Näytetään tekstit, joissa on tunniste punaviini. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste punaviini. Näytä kaikki tekstit

perjantai 21. tammikuuta 2022

Liefmans Goudenband

Alko Arkadian myymälästä ostin kauan sitten matkamuiston Helsingistä ja se oli sitten belgialaista souria tai hapanolutta vuodelta 2016. Väritys on tummanruskeaa, pienellä punerruksella. Vaahto on nopea pieni pyrähdys. Tuoksussa on mallasta ja marjoja. Maku on todella lähellä punaviiniä. Ei kovin hapanta, muttei ole makeatakaan, hyvä tasapaino on löytynyt. No toisaalta voisi sanoa että kotiviinifiiliksiä tulee esille, sellaista omenaviiniä. Maku on kuitenkin voimakas, jopa intensiivinen, hedelmiä ja mausteita, jälkimaku on maun kaltainen. Ei tämä ole pahaa, mutta vaatii ehkä liikaa aivojen asettelua että hyväähän tämä on.  Parasta ennen päiväys olisi ollut 10/2026, ehkä olisi pitänyt jättää vielä kypsymään. 330 ml, 8 %, 4/5




lauantai 30. tammikuuta 2021

Sori Conca d'Oro

Lauantai-iltapäivän viiniksi tai olueksi siis valikoitui olutkellarin ylähyllyltä Sorin Chianti Classico -tynnyreissä kypsyttämä imperial stout. Väri on mustaa, vaahto on heikkoa. Tuoksussa on tummia hedelmiä ja tummaa suklaata ja reilusti paahdetta. Maussa on enemmän paahdetta, kahvia, reilusti punaviiniä, hiilihapot auttavat erottamaan punaviinistä. Täydellinen lauantai-iltapäiväolut on löytynyt, toisaalta punaviinin ja oluen sekoittaminen ei tunnu mitenkään hyvältä. Ylähuuli välillä tarttuu lasin reunaa, makeuttakin on, aavistus vaniljaa sekoittuu makeuteen. Olut tuntuu välillä kuivaltakin, alkoholi lämmittää nielua maistumatta liiemmin. 33 cl, 11,5 %,  5/5





lauantai 15. helmikuuta 2020

BrewDog OverWorks Dream Catcher

BrewDog-panimon oluet ovat sellaisia klassikoita, että niihin tarttuminen on aina jännittävää. Sitten kun panimo perustaa oman laitoksensa villihiivaolueille, niin blogistin suhtautuminen tuotokseen on kunnioittava. Etiketissä kerrotaan että oluen tyyli on Scottish sour ale ja sitä on maustettu mustaviinimarjoilla ja kahvilla, ja vielä kypsytetty punaviinitynnyreissä. Nyt taidetaan olla olutskenen ääripäässä. Olut on punertavaa ja sameaa. Tuoksussa on varmaankin villihiivaa, kotiviinikokeilut vuosikymmenten takaa pulpahtavat mieleen. Hapanta ja yrttistä, jotain kuplivaa viinipänikän pohjaa, voisi sanoa että on niin pahaa että se on oikeasti ihan hyvää. Maussa on myös jotain marjaisuutta. Pullollisen ostin Alkosta ja kyllä tämä kuitenkin oli ihan oluthyllyltä, ehkä pitäsi ajatella että tämä on viiniä, harvoin on näin ristiriitaisia ajatuksia tullut oluesta. 50 cl, 5,5 %, 3/5

perjantai 16. elokuuta 2019

Hop Hooligans Team Toxic Yuri's Cosmic Basil Cherry Basil Berliner Weisse

Bukarestilaisen olutbaarin valikoimasta valittu matkamuisto on väriltään syvän tummanpunaista. Olutta kaataessa tulee mieleen, että mitähän sieltä nyt tulee. Vaahto käväisee, mutta häviää heti. Maussa on reilusti kirsikkaa. Nimessä mainittu kosminen basilika jää suuhun hennosti pyörimään nielaisun jälkeen. Maku on hapanta, mutta toisaalta vähän makeaakin. Hiilihappoja on sopivasti piristämässä. Happamuus on hallittua ja se muodostaa yhdessä makeamman kirsikan kanssa sopivan tulliliitton. Olueksi tätä kai pitää kutsua vaikka varmaan lämpimämpänä tätä voisi kutsua laihaksi punaviiniksi, mutta parempi juoda kylmempänä. Romanialainen Hop Hooligans ei osaa tehdä huonoja oluita. 330 ml, 6 %, 4/5

perjantai 22. maaliskuuta 2019

The Flying Dutchman Little Red Corvette Riding Hood Red Wine Sour

Vantaalainen kiertolaispanimo on taas käynyt Belgiassa De Proefin panimolla. Lopputuloksena on tummanpunaista viinilasiin sopivaa olutta. Viinistä poiketen oluen pääälle muodostuu vaaleanpunaista vaahtoa. Aluksi mausta tulee mieleen makea jälkiruokaviini, mutta pian se mielikuva karisee, koska hapantahan tämä on. Hiilihappo kuplii. Maku on marjaisa. Eihän tämä nyt oikein olutta ole, mutta kyllä tällä helposti voi korvata punaviinin. Takaetiketti sanoo että on käytetty valkoviinirypäleitä ja seljanmarjoja, lopputulos on kyllä lähellä italialaista Lambrusco-viiniä. 330 ml, 6,0 %, 4/5

lauantai 25. marraskuuta 2017

Stone Xocoveza Extra Añejo

Synttärilahjaksi saadun shamppanjakorkillisen pullollisen maistelu sävytti marraskuista grillausta. Vähän liian pitkään viilensin olutta jääkaapissa ja avausmaistelut olivat heikohkot eli vetiset, varsinkin eilisen chilioluen jälkeen. Onneksi olut lämpenee itsestään, kun pullo on tarpeeksi iso. Harvoin on tullut kiiteltyä oluen lämpimisestä. Olut on tummanruskeaa ja vaahtoaa muhkeasti. Liian viileänä maistui vähän vetiseltä lirulta, pieni odotus ja mokkainen kahvi täyttää hajuaistin. Aged in red wine & tequila barrels, kertoo etiketti. Tequila taitaa vähän jälkimaussa antaa omaa leimaansa, kyllähän punaviinin aromia alkaa tuntea pullon vajetessa, jos oikein haluaa. Tämä stout juodessa vaan paranee ja paranee. Mokkainen on hyvin kuvaava arvio, mausteita, tositummaa suklaata, suolaa, sokeria, lakritsaa ja onhan tämä herkkua, alkuvaikeuksista huolimatta. Vetisyys on pullon puolivälissä täysin unohtunut. Mokkaista vaahtoa syntyy viimeisestäkin tilkasta. Lahjahevosen suuhun katsoin sen verran että arvelen pullon löytyneen Alkosta. 500 ml, 8,5 %, 5/5

lauantai 14. marraskuuta 2015

Põhjala Batch Zero Transatlantic Amber Ale

Tarton Tollyn puiston viereisen nakkikioskin alla olikin pieni olutkauppa ja -baari. Sieltä tiskin takaa satojen pullojen valikoimasta silmiin osui Põhjalan ja Norway Brewing Companyn yhteistyöolut, jonka asiantunteva baarimikko heti esitteli valitun oluen ja myös tartolaisia oluita ja myös läheistä punaviiniä ja chilivodkaa. Mukavan asiantuntevaa toimintaa ja paikkakin on katu-uskottava ja karuntyylikäs, baari on avattu keväällä aiemmin toimineen kaupan kylkeen. Olut on makeaa ja maistuu tummemmalta kuin punertava väritys. Makeaa olut on, mutta ei liikaa vaan sopivasti.  Karamelliä ja lievää hedelmää, tunnelma ei vähennä makua. Serranon kinkkua en ostanut mukaan vaikka sitäkin oli tarjolla, pari olutta kylläkin. Uusi suosikkipaikka on löytynyt. 0,33 l, 8,7 %, 5/5