Näytetään tekstit, joissa on tunniste lämmin. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lämmin. Näytä kaikki tekstit

perjantai 12. huhtikuuta 2024

Vaat Supernova Yellow Warm Fermentation Lager

Virolaisen kaksoisoluen lämpimämpi sisarus tarttui mukaan Tarton Gambrinuksesta. Olut näyttää vain hitusen samealta kullalta, vaahto käy heikosti lasin yläosassa. Tuoksu on parfyymimäinen hedelmä, vähän mokkanahkaakin. Maku on hedelmäisyyttä vähän, mallastakin, ihan hippusen sitrusta, aika peruslager, vähän vahvempi perusmaku. Kai tästä voi sanoa että on virheetöntä, mutta jotenkin virkamiesmäistä. 0.44 l, 4,8 %, 3/5



keskiviikko 21. joulukuuta 2022

Ichnusa Non Filtrata

Milanolaisesta supermarketista löysin paksun pullollisen italialaista olutta. Olut on väriltään kultaista ja vaahto sen päällä on tiivistä valkeaa samettia, vaahdoksi täydellistä. Tuoksussa on lämmintä mallasta. Maku on maltainen, pari kuusenneulasta on ehkä eksynyt Italiaankin. Kyllä varmasti toimii italialaisen ruoan kanssa. Pelkältään on helppoa juotavaa ja odotuksia selkeästi parempaa, kyllä tästä pientä haasteitakin löytyy makuhermoille. 50 cl, 5 %, 4/5 




perjantai 7. lokakuuta 2022

Põhjala Cosy Nights Vanilla Porter

Vaihteeksi taas Tarton Rüütlillä, joten heti piti korkata Peetri Selveristä ostettu tallinnalainen vaniljaportteri. Tuoksu on heikko, maltaan paahdetta ja vaniljan vivahdetta. Etiketissä ollaan saunassa, tekstissä viitataan että kyseessä on talviportteri. Uskon. Olut on mustaa ja vaahto beigeä. Ensihörpyssä on paahdetta, vähän alkoholin terävyyttä vai onko se sittenkin vaniljaa ja tahmaavaa makeutta. Jälkimaku taittuu vähän soijamaiseksi. Yleismaku on lämmittävän paahteinen, olisipa kylmää ja lunta. 330 ml, 8 %, 5/5




perjantai 10. kesäkuuta 2022

BrewDog Arcade Made DDH Double IPA

Brewdog-panimon kolikoilla toimiva DIPA on läpikuultavaa oranssia valkealla häipyvällä vaahdolla. Hedelmäinen tuoksu on trooppinen, ananasta ja mangoa. Maku on pehmeää, vähäisesti makeaa, havuja on enemmänkin. Jälkimaku on kuiva, sitrus täydentää makupalettia, pientä pistävyyttä männynneulasista on jäänyt. Suuhun jää lämmin olo. 330 ml, 8,0 %,  4/5




lauantai 5. helmikuuta 2022

Stadin Winterlong American Brown Ale

Melkein mustaa pienellä punaisella kajolla, sellaista olutta vaalealla pienellä vaahdolla nautiskelin Stadissa. Se toimi lumipyryisen Helsingin kiertelyn lämmikkeenä Tommyknockersissa. Tuoksuu maltaiselta ja humalilta. Maku on onnistunut kokonaisuus, kuivia humalia, suklaisuutta, marjoja, kahvia, täyteläistä, suussa tuntuu poreilua. Jälkimaku on kuiva ja lämmittävä. 0,4 l, 6,9 %, 5/5




lauantai 3. lokakuuta 2020

Lahden Erikois A

Uusi paikallinen ravintola avautui, pakkohan oli olutvalikoima käydä tsekkaamassa. Valitsin erikoisimman oluen. Olut löytyi tiskin takaa olevasta kaapista, mutta sattui olemaan aika lämmintä. Olut vaahtoaa hienosti. Väri on niin tuttu oranssi. Maku on maltainen, vähän hiilihappo kutittelee. 1/2 l, 5,3 %, 2/5




perjantai 21. kesäkuuta 2019

NanoPruul Troopika American Pale Ale

Juhannusaaton perinteiset puutarhanhoidolliset työt pistivät hien virtaamaan ja kuusenneulaset niin mukavasti pistelemään, että palkinnoksi  avasin kylmän virolaisen pienpanimo-oluen. Panimon koko on nano, eli taitaa olla aika pieni panimo. Pienuus ei kuitenkaan haittaa oluenpanoa. Etiketissä kiemurtelee trooppisia värikkäitä käärmeitä, eivät pelota vaan olut kaatuu lasiin. Troopinen olut on meripihkaista väriltään ja  se kuohuaa pullosta kaadettaessa todella reilusti beigenä. Tuokusssa on tietysti trooppisia hedelmiä. Maku on lämmin, mangoa ja jotain muita hyvin kypsyneitä hedelmiä. Maltaan makeuteen sotkeutuu hedelmien makeutta, humalat ovat taustalla ja ponnistavat esiin jälkimaussa. Talkoojuomaksi ja janojuomaksi olisi voinut olla kevyempää, tämä täyttää suun kokonaan. Pullolisen ostin jostain virolaisesta supermarketista. IBU 32, 330 ml, 5,9 %, 4/5

sunnuntai 9. kesäkuuta 2019

Anderson's Dr. Jones

Nurmikonleikkauksen jälkeen pieni lepotauko terassilla ja olutkellarista nousi olueksi tartolainen mosaic- ja chinook-humaloitu amerikanIPA. Väri on punertavaa oranssia ja vaahto on tiivis pitsittävä hattu. Maku on oikeastaan bittermäistä humalaa. Pehmeää mallasta, hedelmää häivähtää vähän, humalan kuivuutta, makeus tasapainottaa muita makuja, monta makua mahtuu pullolliseen. Olut tuntuu jostain syystä lämpimältä. 0,33 l, 6,5 %, 4/5

perjantai 2. helmikuuta 2018

Sori & Kees We’ll Always Have Paris

Helsinginreissun ensimmäinen pysähdys osui oivaan paikkaan, Sori Taproomissa on huippuruoat ja olutvalikoimasta ei pääse valittamaan. Mahtavat soosit ja pikkunapostelut, isompia ruokia ei lounaaksi tullut kokeiltua, mutta idea tuli selväksi, hyvää on. Taateleita, kookosta, chiliä ja tonkapapuja lupasi tarjoilija. Aika viileänä tarjoiltiin, yritän malttaa, mutta ei oikein onnistu, vaikka ravintolan kulmapöydässä onkin kivan urbaanit näkymät. Väri on musta, vaahtoa ei ole. Tuoksu on kookosta. Maku on lievää kahvia ja reilumpaa kookosta. Jälkimaussa heiluu hennosti chili-lippu. Vahvaa on ja täyteläistä, olutmentori Jannen sanoin jälkimaku on mielipiteitä jakava. Lieneekö tonkapavut jotka aiheuttavat jotain sekavaa homeisen kanelin tunnelmia. Kokonaisuus on tasapainoinen, makuista, lämmin, kahvinen ja mutta vähän outo. 0,3 l, 9,5 %, 4/5 


lauantai 11. marraskuuta 2017

Sori Brewing Midsummer Melancholy

Sori Brewingin pietarilaisen AF Brew-panimon kanssa panema abnormal baltic porter on mustaa kermaisella vaahdolla. Tuoksu on houkuttelevan suklaisen kahvinen. Maku on paksun täyteläinen, kahvi on huolella tummapaahdettua. Join oluen marraskuisen kesän kunniaksi kylmänä, ehkä se antoi oman vireensä itsemurhaoluelle. Vahva olut lämmittää paahteellaan ja suklaallaan, keskeltä paljastuu viileän vaniljan virtaus. Makeaa on sopivan niukasti, mustaherukkaa löytyy taustalta ryyditykseksi. Maku on oikeasti täydellinen. IBU 30, 33 cl, 11 %, 5/5

lauantai 26. elokuuta 2017

Harviestoun Ola Dubh Special Reserve 12

Toinen tämän skotlantilaisen craft beer -panimon musta olut muistui heti mieleen kun tutkailin tämän oluen etikettiä. Olut on mustaa, vaahtoa ei juuri kerry. Tuoksu on moninainen, toffeen makeutta, turvetta, olisiko viskiäkin, kahvia, suklaata ja salmiakkia. Maku toistaa tuoksua. Lakritsaa, kahvia, suklaata, tujaus viskiä. Viski on mukavasti vain taustalla, ei pääosassa, mutta makuvalikoimasta sen voi halutessaan nostaa esille. Hieno olut on kyllä. Onnistunut viskitynnyreissä kypsytetty olut. Mukava lämmin viskimäinen jälkimaku lämmittää vatsassa saakka. Kai se on uskottava että olutta ja viskiä voi yhdistellä. Olut on odotellut vuoroaan jonkin aikaa, pulossa on numero 18836 ja parasta ennen päivämäärä on Sep 2017, eipä tämä olisi varmaan huonontunut vaikka olisi vähän mennyt ylikin. 330 ml, 8 %, 5/5


lauantai 1. huhtikuuta 2017

Põhjala Mets Black Forest IPA

Virolaisen huippupanimon metsäsarjan kuusenkerkällä ja mustikalla maustettu BIPA on tumman ruskeaa eli mustaa. Lasin yläosaan kertyy samettista vaahtoa. Maun mukana astuu metsäiselle polulle kuusitaimikkoon. Pienellä raivauksella löytyy humalaa, tuoksussa vilahtaa mustikka, mutta maussa ei. Paahteisen maltaan takaa löytyy vielä vähän salmiakkia vai onko se lakritsaa, lienee metsurilta pudonnut. Kuusinen humalointi jyllää ja johdattaa makumaailmaa syvälle kuivaan korpeen, onneksi korvassa on lämmintä. 0,33 l, 7 %, 4/5

keskiviikko 4. tammikuuta 2017

Humalove Winter Moo Vanilla Cocoa Milk Stout

Miniloman aloitin nauttimalla pullollisen hyvää olutta. Ihan aluksi note to myself: cocoa ei tarkoita kookosta, onneksi. Humalove on käynyt Malmgårdin panimolla ja tehnyt vähän taikoja maitosokerin, kaakaon ja vaniljan kanssa. Musta kylmä olut ohuella kermavaahdolla tuoksahtaa vaniljalta, suklaiselta. Sitten maku on makea, pehmeän maltainen, lakritsaakin hiukan. Jälkimaku takaikenissä on palkitseva, vienoa salmiakkia. Jälkimakua nieleskelee mielellään. Suutuntuma on ohut, mutta maku on paksu ja lämmin. Etiketti ei ole onnistunut, jotain miinustakin, reunatekstit on kyllä hauskat. 500 ml, 7,0 %, 5/5

tiistai 30. elokuuta 2016

Saimaan Brewer's Special Houston Brown Ale


Saimaan juomatehtaan sponsorilaatikon tummempaa olutta löytyi avaruustypyn koristamasta Houston Brown Ale -tölkistä. Houston, we have a problem. Maku on lievä, katkeruutta on mutta se ei jotenkin sovi mahongin väriseen olueeseen, ennakkoluulojako tässä on. Hienon tölkkiin painetun infoboxin mukaan oluessa on myös vehnää. Vähän sekava olut, vähän kuivaa ja puumaisuutta, orastavaa maltaista makeuttakin. Humala tuntuu jotenkin kireältä. Nautin oluen kyllä vähän liian kylmänä, suosituslämpötila olisi olllut 12 - 14 astetta.  500 ml, 4,7 %, 2/5



perjantai 6. toukokuuta 2016

Whitstable Bay Pale Ale

Päivän Lontoon-kiertelyn jälkeen mikään ei tunnu niin mukavalta kuin solahtaa iltapäivän ratoksi hiljaiseen pubiin Piccadillyssä. Nyrkkeilijä Tom Cribbin (1781-1829) nimeä kantava pub tarjosi englantilaista olutta ja nyrkkeilijöiden kuvia seinillä. Pale Ale oli oikein miellyttävää, pehmeää ja raikastavaa, vaikka pumppuhanasta tullut olut olikin sellaista oikeanlämpöistä pubiolutta, eli vähän lämmintä. Katkerot tulevat jälkimaussa esille lievästi, hiilihappoa on vain vähän. Pint, 3,9%, 4/5 
 
 

lauantai 26. maaliskuuta 2016

Hiisi Kyyttö Milk Stout

Lähes musta olut ja siihen päälle vähän ruskeaan taipuva olut laittaa odotukset korkealle. Maitostoutissa on makeuttamisessa käytetty maitosokeria ja etiketissä mainitaan myös lakritsijuuri. Makeus on miellyttävää, lakritsaa ei löydy. Maku on lempeän lämmin, jälkimaussa pientä humalaa ja kahvia. Jotenkin runsaahkosta makukattauksesta huolimatta suussa olut tuntuu ohuelta. Jälkimaun lopussa löytyy vähän anista tai lakritsaa. Lempeää olutta, vähän sellainen outolintu, johon ehkä haluaa vielä joskus palata, mutta kun on niin monta muutakin maisteltavaa. 30 IBU, 86 EBC, 330 ml, 5,3 %, 4/5

keskiviikko 17. helmikuuta 2016

Garún Icelandic Stout Nr. 19

Islantilainen stout on mustaa ja maltaista. Olutverkko kertoi Helsinkiläisen Urhon pubin portteri- ja stoutpäivistä ja jutun kuvituksessa näkyi olevan tutunoloinen pullo, pieni pengonta olutkellarissa osoitti että kyllä sieltä yksi islantilainen olut löytyi, ei kylläkään juuri sama mitä saisi maistella Urhossa. Sen verran hyvältä olut kuitenkin näytti että maistaahan sitä piti. Alkoholi lämmittää, maku on tasapainoinen ja lämmin. Kemiantunneilta tuttu käsite kylläinen neste tulee mieleen, kun vähän siirappinen tai öljyinen olut putoaa hitaasti nieluun. Hitusen on liikaa makeaa luumua, pullon loppua kohden on pakko hidastaa tahtia.11,2 fl oz, 11,5 %, 4/5

keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Vaat Jailhouse Brew Russian Imperial Outmeal Stout

Tallinnalainen vankilaolut on pantu Belgiassa, De Proefbrouwerij-panimolla. Tyylikkään etiketin mukaan tällaista olutta panijat tekisivät vankilassa. Itse maistelin olutta perinteisen joulukinkun grillauksen oheistoimintona tai toisinpäin. Stout on varsin mustaa ja siinä on kaunis kermainen vaahtokerros, joka kylläkin katoaa. Täyteläistä olutta värittävät suklaan ja kahvin maut, ovelan kuiva olut on kuitenkin lievästi makea. Nautin tämän oluen lämpinänä, kylmänä tällainen herkku menisi kyllä hukkaan. Etiketti on sinimusta, siitä tulikin mieleeni tämän vuoden kohujuttu siitä valko-kulta-mekosta. Vähän samalla tavalla olutkin on kuivaa tai makeaa, eli tämä on kuivaa, sopivan lievää kitkeryyttä. 0,33 l, 9,1%, 5/5

lauantai 11. heinäkuuta 2015

To Øl First Frontier IPA

Mukavan lämpimän lauantai-iltapäivän kunniaksi, sihautin tanskalaisen ipan auki. Olut näytti pullossa samealta tai jopa harmaalta. Lasissa olut paljastui oranssiksi sameudeksi, jonka kruunaa hieno vaahto. Maku on pehmeää, vähän mietoa, jälkimaussa paljastuu humalaa. Tanskankielisestä tuoteselosteesta paljastuu että myös kauraa on käytetty, siitäköhän mukava pehmeys tulee. Vähän sellainen perusipa, mistä ei kyllä löydy mitään moitittavaa, huolestuttavaa oluessa on ainoastaan lasin lähestyvä pohja. Alkoholi ei todellakaan maistu.  We all got pieces of crazy in us, some bigger pieces than others. 33 cl, 7,1%,5/5


keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

Laitilan Mississippi Beer Yalobusha 4,6%

Tiukka humalointi pyörähtää nenään heti alkuun, kun pojan kummitädin tuliainen Länsi-Suomesta sihahti saunan päälle auki. Jääkaappikylmänä juotu olut maistuu tai tuntuu lämpimältä, en ymmärrä miksi, alan jo epäillä että onko jääkaappi mennyt rikki, ei ole. Laitilan mullanmaku on onnistuneesti hävitetty kuten isoveljessäänkin, eli Alko-versiossa. Oikein onnistunut maku, jossa ensin kiusataan pistävällä katajalla ja sitten yllätetään pehmeällä makeudella tai lievällä hedelmällä. Pientä vetisyyttä kauniin oranssista sameassa höyryoluessa puskee pintaan jälkimakuna. Ei ole ainakaan huonompaa kuin isoveljensä, lopullinen jälkimaku on kuitenkin havuinen. 50 cl, 4,6%, 4/5