeksi nappasin olutkellarista yhden tumman oluen. Vironkielen asiantuntemukseni kääntää nimen pimeäksi aineeksi, oluen väri ainakin tukee arvaustani,. Etiketissä on ehkä kuva mustasta aukosta tai linnunradasta. Oluen väri on mustaa. Vaahto on valokuvaajaa nopeampaa. Tuoksu on sellaista parempaa kahvia, voiko kylmä kahvi tuoksua näin hyvältä. Maku on kahvinen, pakko tihrustaa etikettiä, että mistä tämä nyt on oikein tehty. Kokomo kahvipaahtimo Tallinnasta on nähtävästi osasyyllinen. Kahvilikööriähän tämä on lähellä, pientä kuplintaa jälkimaussa, joka samalla paljastaa että onhan tässä humaliakin. Onpa huumaavaa olutta. Makeus paljastuu viimeistään huuliin tarttuvasta tahmeudesta. Raskasta kamaa, ei ihan yhdeltä istumalta uppoa. Etiketti ei taida olla Marge Nelkin, siitä miinusta. IBU 60, 0,33 l, 11 %, 5/5

Tanker / Mallaskoski Cherry Gone Dark

Halloween-tunnelmaan sopivan barley winen ovat tehneet tallinnalainen Tanker ja seinäjokilainen Mallaskoski. Tölkki on tyylikkään vähäeleisen musta. Olut kaatuu lasiin tummanruskeana ja nopeahko tiivis vaahto käväisee lasissa. Tuoksussa on makeaa hedelmää, oudon vaimeasti, vähän lakritsaakin. Maku on makean ja happaman tasapainottelua. Onko tässä kirsikkaa, no onhan sitä mutta kypsänä. Maku vaihtuu makeasta happamaksi vai onko se vaan entistä makeampaa. Kirsikka on mennyt kyllä tummaksi, aika raskasta kamaa, liian raskasta. IBU 50, 440 ml, 10,0 %, 2/5

BrewDog Old World Russian Imperial Stout

Kunnioitusta herättävä iso pullo skottilaista imperial stouttia on odotellut olutkellarin paremmalla hyllyllä pitkään. Tarkkaan ottaen pullo oli vähän yli best before -merkinnän, mutta eipä tuo tällaisissa vahvoissa stouteissa tunnu mitään haittaavaan, vähän päinvastoin. Väri on mustaa ja vaahto vaaleanruskeata. Olut kaatuu rauhallisella pulputuksella lasiin. Tuoksu on suklaata, karamellia ja paahdetta. Kahvia ja suklaata mallaksella maistuu vähän öljymäisen suutuntuman pyörityksessä. Alkoholikohan se vähän kipristelee. Humalia on miellyttävästi, ei katkerana vaan ryhdistävänä jälkimakuna. Rauhoittava olut lämmitää poskia. Vähän tekee mieli napata yksi joululahjaksi saatu konvehti (pientä varaslähtöä jouluun, lahjanantajan luvalla tämä). Pullo on iso, mutta jouluna on aikaa nautiskella. Pehmeää, silkkistä suorastaan, kyllä tällainen baltic portteri tai venäläinenkin on olutlajikkeena aika rauhoittava ja tietyllä tavalla täydellinen. Lopussa mukaan astuvat tummat hedelmät täydentämään täyteläisyyttä.   660 ml, 9,5 %, 5/5

Olvi Jouluolut

Joulukuu alkoi, joten pieni joulujuhlan vietto sopi mukavasti. Olvi oli aiemmin lähettänyt oman joululahjapakettinsa, jonka nyt sitten avasin. Olut kaatuu lasiin voimaakkaasti kuohuen. Itse olut on mahonginväristä. Olut tuoksuu maltaiselta. Ensin vähän pientä pettymystä, että mikäs tällainen tumma lager ja joulu, onko niillä jotain yhteistä. Maun maltaisuuteen sekoittuu reiluhkosti humalaa, joka kuivattaa suuta. Vähitellen maku alkaa tuntua oikein sopivalta, miksi jouluna pitäisi juoda vaan tummia oluita. Tässä on tällaista mukavaa nostetta perinteisesti raskaahkon jouluruoan pariksi. 0,5 l, 5,0 %, 4/5

Pyynikin Nordic Lager

Lidlin hyllystä bongasin Pyynikin panimon lagerin, kyllähän se oli testattava. Tuoksu on simamainen. Väri on vähän samea oranssi. Maku on myös simamainen. Makeus yhdistyy lievään hedelmäisyyteen, yhdistelmä on jotenkin raskas. Lopuksi kielen päälle hiipii vähän metallia. Ehkä tämä jossain Lapin erämaamökillä olisi sopivaa, kaupunkiolosuhteissa tuntuuu vähän turhan sekavalta ja lageriksi raskaalta. 50 cl, 5,0 %, 2/5 

Käbliku & Sip Kolmas Aastapäev Kakao Ja Vanilliga Imperial Stout

Tarton Aparaaditehaksen Sip Veini- ja öllepoodista ostin kaupan omaa olutta, jonka Käbliku Pruulikoda on valmistanut kaupan 3-vuotissynttäreitä varten. Kaadettaessa lasiin paljastuu punaista sävyä mustasta oluesta, vaahtoa ei oikein synny. Maussa on luvatusti kaakaota ja vaniljaa. Makeus peittää alkoholia ja humalat lopuksi peittävät makeutta. Olut on liukasta ja vähähiilihappoista. Alkoholi kyllä tuntuu reippaasti varsinkin jälkimaussa. Todella lämmittävää, ei ole kevytolutta vaan raskaampaa, silti olutta on helppo juoda. Mielipide vähän vaihtelee juodessa, että onko tämä nyt jotain olutkonjakkkia vai erityisen hyvää olutta.  60 IBU, 330 ml, 10,5 %, 5/5

Cool Head Brew Orava Brewing Orwellian Nightmare Imperial Stout

1984 on vaihdettu Big Brother -henkisessä etiketissä 2018:ksi. Tölkistä kaatuu mustaa, vaahto on ruskeaan taittuva ja katoavainen. Tuoksussa on lakritsaa. Maku on tuoksun mukaista, lakritsaa. Alkoholi on läsnä. Paahteinen mallas saa sävyjä vaniljasta. Jälkimaussa humalia, alkoholia vai onko se  vanilja joka vähän häiritsee. Makua on paljon, makeaa, rauhoittavaa kamaa, vähän jopa raskasta. Nimeämisessä ja etiketissä on tyyliä.. 330 ml, 10 %, 4/5

Founders KBS

Aurinkoisen päivän terassiolueksi valikoitui musta imperial stout, en sitä ihan siihen tarkoitukseen ole mieltänyt. Avasin sen ihan jääkaappikylmänä, mikä ei sekään ehkä mennyt ihan protokollan mukaan, ehkä se kuitenkin vähän paransi sopivuutta. Kentuckylainen aamiais-stout on mustaa ja pinnalle muodostuu kermaista vaahtoa. Maku on painavaa, muttei raskasta. Paahteisuutta riittää, suklaata ja kylmää vahvaa kahvia. Pullon pinnan tahamaisuus ilmestyy pian lasin pinnalle. Kyllähän tästä tulee likööri mieleen, sen verran täyteläistä tavaraa on. Mainio nautiskeluolut keväisellä ei-helteiselle  terassille, sopii varmasti myös pimeämpiin talvi-iltoihin.  Jälkimaku on todella pitkä ja pehmeä. 355 ml, 11,9 %, 5/5

Hercules Double IPA Great Divide Brewing Co

Pullollinen hyvää olutta on löytänyt voittajansa, parempaa on pullollinen hyvää olutta perjantai-iltana. Amerikkalainen DIPA Denveristä tuoksahtaa makealta ja maltaiselta reilulla havukattauksella. Maku on kuin käkkärämännystä, jossa kasvaa sitruunoita. Alkoholi on taas saatu kummasti syrjäytettyä, mutta vähän alkaa miettimään että onko tämä katkero alkoholia. Leveä maku hidastaa huikkatiheyttä. Makeus löytyy parin huikan jälkeen, pitää maistella hitaasti. Tuntuu jotenkin raskaalta ja liukkaalta suussa. Väritys on vähän likaisen oranssi, vaahto on ohut, mutta kestävä. Tuhtia katkeroa, olisiko mukana vielä jotain pippuriakin. Mausteisuus, katkero tai alkoholi lämmittää nielussa, ei ole aloittelijoille tämä olut. On maisteltava tarkkaan että tietää mitä arvioksi laittaa. Ei ollut DIPAton tammikuu, ei. 85 IBU, 355 ml, 10,0 %, 5/5

Prykmestar Double IPA

Sekametelisoppaa tai makujen harmoniaa on Uudenkaupungin Prykmestar pannut. Väri on vähän sekava. Pakostikin tämä lauantai-iltapäivällä menee harmonian puolelle. Tuoksu on makeahko ja hiivainenkin, ei lupaa hyvää. Sitten kulaus suuhun ja harmonia alkaa: vähän makeutta ensin alkuun, sitten havaitsee että olut on raskasta ja lopuksi humalat alkavat riehumaan mäntyhalolla. Ei taida olla ainoastaan väri, joka muistuttaa etäisesti sahdista. Humalat vahvistuvat loppua kohden.  50 cl, 8,5%,5/5

Texas Ranger Chipotle Porter

Pihvingrillauksen valmisteluoluessa oli chilit jo valmiina. Tanskalainen Mikkeller on maustanut Portterin chipotlella. Olut mustaa ja raskasliikkeistä, kellertävä vaahto katoaa pikaisesti. Suklaata ja vähän kahvia ja savua, olisiko jossain vaiheessa tervaakin ollut panopuuhissa lähistöllä. Chili on ovelaa, ensin ajattelee että eihän tässä maistu ollenkaan chili, hetken kuluttua huomaa mukavan pikkupolttelun kielessä ja kidassa. Tasapainoisen oluen nauttii mielellään.

330 ml, 6,6%, 5/5

De Molen Pale Ale Citra

J. R. Schramm'i Keller olutravintola onkin kesäksi levittänyt terassin Tarton Rüütlile, olutvalikoima on edelleen laadukas: hanassa on valikoimaa ja pullollisia on kymmeniä ainakin. Ukkoskuuron hellitettyä voi terassin viileydessä nauttia hetken tuopillisen huippuolutta. Olut on sopivan viileä, miten tuo vaahto voi tuntua lämpimältä? Sitrus tuoksuu ja humala maistuu. Olut tuntuu raskaalta, vähän tympeältä, ehkä olut onkin liian lämmintä. 

0,4l, 5,2%, 4/5

Moritz Epidor

On suosittava kotimaista,
varsinkin Kataloniassa. Epidor on paikallisen Moritz-panimon vahvempi ja tummempi lager. Mallasta ja makeaa, olisiko jopa hunajaa on maussa, väri muistuttaa muista janojuomista. Ei sovellu janojuomaksi raskaan Mar Bellan -rantapäivän jälkeen, ehkä olisi enemmän edukseen lokakuussa. Kylmänä oli kuitenkin El Bornin supermercatissa ja myös omalla terassilla.  33 cl, 7,2%, 3/5

Ozujsko

Kroatialainen olut vol 2 ei ole edellistä kummempaa. Karlovacko ja Ozujsko lienevät paikalliset Koff ja Karjala. Matkaopas kertoi että Ozujsko olisi maultaan raskaampaa, no raskaan suorituksen jälkeen ("muutama" porras ylöspäin kivunneena) raskautta ei kyllä huomannut, pientä terävyyttä tai metallia on maussa. 50 cl, 5%, 3/5.