torstai 30. marraskuuta 2017

Nøgne Ø Asian Pale Ale

Sellon Citymarketin valikoimasta löytyi Nøgnen Øtäkin. Asian Pale Ale on sitruunaruoholla maustettua pale alea. Etiketissä on maininta 10 IBU, mikä on yllättävän vähän. Olut on kaunista, vähän sameaa oranssia, tiivis valkoinen vaahto. Tuoksussa on vähän saippuaa. Ensihörppy tuntuu vetiseltä, pientä pettymystä ilmassa. Parin maisteluhörpyn jälkeen sitruunainen raikkaus täyttää ikenet, greippiä poskiin, vähän kirpeää pepsodenttia ja mausteina vielä jotain virkistävää yrttiä. Kesäpäiviä odotellessa tämä tuo kyllä kesän mieleen. Sitruunaruoho ja olut, ei ihan ensimmäinen yhdistelmä mikä tulee mieleen, mutta eipähän ole huonoa. IBU 10, 330 ml, 4,5 %, 4/5

maanantai 27. marraskuuta 2017

Espoon Oma Panimo Cheers From Suvela Paikallinen Pils

Matkamuistoni Espoon Sellon Citymarketista sopi mukavasti saunajuomaksi. Postikortin muotoon tyylitelty takaetiketti varoittelee hauskassa tekstissä vetistelemästä liikaa, tuoksu onkin ruohoista. Olut on kirkasta ja lyhyt hieno vaahto koristaa tuoppia hetken. Maku on vähän ruohoinen tai puinen, aika mieto, pilsneri tuntuu alkuun aika kevyeltä, mutta loppua kohden makua alkaa löytyä. Hiilihappoja on reilusti, maku on puhdasta ja kliinistä. En muista käyneeni Suvelassa, etiketin kuvien perusteella ei ehkä tarvitsekaan. 0,5 l, 4,7 %, 3/5

lauantai 25. marraskuuta 2017

Stone Xocoveza Extra Añejo

Synttärilahjaksi saadun shamppanjakorkillisen pullollisen maistelu sävytti marraskuista grillausta. Vähän liian pitkään viilensin olutta jääkaapissa ja avausmaistelut olivat heikohkot eli vetiset, varsinkin eilisen chilioluen jälkeen. Onneksi olut lämpenee itsestään, kun pullo on tarpeeksi iso. Harvoin on tullut kiiteltyä oluen lämpimisestä. Olut on tummanruskeaa ja vaahtoaa muhkeasti. Liian viileänä maistui vähän vetiseltä lirulta, pieni odotus ja mokkainen kahvi täyttää hajuaistin. Aged in red wine & tequila barrels, kertoo etiketti. Tequila taitaa vähän jälkimaussa antaa omaa leimaansa, kyllähän punaviinin aromia alkaa tuntea pullon vajetessa, jos oikein haluaa. Tämä stout juodessa vaan paranee ja paranee. Mokkainen on hyvin kuvaava arvio, mausteita, tositummaa suklaata, suolaa, sokeria, lakritsaa ja onhan tämä herkkua, alkuvaikeuksista huolimatta. Vetisyys on pullon puolivälissä täysin unohtunut. Mokkaista vaahtoa syntyy viimeisestäkin tilkasta. Lahjahevosen suuhun katsoin sen verran että arvelen pullon löytyneen Alkosta. 500 ml, 8,5 %, 5/5

perjantai 24. marraskuuta 2017

Anderson's Chipocca Chipotle Porter

Tartolainen pienpanimo on tuttu aiemmalta Tartossa käynniltä, ostinpahan itse herra Andersonilta tummaa chiliolutta laatikollisen. Silloin oluissa ei ollut etikettejä eikä nimiä. Nyt olut näyttää saaneen nimen ja etiketin. Olut on mustaa ja vaahdotus on edelleen todella runsasta. Tuoksussa on vähän kahvia ja paahdetta. Maku on ensin paahteinen, sitten vetisyys pelottelee. Jälkimaku korvaa kaiken, miellyttävä chilipolte huuhtoo suuta. Poltteesta pitää nauttia jonkun aikaa, sitten voi taas maistella vähän paahdetta, joka päätyy taas chipotleen. Savua ei kyllä erityisemmin mausta löydy, vaikka etiketissä sitä lupaillaan. Oli hauska nähdä olut tallinnalaisen olutkaupan hyllyllä, pakkohan se oli pelastaa. Pelastan kyllä varmasti jatkossakin. 0,33 l, 5,2 %, 5/5

tiistai 21. marraskuuta 2017

Tornion Panimo North Arctic Lager

Napapiirin sankarit -elokuvan nimikko-olut on etiköity ja nimetty oranssin värisen tupakka-askin mukaisesti. Oluen etiketissä sanotaan että Ota Nortti, se mitään auta, mutta maistuu raikkaalta. Olut tuoksuu vähän kitkerälta katkerolta lageriksi. Vaahto on kestävä, runsas ja valkoinen. Maku on humalainen, minimaalisesti hedelmäinen, pehmeä, aistin jotain savuakin. Onko tässä nyt sitä tunturipurojen raikkauttakin. Miellyttyvän oluen ostin Leppävaaran Citymarketin oluthyllyltä, on siellä vaan mahtava valikoima. 330 ml, 4,7 %, 5/5

lauantai 18. marraskuuta 2017

Hopping Brewsters Witch Dance Gruit Pale Ale

Bar Hemingwayn olutvalikoimasta löytyvät akaalaispanimon oluet houkuttelivat poikkeamaan kauppareissun lopuksi. Gruit on vanha yrttiseos, jota on käytetty ennen humalojen yleistymistä oluen maustamisessa. Noitatanssi on samean oranssia ja komeasti valkoinen vaahto säilyy. Maku on jännittävästi kirpeä, katkera, mausteinen ja humalainen. Etiketissä mainitaan myös inkivääri, appelsiininkuori, anis, inkamarjat ja neilikka, jotain makua niistäkin kyllä irtoaa. Mielenkiintoista, pitänee maistaa toinenkin, vähän jostain kyllä ilmaantui aluksi metallisuutta, mutta se katosi lasin vajetessa. 0,33 l, 5,3 %, 4/5 


perjantai 17. marraskuuta 2017

Sori Brewing Sweet Mistress Salted Caramel Imperial Stout

Viikon jälkiruoaksi valitsin tumman virolais-ruotsalaisen yhteistyöstoutin. Mukana suomalaisomisteisen panimon  kanssa on Stockholm Brewing  Co. Olut tuoksuu suklaiselta. Vaahto on superlyhytkestoinen. Maku on kyllä mattainen, aikamoista samettia. Suklainen perusvärinä täydentyy viileältä tuntuvalla vaniljalla. Alkoholi väijyy tilaisuutta, mutta pysyttelee taustalla. Paahteisuus ja humala vuorottelevat maussa, jälkimaussa pieni katkeruus ja makeus tasaavat samettisuuden. Voimakasta on, lopuksi löytyy vähän lakritsaakin. Pakko uskoa etikettiä, sopisi varmasti vaniljajäätelön pariksi.  33 cl, 9,4 %, 5/5


torstai 16. marraskuuta 2017

Meidän Veikko Sulattaa Jään Tumma Suomalainen Talviolut

Lidlin hyllyltä nappasin aiemman Veikon hyvien muistojen siivittämänä Veikon tumman lagerin. Veikko oli tällä kertaa tumman ruskeaa mukavalla vaahdolla kuorutettua olutta. Vaahto kyllä katosi liian nopeasti. Tuoksussa on mallasta kait, tuoksu katosi jonnekin, kun maistelin vähän liikaa. Maku on maltainen, siirappinen. Jälkimakukin on mallasta täynnä.Vähän tahmaava, mutta ei liian makea. Makukin on voimakas, mutta joku ei vaan natsaa täysillä. 0,5 l, 4,5 %, 3/5


lauantai 11. marraskuuta 2017

Sori Brewing Midsummer Melancholy

Sori Brewingin pietarilaisen AF Brew-panimon kanssa panema abnormal baltic porter on mustaa kermaisella vaahdolla. Tuoksu on houkuttelevan suklaisen kahvinen. Maku on paksun täyteläinen, kahvi on huolella tummapaahdettua. Join oluen marraskuisen kesän kunniaksi kylmänä, ehkä se antoi oman vireensä itsemurhaoluelle. Vahva olut lämmittää paahteellaan ja suklaallaan, keskeltä paljastuu viileän vaniljan virtaus. Makeaa on sopivan niukasti, mustaherukkaa löytyy taustalta ryyditykseksi. Maku on oikeasti täydellinen. IBU 30, 33 cl, 11 %, 5/5

perjantai 10. marraskuuta 2017

Flying Dutchman Raspberry Dipping Chocolate Dripping Super Trouper Porter

Kiertolaispanimo Flying Dutchman ei säästele oluen nimessä kirjaimia, eikä tässä oluessa makuja. Musta, kauniisti ruskeasti vaahtoava portteri tuoksuu pullon suusta suklaiselta. Ensihörppy on todella vadelmainen, musta olutkin voi siis maistua vadelmalta. Kahviakin on mukana, pitäisikö sanoa mokkaa. Aika erikoinen yhdistelmä, vadelmasuklaakahviyhdistelmä on haastava. Makuja on paljon, vadelma maustaa kokonaisuutta oudosti. Hiilihappoja on yllättävän paljon, happamuutta ja toisaalta huulinkin tarttuvaa sokeria, lopuksi vähän katkeruuttakin. Taitaa olla liian monimutkaista tai haaste joka pitäisi kesyttää. 330 ml, 7,0 %, 3/5


keskiviikko 8. marraskuuta 2017

Tuatara Sauvinova Single Hop Pale Ale

"So say goodbye to Sauvignon Blanc. Say giddya to Sauvinova." sanoo uusiseelantilaisen tuatara-liskon mukaan nimetyn panimon pullollisen etiketti. Pullo on saanut vaikutteita liskolta, röpöläinen pullo on hieno, olisikohan pitänyt juoda pullonsuusta, kun on niin mukavan tuntuinen röpöläinen pullo. Oranssisen samea olut muodostaa päälleen valkoisen pienikuplaisen vaahdon. Tuoksu on lievästi hedelmäinen. Maku on greippinen, jotenkin yksioikoinen, ei voi laimeaksi tai ohueksi haukkua, mutta jotenkin tuli mieleen että kuinka kauan oluen rahtaus Uudesta-Seelannista Suomeen kestää. Best before oli kuitenkin 3 kuukauden päässä. Välillä pohtii että tämä on laimeaa, mutta humalaista. Oluen nappasin Hämeenlinnan Hämeensaaren Citymarketin mainiolta oluthyllyltä. Ihan pullon perusteella ostin, ei ollut pettymys, mutta ei ihan napannut täysillä. 330 ml, 4,7 %, 4/5


tiistai 7. marraskuuta 2017

Pühaste Lemon Party Berliner Weisse

Pühasten panimon tyylikäs etiketti ei johda koskaan harhaan, pullollinen kannattaa aina napata ostoskoriin, kun vaan eteen sattuu. Tämän ostin tallinnalaisesta Koht-pubin kaupasta. Keltainen etiketti lupailee sitruunaista berliner weissea. Väri on vähän samea oranssi, vaahto kituu pian pois. Tuoksu on sitruunainen. Maku on myös sitruunasta. Mieleen ei kuitenkaan tule sitruunasooda, vaan joku muu sitruunainen speciaalioluthan se on, gose. Happamuus on kohtuullista, samalla makeutta on minimaalisesti mutta riittävästi. Mukavasti makua piristää hiilihapon poreilu, joka kuivattaa suun odottamaan seuraavaa hörppyä. IBU 9, 0,33 l, 4 %, 5/5



lauantai 4. marraskuuta 2017

Vaat India Pale Kölsch

Lauantai-illan kunniaksi maistelin erikoisempaa, virolaisen panimon IPAa. Belgiassa, De Proefbrouwerijissa pantu India Pale Kölsch on samean keltaista, kaunista. Tuoksu on hedelmäinen ja vähän hiivainenkin. Maku on mangoa, sitrusta ja ananasta, mutta samalla rauhallisen hapanta ja humalaista. Makeutta on hillitysti. Miellyttävää, kiinnostavaa ja helposti juotavaa, vähän heinää paljastuu lopussa ja se tuo mukanaan pientä puisevuutta. 0,33 l, 4,6 %, 4/5


perjantai 3. marraskuuta 2017

Saku Antvärk American Ale

Kesäisen tallinnanmatkan matkamuiston kulauttelin perjantaisaunan päälle. Sakun suurpanimon craftbeer-alamerkillä pantu American Ale on hienoisesti punertavaa ja sameaa, vaahto on lievä ja kirkkaan valkoinen. Tuoksu on hedelmäinen. Samoin makukin on ensin hedelmäinen. Sitten humalat hiipivät esille aika lievinä kuitenkin. Jotain siitä välistä jää uupumaan, makeuttakos tässä on liikaa.  0,33 l, 5,0 %, 3/5

torstai 2. marraskuuta 2017

Birra Moretti alla Siciliana

Tuliainen Sisiliasta oli tietysti italialaista olutta, kiitos vanhemmille. Birra Morrettin sisiliainen olut on peruslageria väriltään, vaahto on kyllä aivan valkoista ja pientä, mutta todella kestävää. Tuoksu paljastuu loppua kohden voimakkaan kukkaiseksi. Maku on makean hunajainen. Italiankielen taitoni pohjautuu google-kääntäjään, joka kertoo mafia-ukolla koristetussa etiketissä mainittavan että mausteena on käytetty Zagara-kukkaa. Se tuo sitruunaista makua, jotain mausteitakin. Makuyhdistelmä on erikoinen, mieleenpainuva, mutta kukkasia on vähän liikaa. 500 ml, 5,8 %, 3/5