perjantai 31. tammikuuta 2014

West Coast IPA

Ipallisen tammikuun lopuksi maistellaan vielä yksi San Diegosta tullut IPA. Panimon nimi on Green Flash Brewery ja etiketissä on horisontissa oleva aurinko laskemassa tai nousemassa, jolloin sitten näkyy kuulemma tuollainen vihreä välähdys. Olut on humalapommi tietysti, tuoksuun on taas jostain tullut simaa. Vähän lisää makeutta, niin ei tulisi niin kova jano tätä juodessa. Greippiä on vähän liikaa. 355 ml, 7,3%,4/5


torstai 30. tammikuuta 2014

Rekolan panimo Munkintie

Belgityyppinen Munkintie kaatui lasiin ohuena ja toi mielleyhtymän konjakkiin. Sitä en ole koskaan kaatanut lasiin puolta litraa, joten olikohan tuoksussa konjakkia? Munkintie maistuu vähän makealta maltaiselta, mutta jotenkin makua tai olutta lähestyy kunnioittaen vahvaa makua, jostain paistaa ammattitaito tai joku luottamus. Pullon muotokohan sen luottamuksen luo? 50 cl, 6,7%, 4/5

lauantai 25. tammikuuta 2014

Imperialistisika IPA

Humalaa pieni pullo täynnä. No ei muuta! Tuo riittäisi, mutta maku 
jää kielen päälle ja kitalakeen makuilemaan. Olut kuohuaa suussa mukavasti, katkeroa on mukavasti. Etiketti muistuttaa rumaa sarjakuvaa. 0,33l, 7,75%, 5/5


Bernard Dark Lager

World's Best Dark Lager julistaa tsekkiläisen patenttikorkillisen pullon etiketti. Etiketissä sanotaan vielä että pastöroimaton ja pullossa on vuosiluku 1597. Olut on lähes mustaa ja lageriin on kyllä saatu makua mukavasti. Makua riittää ensihuikan tummuudesta lievään kahviin ja mukavaan makeuteen ja jälkimakuakin riittää. Runko on kunnossa.  Voiko tummalla lagerilla antaa 5/5? 0,5l, 5,1%, 5/5, voi.

perjantai 24. tammikuuta 2014

Mikkeller Jackie Brown

Jackie Brownin reseptilääkkeeltä näyttävän etiketin takaa paljastuu ensin voimakas humalan tuoksu. Sitten lasiin kaatuu tumman ruskeaa paksuhkoa olutta, jonka päälle jää pitkäkestoinen tiivis vaahto. Maku on voimakkaan humalainen, mutta paahteinen ja jos haluaa niin vähän kahvia ja lakritsia. Etiketissä sanotaan, että tätä ei saa nauttia hattu päässä. Kuiva kallioinen kesäinen metsä, jossa aurinko paistaa ja pihka tuoksuu, ehkä kohta saunaan ja uimaan... Mistä toi nyt tähän tuli, hyvää on. 330 ml, 6%, 5/5 
Kiitoksia olut-menttorilleni Jannelle tästä nautinnosta.

torstai 23. tammikuuta 2014

Duff Beer

Simpsoneista tutusta Duff Lagerista tulee kyllä sellainen Moe's baarin vakioköörin örinään sopiva mielikuva. Saksalainen olut on aika peruslageria, ei ole erityisesti makua, hiilihappoa on. Koff ja Duff, onko sattumaa? Ohutta olutta kyllä voisi juoda janoonsa. 0,33l, 4,7%, 2/5


lauantai 18. tammikuuta 2014

Bräurup Weizen

Lauantai-illan huumaa täydennettiin tuliaisoluella, joka tuli judon korkeanpaikan(?) leiriltä Itävallan Mittersillistä. Paikallinen hotelli-ravintola-panimo (v 1681) valmistaa kahta olutta, joista maistelussa oli nyt vehnäolut. Olut on sameaa ja kovasti kuohuvaa, varsinkin pullon patenttikorkkia avatessa (pullossa on 5 e pantti, yritetään laittaa palautumaan, josko tulisi toinenkin lajike maisteltavaksi). Maku on täyteläinen ja miellyttävä, banaania on vain vähän uita hedelmiä on enemmän, hiiva on voimakkaasti mukana leveässä maussa
0,75l kai, jotain 6%, 5/5 (tuliaislisällä)

perjantai 17. tammikuuta 2014

Saxon

Hienon värinen kirkas suomalainen olut, jonka taisin ostaa nyt pinnalla olevasta SuperAlkosta. Nettitietojen mukaan olut on sama kuin Koffin legendaarisen tv-mainoksen Light Beer. Sama Kotka näyttäisi olevan myös tölkin etiketissä. Olut on myös gluteeniton, se ei taida erityisesti parantaa makua. Maku on vähän niin kuin tämä arpa ei voita. Jostain syystä en muuten mitenkään pysty sekoittamaan Alkoa ja SuperAlkoa. 0,5 l, 4,1%, 2/5 

Tasuja

Kange Hele õlu Virosta sopii hyvin varmaankin ryyppäämiseen. Maku on metallinen ja jotenkin tulee mieleen maissi, siis hernemaissipaprika-pussista lautasen reunalle syömisen jälkeen jäänyt vetinen kylmä maissinjyvä. Alkoholi ei nyt jotenkin maistukaan. Oluen ulkonäkö on kyllä hieno. Tasuja on suomeksi kostaja, en tiedä miksi ja kenelle? 50 cl, 7%, 2/5

tiistai 14. tammikuuta 2014

Wild Dark

GB eli Gourmet Beer kertoo teksti virolaisen oluen etiketissä. Olut on tummaa, vaahto katosi suhteellisen nopeasti ja etiketissä on merkintä 7 astetta. Olut maistuu perinteiseltä Perhekaljalle. Makeaa on ainakin, jotenkin tulee mieleen lievästi kirsikka tai oikeastaan Cherry Coke. Kuvauksesta huolimatta tämä makeahko olut ei ole pahaa, ei kuitenkaan jotenkin tarpeeksi erikoista. 500 ml, 5,4%, 3/5

lauantai 11. tammikuuta 2014

Palmse Tume Õlu

Wiru-panimon tumma olut ei jostain syystä maistunut tummalta oluelta. Jos olisin juonut tätä näkemättä oluen väriä, niin olisin kyllä veikannut eri värisävyä. Väri heijastelee punaista valoa vasten. Olut on ohut, likainen, hajuton ja metallinen. HMV sanottiin joskus eräästä Sm-liigan jääkiekkojoukkueesta, melko lähellä tämäkin on samaa, paitsi että väriä on ja makukin on olemassa. Tumma janojuomaolut?
0,5l, 5,6%, 2/5

perjantai 10. tammikuuta 2014

Nøgne Ø Dark Horizon 4. Edition

Tätä olutta olisi etiketin mukaan voinut säilynyt 10 vuotta panemisesta eli vuoteen 2022, heh ei säilynyt nyt niin pitkään. Onneksi tuli maistettua jo nyt, on kyllä lähellä tumman oluen täydellisyyttä. Kahvi maistuu, sopivasti makeutta ja miten alkoholi ei muka maistu, jotenkin se on piilotettu. Kahvilikööriolutta, ensimmäisestä huikasta lähtien on selvää että tämä on yksinkertaisesti hyvää paksua hidasliikkeistä mustaa olutta. Onkohan tämä nyt edes olutta? 0,25 l, 16%, 5/5


Stary Melnik

Vanha venäläinen tuulimyllyolut valikoitui saunaolueksi. Peruslager jonka makeudesta tulee mielee Fosters, mutta maku on tietty omanlaisensa. Pullo on erikoisenmuotoinen, vähän tulee mieleen joku likööripullo. Maussa on joku vieno määrittelemätön piirre, olisiko pakastuneen metallin maku. 0,5l, 5,4%, 2/5

torstai 9. tammikuuta 2014

Celebrator Doppelbock

Baijerin Ayingin kylässä sukupanimon panema Doppelbock maistuu talventuloa odotellessa. Olut tekee torstaistakin juhlaa. Todella maltainen ja pehmeä, tummanruskea lager on mukavan hiilihappoinen ja jättää suuhun makeahkon kalvon jälkimakusteltavaksi. Etiketissä on doppelbockmaisesti kaksi pässiä. 
33 cl, 6,7%, 5/5

sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Weihenstephaner Vitus

Saksalainen weizenbock tuoksuu heti alkuun banaanille. Maku jatkaa samalla linjalla. Mistä ihmeestä se banaaninmaku oikein tulee vehnäolueeseen, periaatteessa aika outo yhdistelmä, mutta olisiko se tuo hiiva, joka antaa tuollaisen maun. Aika öljyisen oloinen olut sekä näöltään ja suutuntumaltaan, mukavaa nautiskeluolutta kuitenkin. Alkoholi ei maistu, mikä sekin on mukavaa.

0,5l, 7,7%,5/5


lauantai 4. tammikuuta 2014

Arctic Circle Ale

Malmgårdin (ei se toinen Malminkartano) panimon tummanruskea ale taisi nyt loppiaisen kunniaksi päättää jouluolutkauden. Ale maistuu mallakselta tai limpulta. Maku on moniulotteinen, ensin limppua, sitten makeaa sitten täyteläisyyttä ja humalaa. Tänään oluen tehtävänä oli toimia grillausvartiojuomana ja siihen se sopi hienosti, pientä liikamakeutta tämänväriseen olueseen.
50 cl, 7,3%, 4/5

perjantai 3. tammikuuta 2014

Kuhnhenn Double Rice India Pale Ale

Joulupukki oli vieraillut Alkon lippulaivamyymälässä ja paketoinut amerikkalaisen DRIPA-oluen lahjapakettiin, joten IPAton tammikuu jatkuu? Tuoksussa on makeutta ja katkeroa. Maku on tuoksua vastaava. Väkevä olut kuivuu kielen päälle poreillen. Greippi laittaa nautiskelemaan, maussa on vähän sellaista oveluutta, joka johtunee riisistä. 33 cl, 9,5%, 5/5

Thüringer Premium Bier

Herkullisen näköinen saksalainen vaalea lager aloittaa vuoden 2014. Oluessa ei ole mitään yllättävää, maku on yksinkertainen, väri on kultaisen kirkas. Sopii hyvin janojuomaksi, ohutta on. Ei ole todellakaan huonoa, mutta jotenkin pientä pettymystä, kun oluessa ei ollut mitään koukkua mukana, etiketissä (tölkissä ei kai ole etikettiä) oli 5 tähteä, mikä lienee ollut maksimi. 0,5l, 4,3%, 2/5