Pravda Red Eyes - Червоні Очі

Tallinnan Peetri Selveristä viime perjantaina nappasin etätyöviikon evääksi ukranalaisen yllätysoluen, nyt tiedän että etiketissä mainitaan että kyse on american red alesta. Olut on tumman punaruskeaa mahonkia ja vaahto on iso, tiivistä ja komeaa, vähän likaista beessiä. Tuoksu on maltainen, vähän kypsiä hedelmiä ja pähkinää. Maku on tuoksun linjoilla, mukana on myös kahvia, eli aika paljon on makuja. Makeaa ja samalla vähän humalaista, sopivasti. Tämä paranee joka hörpyllä. Jälkimaku on humalainen, houkuttelee hörppimään. 35 IBU, 0,33 l, 5,8 %, 5/5

Laitilan Brown Ale

Takatalvi ei yllättänyt, mutta laittoi maistelemaan jotain maltaisempaa. Alkon hyllyltä käsityöläisvalikoimasta aikanaan napattu olut on mahonkista ja vaahtoaa hetken kaadettaessa. Tuoksu on kuten makukin maltainen. Vähän liian kylmänä nautittu olut tuntuu oudon hiilihappoiselta, yritän vähän antaa oluen lämmetä, mutta oluen lämpötilan muuttumisen odottelu ei ole kyllä ollut koskaan mikään vahvuuteni. Olut on maltaista, ehkä keksistäkin. Kyllä tästä brittipubit tulee mieleen, ehkä takatalvinen hämeenlinnalaissaunatunnelma ei oikein vielä tuo sopivaa viitekehystä. Makua oluessa on reilusti, pähkinäkin alkaa lopussa maistua, humalat maistuvat lopuksi ja kuivattavat nielua. 33 cl, 5,0 %, 4/5

Schneider Weisse TAP 6 Mein Aventinus

Münchenin parhaan panimon tai panimoravintolan tumma ja vahva vehnäolut on hyvää. Väri on  mahonkinen ja tuoksu on kypsän hedelmäinen, lievästi hiivainen. Vaahto on täydellisen tiivis ja kestävä, kaunis. Maku on täyteläinen, lievästi banaaninen, vähän makea, mausteinen. Jälkimaku onkin oikeastaan vähän hapan, toisaalta makena tuntuvat röyhtäykset eivät haittaa yhtään. Onpahan olueeseen saatu tasapainoisesti vähän kaikkea. Alkoholi ei maistu, mutta lämmittää. Alkosta ostin ja ostan kyllä toisenkin. 0,5 l, 8,2 %, 5/5 

Saimaan Brewer's Special Houston Brown Ale

Saimaan juomatehtaan sponsorilaatikon tummempaa olutta löytyi avaruustypyn koristamasta Houston Brown Ale -tölkistä. Houston, we have a problem. Maku on lievä, katkeruutta on mutta se ei jotenkin sovi mahongin väriseen olueeseen, ennakkoluulojako tässä on. Hienon tölkkiin painetun infoboxin mukaan oluessa on myös vehnää. Vähän sekava olut, vähän kuivaa ja puumaisuutta, orastavaa maltaista makeuttakin. Humala tuntuu jotenkin kireältä. Nautin oluen kyllä vähän liian kylmänä, suosituslämpötila olisi olllut 12 - 14 astetta.  500 ml, 4,7 %, 2/5

Malmgård Huvila E.S.B.

Pyöräilyn taukopaikaksi valikoitui Turengin  Vanha Asema, vierailun arvoinen paikka muuten. Olutvalikoima koostui Malmgårdin oluista ja palautusjuomaksi otin brittiläistyylisen bitterin. Täyteläisen mahonginruskea olut on tyylikäs näky. Vaahto on pieni mutta kestävä. Tuoksu on makean marjainen. Mallas maistuu, pientä pähkinää ja humalan kitkeryys vähän kääntyy puumaiseksi kuivuudeksi. 50 cl, 5,2 %, 3/5 

L

Panimo Hiisi Raivoava Rakki Maanpäällisten Kesken IPA

Tuoksun makea hedelmäisyys katoa jyväskyläläisestä IPAsta maistellessa. Mahonginvärinen olut maistuu aika happamalta, makua on reilusti ja siinä on katkeroa reippaasti, 62 IBUa kertoo etiketti. Vaahtoa muodostuu oluen pinnalle joka huikan jälkeen ohut kerros, mutta hiilihappoisuus on jotenkin piilotettu pehmeäksi. Ehkä vähän makeutta saisi olla lisää, nyt on liian tylppää. Pluspisteitä etiketin tyylistä ja takaetiketin jutuista, mm Motörhead mainitaan ja uhkaillaan että Rakki puraisee jalan poikki jos päästää liian lähelle. Käykää Alkossa lukemassa etiketti tai siis lukekaa sitten kotona rauhassa. Paranisi toisella pullollisella varmasti, katkero maistuu pitkään. 330 ml, 6,2 %, 4/5

Tanker Kyte Peale

Virolainen Beerbrothersin IPA maistui aika hiivaiselta sahdilta. Voimakkaan maltainen makean katkera mahongin värinen IPA peittää humalan maun tehokkaasti, ehkä jälkimaussa vähän häivähtää. Etiketistä löytyi linkin videoon, jota seuratessa oluen kerrotaan maistuvan parhaimmalta. http://youtu.be/WKrw3hmOois

En osaa sanoa paransiko tuo makuelämystä, jälkimaku on vahva, pullon prosenttilukeman mukaisesti. 330ml, 6,66%, 3/5

Óllenaut Vanamees

Vanhalla miehelle on aina jotain uusia kortteja hihassaan. Óllenautilla on ruista ranteessa/hihassa. Tuoksu on tässä Õllepood nr1:stä hankitun ruis-IPAssa on humalainen, maku on ruisleipäinen, alkoholi vähän kummittelee taustalla, makeus tasoittelee kokonaisuutta. Väri on Chippendale-huonekaluista tuttu lakattu mahonki.  330 ml, 6,5%, 4/5, voisi olla 5kin, muttei ollut. 

Thor Bock

Thorin alasimen alle jäänyt olut tuoksuu ensin oudolta, mutta mallastahan se taitaa olla. Töissä on/oli serveri nimeltä Thor, joten kun nyt tuo talviloma on aluillaan niin pitää yrittää ottaa vähän etäisyyttä. Aika karamellimäinen on tämä mahonkinen olut. Kyllähän tätä juo, kun taustalla soi Irina Björklundin uusin albumi https://play.spotify.com/track/26bwzHcwRvKZI7SU0nWGAd?play=true&utm_source=open.spotify.com&utm_medium=open. Tuntuma paranee juodessa/kuunnellessa, musiikissa tuo on yleensä hyvä juttu, oluesta kokemukset eivät ole ihan varmoja. Vahvojen lagerien sarjassa hyvää, sarjoja on vaan niin erilaisia. Makua on, lageriksi. 0,5 l, 6,0 %, 3/5

Belhaven Burns Ale

Hyvällä tavalla ummehtuneelta maistuu tämä mahonginvärinen skotti-ale. Jostain mieleen tulee pähkinä, ehkä suolapähkinän kanssa tämä toimisikin mukavasti, mielellään jossain hämärässä edinburghilais-pubissa, jossa laulettaisiin etiketissäkin esillä olevan Robert Burnsin runoja säkkipillien säestyksellä. Sitten näitä kyllä menisi monta ja varmasti nopeasti. 50 cl, 4,2%, 3/5