Olutkellarin perähyllyltä löytyi outoa olutta, virolaista kuparisen väristä vaahtoamatonta imperial gosea. Etiketti lupailee limeä, kurkkua, korianteria ja suolaa sekä ginitynnyrikypsytystä. Mitähän tästä nyt oikein ajattelisi. Tuoksuu makealta purukumilta ja katajaiselle ginille. Maku on kypsää maltaista tynnyriä, giniä, hyppysellinen suolaa, reilusti limeä ja lopulta myös kurkkumehua. Maku on vahva ja voimakas. Olut on kyllä erikoinen kokemus, pitää oikein nautiskella keskittyneenä että mistä tässä on oikein kysymys. 0,33 l, 9,9 %, 4/5
lauantai 14. tammikuuta 2023
tiistai 29. marraskuuta 2022
Tanker Wanderwild Wild Sour Ale
Virolainen villiolut sisältää etiketin mukaan ruista, kuusenkerkkää ja puolukkaa. Väri onkin punertavaa likaisenruskeaa, vaahtoa ei synny lainkaan. Tuoksu on makeaa, vähän liikaakin. Maku on myös makeaa, liikaa, purukumia, belgialaista mielipuolisuutta. Hiivaakin löytyy, olisiko vähän sitä kuusenneulastakin. Liian iso pullollinen yksin nautiskeltavaksi. Kyllähän tuo happamuus lopulta voittaa alun makeuden. Se jopa kääntää kokonaisuuden paremmaksi. 375 ml, 5,5 %, 3/5
keskiviikko 31. elokuuta 2022
Sonnisaari Purkkamestari Juicy Wheat Beer
perjantai 8. huhtikuuta 2022
Musa & Cockburn Remistura 2021
Lissabonin matkamuiston ostin Musa-panimon baarista. Arvonta osui belgityyppistä golden aleen, joka on tehty Cockburnsin viinikellarin kanssa yhteistyönä. Väri on syvää oranssia ja vaahtoa tulee vähäisesti. Tuoksuu lievästi hiivaiselta. Maku on mukava, vaikea eritellä että mikä tässä oikein maistuu. Olisiko vähän hapanta, toisaalta maltaan makeutta, mutta ei liikaa, hedelmät on kypsähköjä, vähän purukumia. Tynnyrikypsytyksestä ei ole jäänyt makuja portviinistä, vaikka sitä vähän odottelin, mieluummin kuivaa valkoviiniä. Alkoholia ei oikein huomaa, lämmittää silti. Maku on jotenkin vähäinen, mutta samalla täyttävä. 33 cl, 9,9 %, 4/5
keskiviikko 28. huhtikuuta 2021
Uiltje Piewee the Pineapple Weizen
Huhtikuu tarjoili taas omaa huumoriaan lumen muodossa. Onneksi Alkon myyjä vähän vihjaili että jonkinlainen uhka tai mahdollisuus voisi tämä hollantilainen ananasvehnäolut olla. Väri on samean keltainen, vaahto on oikeasti vain kaadettaessa muodostuvaa kuplintaa. Tuoksu on muisto lapsuuden punaisista purkkapalloista, olikohan ne jotain intiaaneja. Maussa on ananasta, kuten tuoksussakin. Ananaksen maku on tuoksuun verrattuna mieto. Aika lyhyt on makuelämys, makeus pysyy kohtuullisena. Ei sovi ananas vehnäolueeseen, jotenkin löysä yhdistelmä. 330 ml, 5,0 %, 2/5
lauantai 9. tammikuuta 2021
Seven Island Moctezuma Maple & Pecan Imperial Stout
Tovi sitten Alkossa huomasin tyylikkään mexicohenkisen olutetiketin pullollisessa, joka paljastui sitten kreikkalaiseksi, Virossa pannuksi imperial stoutiksi, joka on nimetty kaukaisen azteekkihallitsijan mukaan. Olut on mustaa, eikä se oikein vaahtoa, vaikuttaa vähän liukkaalta. Tuoksussa on marjoja ja pelottavaa purukumia. Hörppy poistaa purukumin ja täyttää suun paahtuneilla maltailla, pähkinöillä, vaniljalla, vaahtokarkilla tai kai se on tuota vaahterasiirappia. Ei ole kyllä mitenkään häiritsevää tuo liukkaus, vaan koska maku on niin paksu, niin ehkä tuo liukkaus vähän tasoittaa. Alkoholi kyllä pysyy piilossa, mutta makeutta on liikaa jälkimaussa. 440 ml, 12,0 %, 4/5