lauantai 30. elokuuta 2014

Desperados Tequila

Pullollinen tequilalla maustettua olutta odotteli koko kesän sopivia helteitä. Tänään taisi olla lämpöä joku 15 astetta, joten se kai on sitten sopiva helle. Olut maistuu sitruunalta, lievästi esanssiselta. Tequilan makua en kyllä erota, mikä on ihan hyvä. Tequilan juomisessa tuttu suolakin puuttuu onneksi, mukana on siis paras kolmikosta suola, tequila ja sitruuna. Ihan hyvää, mutta toista ei jaksaisi. Meksikolaisvaikutteinen olut on tehty Hollannissa ja on hyvää omassa sarjassaan.  33 cl, 5,9%, 4/5

Heineken Shanghai city edition

Sisältö taitaa olla sitä samaa, mitä ennenkin mutta etiketti osui Up-baarin kaapista näkökenttään. Kyseessä lienee Heinekenin mainoskikka laittaa etikettiin eri kaupunkeja, itselle osui Shanghai. Olut on pullosta juotuna oikein maukasta ja tuo mieleen hyvät ajat kun olut oli aina pullossa, eikä tölkissä. Hieno pullo sisältää perinteistä oluenmakua, pienellä katkeruudella. 33 cl, 4,6%, 3/5

perjantai 29. elokuuta 2014

Cudovar Vaadiolu Bochkovoe

Anna Kauplus -kaupasta ostettu olut joka piti kyllä juoda jo janoon Tartossa, mutta jostain syystä olen sen sitten päättänyt säästää saunaolueksi. Väri on hieno, vaahto oli vaimea, maku on voinen. Aika pahaa. Lieneekö tämä tšekkiläinen Pirkka-olut, jota ei kukaan suostu juomaan Tsekissä ja se sitten dumpataan Viroon, eräänlainen paikallinen Putin-Oltermanni. Vaadiõlu kait tarkoittaa hanaolutta, okei, hana kannattasi välillä pesaista tai sitten ehkä pitäisi pesussa käyttää vähemmän pesuainetta.  0,568l, 5,2%, 2/5

torstai 28. elokuuta 2014

Aotearoa Sauvin

Maorien nimitys kotimaastaan on jotenkin inspiroinut virolaista Hopster-panimoa tämän oluen tekoon. Humalatkin ovat peräisin Uudesta-Seelannista, Nelson Sauvin, Motueka, Zeus ja Waimea eivät kuitenkaan muodosta erikoisempaa humalapommia. Ensin ihan ok, mutta pientä metallia ja lyhyyttä jälkimaussa. On maussa mukavaa kuivuuttakin, mutta jotain ohuutta on maussa, lisää hiilihappoa tai jotain. Jälkimaku kyllä voimistuu lasin pohjan lähestyessä. Väristä tuli mieleen Red Ale, josta jo ennakoidaan seuraavaa IPAa. Tämä voisi jotenkin olla sellainen siirtymäolut. 330 ml, 5,5%, 4/5


tiistai 26. elokuuta 2014

Jeff

Verkkokauppa.comin olutta ei taida saada kotiintoimituksella, itse hain Länsisatamasta, Viipurista saakka ei sentään tarvinnut hakea. Vihreästä pullosta tuli mieleen tanskalaiset oluet, lagerin maku on taas oma erikoisuutensa. Ruohoinen on kyllä ensimaku, sitten vähän tympeä, mutta mieleenpainuva. Maku jää kyllä pyörimään kielen takaosaan, mutta jotenkin jää vähän epäselväksi että onko se mieluisa asia. Maku on matta, ei kiiltävä. 33 cl, 4,5%, 3/5

maanantai 25. elokuuta 2014

Lehe Väike India

Virolaisen Lehe-panimon Pikku-Intia-olut, IPA, pisti hymyilyttämään. Mäntymetsää on tullut pullotettua, ilman vaahtoa ja ilman alkoholia. Voimakas humala maistuu vielä jälkimaussakin. Makua on %-määrään nähden paljon, hyvää ja kuivaa. Saisinkohan tätä työpaikan ruokalaan, ykkösoluttahan tämä olisi. 330 ml, 2,7%, 4/5

lauantai 23. elokuuta 2014

Tanker Kyte Peale

Virolainen Beerbrothersin IPA maistui aika hiivaiselta sahdilta. Voimakkaan maltainen makean katkera mahongin värinen IPA peittää humalan maun tehokkaasti, ehkä jälkimaussa vähän häivähtää. Etiketistä löytyi linkin videoon, jota seuratessa oluen kerrotaan maistuvan parhaimmalta. http://youtu.be/WKrw3hmOois
En osaa sanoa paransiko tuo makuelämystä, jälkimaku on vahva, pullon prosenttilukeman mukaisesti. 330ml, 6,66%, 3/5

perjantai 22. elokuuta 2014

De Molen Amarillo

Double IPA-ish hollantilainen vaalea reilusti vaahtova olut sopi hienosti reippaan työviikon päättämiseen. Hedelmäinen olut ei mielikuvana oikein iske, mutta käytännössä tuntuu kyllä toimivan. Oudon hedelmäisen hajun korjaa IPA-katkeruus, vahva maku laittaa vielä vähän persikkaisia mielikuvia päähän, ja voimakkuus antaa vähän poskiin väriä, ainakin sisäpuolelle. Pullon pohjalla oli kerros hiivaa, pienen maistelun jälkeen nekin kaatuivat toiseen lasin puolikkaaseen, hyvää oli. De Molen tuntuu kiinnostavalta panimolta.  33 cl/330 ml, 9,2%, 5/5

tiistai 19. elokuuta 2014

Óllenaut Eesti Rukki Eil

Eestiläinen ruisolut yllätti täyteläisyydellään. Lähes musta olut oli kuin saaristolaisleipää, vai olikos siellä Virossakin samanlaista mustaa makeahkoa leipää, Saarenmaalla? Maku on täyteläinen, jälkimaku mukavasti etäisesti humalainen, suutuntuma on vähän ohuehko, outo yhdistelmä. 330 ml, 5,3%, 4/5


lauantai 16. elokuuta 2014

Pöide Rukkiõlu

Hiilihappoa on liikaa tässä saarenmaalaisessa ruisoluessa tai sitten makua on vaan yksinkertaisesti liian vähän. Jälkimaussa on makeutta, ruisleipä ei maistu yhtään tässä sahdinvärisessä oluessa. Tyylikkään yksinkertaisessa etiketissä suositellaan juontilämpötilaksi 8-10 astetta ja sitä tuli noudatettua tarkasti, olisikohan lämpimämpi ollut parempaa? Lasin loppua kohden liika hiilihappo katoaa, ja vähä paljastuu hiivaa ja leipää. 313 ml (oho, jonkinlainen viittaus Aku Ankan autoon?), 5,2%, 3/5

perjantai 15. elokuuta 2014

Bryggeri IPA

Hämeen keskiaikamarkkinoiden olutpihalla maistelin tuopillisen Bryggerin IPAa. Kunnon IPAahan tämä on, kuivuu ikeniin ja laittaa janottamaan lisää. Vähän on yksiulotteinen, mutta ei ole huonoa. Jälkimaussa olut parantaa selvästi. Useampikin kyllä maistuisi. 
0,4l, 5,5%,4/5

torstai 14. elokuuta 2014

Justus

Pelottavan oloiset hiivapartikkelit kimpoilivat pullosta lasin pohjalle, vaikka yritin sitä vältellä. Justus R. Schramm'i on perustanut nykyisen A. Le Coqin olutpanimon Tartoon ja hänen mukaansa Tarton Rüütlillä on olutkellariravintola ja sillä sitten on oma Justus-olut. Pelottavasta ensivaikutelmasta huolimatta olut onkin aika kirkkaanoloista, vaahto on todella pitkäkestoinen ja maku on selkeä, vähän sitruunainen, vähän hiivainen ja vähän laimea! Humalat ei erityisesti ole esillä. Pientä pettymystä 400. oluen valinnassa, mutta tasaluvut on tässä tainneet aina mennä vähin ohi.  330 ml, 5,0%, 3/5

keskiviikko 13. elokuuta 2014

Brekle's Brown

Kalifornialainen ruskea olut tuoksahtaa väkevämmältä mitä on.  Olut on täyttävää, mutta vähän ohuus haittaa. Oluessa on oikeastaan kaikkea, tumma väri, aavistus makeutta ja lievästi humalaa. Ihan hyvää, ehkä tuo makeus vähän limoittaa kitalakea. Tyylikäs etiketti ja  valikoimasta -kyltti Alkossa houkuttelivat tämän kotiinkantoon. 355 ml, 6%, 3/5

torstai 7. elokuuta 2014

Pōhjala Virmalised India Pale Ale

#IPAday :n kunniaksi maistelin Viron tuliaisia. Virmalised on juhlan kunniaksi oikein maukas IPA. Ensi hörppy maistui vetiseltä ja sitruunalta, mutta tilanne korjaantui täydellisesti hetkisessä. Tuoksu on mäntyinen, maku on katkera ja vähän jopa valkopippurinen. Väri on oikeanlainen ja vaahtokin on mukava. Makua riittää, suuhun jää sopivaa greipin kuivuutta, joka korjaantuu ainoastaan pikku kulauksella. Kiehuntaa riittää vatsaan saakka. 0,33 l, 6,5%, 5/5

keskiviikko 6. elokuuta 2014

Õllevõlur Tabasalu Hele

Väärät hedelmät on valittu tähän virolaiseen olueeseen. Hele ei ole vaaleammasta päästä oluita ja maku on jotenkin tunkkanen. Vähän on hiivaakin vielä sekoittamassa, ehkä tämä on jotenkin tarkkaan harkittu makukokonaisuus, mutta tuntuu kyllä sekavalta. Alkoholipitoisuus on ainakin etikettiin kirjattu suhteellisen tarkkaan, ehkä olisi pitänyt pastöroida ja suodattaa.  33 cl, 5,59%, 3/5

perjantai 1. elokuuta 2014

Óllenaut Vanamees

Vanhalla miehelle on aina jotain uusia kortteja hihassaan. Óllenautilla on ruista ranteessa/hihassa. Tuoksu on tässä Õllepood nr1:stä hankitun ruis-IPAssa on humalainen, maku on ruisleipäinen, alkoholi vähän kummittelee taustalla, makeus tasoittelee kokonaisuutta. Väri on Chippendale-huonekaluista tuttu lakattu mahonki.  330 ml, 6,5%, 4/5, voisi olla 5kin, muttei ollut.