Goodmanin Alkossa käydessäni aikuisuuden ensiaskelilla ollut kaveri haahuili oluthyllyllä ja jostain syystä kysyi minulta suosituksia olutvalintaansa: tiedätkö sä näistä oluista. Tietysti vakuutin tietäväni ja suosittelin pojalle Urbockia ja itse nappasin hyllyn lähes tyhjästä kolosta savolaista savuolutta. Kaveri ei tainnut uskoa suosittelujani ja kyseli pian perään Sakun Portterin sopivuutta, enpä sitäkään kieltänyt. Savolainen olut kaatuu lasiin tummanruskeana. Tuoksussa on reippaasti savua, jopa palvikinkkua. Vaahto on nopea vaalea kerros. Maku on ihan ensihuikalla maltainen, mutta maku muuttuu samantien savuiseksi. Makea mallas paljastaa itsensä loppua kohden. Savuisuus ja makeus sekoittuvat sopivasti. Aika asiantuntevaa porukka oli Alkossa käynyt, kun tämä hyllyväli oli tyhjennetty. 0,33 l, 7,0 %, 4/5
torstai 30. huhtikuuta 2020
Iso-Kallan Tuco
keskiviikko 29. huhtikuuta 2020
Laitilan Mississippi Steam IPA
Goodmanin S-marketin oluthyllyllä pysähdyin tutunnäköisen tölkin kohdalla ja päätin maistella uudestaan laitilalaista höyryolutta. Tölkkiä kärryyn nostaessa huomasinkin että kyseessä olikin uusi versio höyryoluesta, ale joka on käytetty matalassa lämpötilassa. IPA-tölkki sihahtaa auki näppärästi, mutta ei kovin ponnekkaasti. Tuoksu on lievästi kuusinen. Vaahto on valkoista ja niukahkoa. Oluen väri on sameahkon oranssinkeltainen. Maku on sopivasti humalainen, lievästi hedelmäinen. Jälkimaussa humalat ovat leppeitä. Maussa alkaa vähitellen tuntua sitruunaa ja hiukan viuhahtelee hedelmäkarkkien makeuttakin. Jälkimaun humalat vähitellen alkavat hitusen toivotunlaisesti kuivaamaan poskia, kyllähän tästä ihan kunnon IPA-meininki syntyy. Varmasti ostoskärryt pysähtyvät oluthyllyllä hoyrylaivan kohdalla uudestaankin. 50 cl, 5.0 %, 4/5
Tunnisteet:
4
,
hedelmä
,
hedelmäkarkki
,
humala
,
höyry
,
höyrylaiva
,
IPA
,
kuusi
,
meininki
,
ostoskärry
,
sopiva
perjantai 24. huhtikuuta 2020
Hartwall Lahden Erikois Juhla
Perjantai-ilta antaa etätyöviikon jälkeen luvan saunassa käymisen päälle kaataa vaalean kirkasta lahtelaista lasiin. Lahtelaisesta tulee sellaisia nostalgisia muistoja mallasjuomista: Moi!, sehän se oli lahtikkomiehen tunnus, ja peukalo ja etusormi muodostivat sellaisen L-kirjaimen. Tämä olut juhlistaa Lahden Erikoisen 90 vuotta. Olut on kirkasta ja nopea vaahto käy tuopin pinnalla. Tuoksu on puinen mallas. Sama fiilis jatkuu maussakin. Ennen lahtetalainen oli parempaa tai olisiko maku muuttunut. 1/2 l, 5,5 %, 2/5
Tunnisteet:
2
,
90
,
juhla
,
L
,
lahtelaista
,
lahti
,
mallas
,
Mallasjuomat
,
Moi
,
puinen
keskiviikko 22. huhtikuuta 2020
Karhu Suodattamaton Pils
Etätyöpäivän etuihin kuuluu se että kahvitauolla ehtii näppärästi virittää grillin päälle ja työpäivän päätteeksi onkin sitten heti grillauksen aika. Sen jälkeen sitten onkin hyvä ottaa yksi pilsneri. Karhu-brändin tölkki on niin tyylikkään mustavihreä ja oluen väritys ja pitsittävä vaahto jatkavat samalla linjalla. Kultaista sameutta ja valkoista vaahtoa täydentää maltainen tuoksu. Maku on vähäisesti kuiva, mutta aika laimea. Jälkimaku on kyllä enemmän katkera, kuin maku antaa ymmärtää.Hiilihappoja on riittävästi. Jälkimaku parantaa olutta selkeästi. Karhun logo on vaan tyylikäs. 50 cl, 5,0 %, 3/5
Tunnisteet:
3
,
brändi
,
etätyö
,
grilli
,
hiilihappo
,
kahvitauko
,
katkera
,
kuiva
,
logo
,
pilsneri
lauantai 18. huhtikuuta 2020
Stone IPA
Berliiniläinen IPA olikin ihmeellisesti jäänyt blogittamatta, joten virhe sopi mieluusti korjattavaksi. Olut on kauniin oranssia ja vaahto sen päällä on kirkkaan valkoista. Tuoksussa on hedelmiä ja kukkasia. Maku on voimakas ja vahvasti humalainen, greippiä ja havumetsää. Jälkimaku kuivattaa suuta, sitrusta hiipii jostain makunystyröihin. Jälkimaussa kertautuu vielä maun havumetsä-efekti, kuiva mäntypölli vaan raksahtaa halki halonhakkaajan kirveen terään. Ihan oikeutetusti etiketissä lukee The iconic, kyllä tätä on Alkosta ostettava uudelleen maisteltavaksi. 0,33 l, 6,9 %, 5/5
perjantai 17. huhtikuuta 2020
Sori & Dois Corvos Lost Crow Elderflower Saison
Tallinnalais-lissabonilaista yhteistyötä on maustettu seljankankukalla. Hunajaisen punertava olut kerää kaadettaessa päälleen tiivistä ja ohutta vaahtoa. Makukin on alussa ainakin hunajaisen makeaa. Tuoksussa on kukkaista parfyymiä. Maussa erottuu belgihiiva selkeästi, mutta ei liikaa. Maku on myös kukkainen. Makeus sekoittuu lievään humalaan ja jotenkin sellaiseen kotiviinimäiseen makuun. Kotiviinillä on kyllä tässä nyt jotenkin huono kaiku, siis kotiviinimäinen hyvällä tavalla ja jotkuthan osaavat tehdä hyviäkin kotiviinejä. Muistan yhden vanhan ukkelin kotiviinit Santorinissä. Eksynyt varis tuntuu paljon vahvemmalta mitä etiketin merkinnät kertovat. 33 cl, 5,5 %, 4/5
Tunnisteet:
4
,
belgihiiva
,
eksynyt
,
hunaja
,
kaiku
,
kotiviini
,
lissabon
,
seljankukka
,
Tallinna
,
varis
keskiviikko 15. huhtikuuta 2020
Nokian Keisari Pils
Nokialaispanimon pilsneri kaatui lasiin todella vaaleana, lähes läpinäkyvänä. Saunaoluen vaahto on siisti, tiivis valkoinen kestävänoloinen hattu. Tuoksussa on lupaavaa ruohoisuutta. Alkumaussa on metallia, keskimaussa mallasta ja lopussa löytyy reilusti kuivaa humalaa. Yksinkertaisesti juotavaa olutta. Ehkä tuo kuivuus tuntuu liian metalliselta, jotenkin pistävän kuusista pihkaa. 0,5 l, 4,5 %, 3/5
lauantai 11. huhtikuuta 2020
RPS Tropical State of Mind
Kuopiolaisen panimon trooppisen mielentilaoluen etiketissä luki että cold brew stout, joten päätin sitten juoda tämän oluen kylmänä. Väri on mustaa, oluen joukossa uiskenteli pari hiivahippusta, vaahtoa ei muodostunut. Tuoksussa on mallasta ja trooppista hedelmää, näin pääsiäisenä ei voi välttyä mämmimielikuvalta. Maussa on mallasta reilusti, makeaa hedelmäisyyttä, kylmää kahviakin vähän, siitähän se etiketin cold brew taisi tulla. Tuntuu ohuelta, hiilihappoja on kohtuullisesti. Etiketti kertoo että hedelmäisyys tulee passion-hedelmästä ja agavesta. Vähän vilahtaa mentholia ennen maltaista jälkimakua. Paranee lämmetessään. 330 ml, 5,0 %, 3/5
Tunnisteet:
3
,
agave
,
hedelmäinen
,
hiiva
,
kahvi
,
Kuopio
,
kylmä
,
mallas
,
menthol
,
mielentila
,
musta
,
mämmi
,
ohut
,
passion
,
trooppinen
perjantai 10. huhtikuuta 2020
Mikkeller Beer Geek Vanilla Shake
Olutkellarin takaosastoa tulee tutkittua nyt tarkemmin, kun tämä koronaeristys vähän rajoittaa uushankintaa, onneksi huoltovarmuuskeskukseni on ollut tarkkana. Takahyllyltä tämä tanskalainen imperial stoutkin löytyi, ostopaikka on ollut joku virolainen olutkauppa ja ostoajasta on ainakin yli pari vuotta. Pullo antaa avatessa voimakkaan vaniljaisen tuoksun. Olut on pikimustaa ja näytti vähän ohuelta ja nopealiikkeiseltä kaadettaessa, eikä vaahtoa syntynyt lainkaan. Lasissa tunnelma vähän korjaantuu, varsinkin kun on ensimmäisen maltaan täytteisen kulauksen saanut nielaistua. Maussa on paahteisen maltaan lisäksi makeutta, yskänlääkettä, kahvia, lakritsaa ja jälkimaussa on sitten vaniljaa, joka jää kielelle pyörimään ja odottamaan seuraavaa mallaslähetystä. Huuli takertuu sokeriseen lasin pintaan hörpätessä, vähitellen olut rauhoittaa koko kehon, kun ensin on saanut vähän punaa poskiin ja korviin. Pullollinen on maksimiannos tätä, varsinkin kun alkoholiprosentteja on toistakymmentä. 330 ml, 13 %, 5/5
keskiviikko 8. huhtikuuta 2020
Brewski Mother Gose
Pien-olutkaupan hyllyltä varmasti ihan tyylikkään etiketin takia poimittu ruotsalainen gose-olut virittää pääsiäisen juhlintaan. Olut kuohuaa heikosti ja nopeasti, väritys on sellainen samea omenamehumainen. Tuoksussa on hedelmää ja aavistus happamuutta. Maku on vähän laihanlaista mangomehua, jälkimaussa on jykevä habaneron tunnelma. Jännästi alussa maistuva makeus houkuttaa ottamaan isompaa kulausta, jälkimaku sitten kertoo että astuit ansaan. Onhan tässä happamuuttakin, mutta se jotenkin jää huomaamatta. On kyllä erikoinen olut, tai onko tämä nyt edes olutta ollenkaan, aika haastavaa laittaa joku arvosana tälle, kaikki on mahdollisia 1 - 5. Käännän tämän kaikkien gosejen äidin arvosanan kuitenkin hyväksi. 330 ml, 3,5 %, 4/5
Tunnisteet:
4
,
gose
,
habanero
,
hapan
,
jälkimaku
,
laihanlainen
,
mango
,
Pien
,
pääsiäinen
,
Ruotsi
tiistai 7. huhtikuuta 2020
Fat Lizard Ankle Slapper American Pale Ale
Nilkanläpsyttäjä ei viittaa panimon logossa olevaan liskoon vaan surffaajan jalkoja hellivään aaltoon. Espoolainen punertava APA vaahtoaa vaimeasti kun oluen kaataa aina yllättävästä topless-tölkistä. Tuoksuttelu paljastaa reippaasti trooppista makeaa hedelmää. Maku on yllättävän ohut, mihin ne mangot katosivat. Jälkimaussa on vain pientä humalointia. Olut on jääkaappikylmää, täytyy varmaan antaa vähän lämmetä. Ei sitä kauaa jaksa olutta kyllä lämmitellä. Tuoksu ei ihan vastaa makua, ei ole paksu maku, jälkimaku on lievästi humalainen. IBU 35, 0,44 l, 5,2 %, 3/5
lauantai 4. huhtikuuta 2020
Tuatara XV
Uusiseelantilainen panimo, Tuatara, on nimensä mukaisesti kuvioinut 15-vuotis -juhlaoluen pullonsa kaimaliskonsa mukaisesti, siksi se varmaan on aikanaan Kampin Alkosta lähtenyt mukaan. Nyt sitten olutkellarin takahyllyltä piti ottaa maistettavaksi tämä musta stoutti. Tuoksu on paahteisen maltainen, vähän jopa liköörinen, rusinainen ja kahvinen. Tuoksu on kyllä aika mahtava, ehkä kuitenkin siirryn maisteluunkin. Vaahto on komea kermainen, lopulta vähän höttöinen. Maku on paahteinen maltaisuus, kahvinen, hivenen suklainen. Suutuntumassa olut tuntuu ohuelta, mutta maku on todella täyteläinen. Mukava jälkimaku, humalan kuivuus iskee tyhjästä. Vahva paahteinen ja lakristainen maku ja alkoholi antavat vähän jopa salmiakin makua, joka auttaa ymmärtämään miksi tämä on rahdattu Suomeen maailman toiselta puolelta.Luultavasti pallon toisella puolella suunnitellaan 20-vuotisolutta, se otetaan kyllä kiinnostuksella vastaaan. 500 ml, 11 %, 5/5
torstai 2. huhtikuuta 2020
Morgondagens Bubble Gum Candy Weisse
Etiketti lupailee mahtavinta purukumishowta maan päällä. Sirkusolut löytyi Pien-kaupasta ja tänään kaipasin vähän sirkustemppuja. Olut on punertavaa, eikä se juuri vaahtoa. Tuoksu on vadelmaista.Happamuus ja makeus painivat sopuisasti maussa, happamuus vie kuitenkin voiton. Vadelma on päämakuna, purukumia ei onneksi löydy, tai kai se on vadelmapurukumia. Hiilihappoisuus on sopivalla tasolla, mukavasti jälkimakuun tulee pientä poretta. Alkuun maistui aika oudolta, mutta loppua kohti tästä oikeastaan ihan oppii tykkäämään. Ihan mukava välihuikka, mutta en lähde toista hakemaan. Ihan lopuksi alkaa vähän tympiä koko vadelma, puumaisuutta. Maistuisi varmasti paljon paremmalta Pienin terassilla. 330 ml, 4,5 %, 3/5
Tilaa:
Blogitekstit
(
Atom
)