perjantai 27. marraskuuta 2015

Thornbridge Otto Weizen Doppelbock

Black Friday kääntyy viikonlopuksi juomalla pullollisen brittiläistä tummaa vahvaa vehnäolutta. Korkki sihahtaa vaimeasti, olut tuoksahtaa reilusti banaanilta, maussa on mallasta,  lievää mausteisuutta, etiketti kertoo että kyse olisi neilikasta. Etiketti puhuu myös purukumista? Mallasbanaanineilikkapurukumivehnäolut ei oikein sovi mielikuvaani hyvästä oluesta, ehkä saksalaiset osaa paremmin panna vehnäolutta. Alkoholi kyllä toimii taustalla. 500 ml, 8 %, 3/5

torstai 26. marraskuuta 2015

Vormsi IPA Okkaline Õlu

Virolainen IPA sihahti sopivasti ja pullonsuusta nuuskaisu kertoi hedelmällisestä mausta. Ensimmäinen huikka vaikutti ikävän lievältä, onneksi katkeron ja hedelmän liitto alkoi potkia heti seuraavasta huikasta lähtien. Pullossa olut näytti vähän öljyiseltä ja lasissa vähän samealta mutta maku paranee koko ajan juodessa, pettymyksen aiheuttaa pullon koko. Appelsiinin maku on miellyttävästi kietoutunut havumetsään, makeus sopii torstaisen siivouspäivän jälkeiseen tunnelmaan. Jostain pilkistää menthol.  33 cl, 7,5 %, 5/5


maanantai 23. marraskuuta 2015

Naale Pineapple Low Alcohol Beer

Pullollisen Kiinan agentti piipahti Suomessa ja toi tuliaisena kiinalaisia oluita. Aloitin urakan polkupyörän kumin paikkaamiseen jälkitunnelmissa. Ananas ja olut yhdistelmänä on paljon lupaava, jos oikein avarakatseisesti pystyy ajattelemaan. Naalen versio limonadioluesta on oikeastaan ananaslimonadi, jos tölkin kyljessä olisi ollut mansikan kuva ja väriaineena olisi ollut punaista, niin olisi voinut luulla myös mansikkalimonadiksi. Aika esanssista on, mutta oudointa tässä oluessa on se että ei tämä kyllä maistu yhtään oluelle. Lyhyenä jälkimakuna on puu. Kiitos Mikalle! Ehkä tämä Kiinan helteissä menisi välihuikkana.  330 ml, 0,6 - 2,25 %, 1/5

lauantai 21. marraskuuta 2015

Rukki Õlu Aukstaitijos Bravorai Tarusku

Liettualainen ruisolut löytyi taas Anna kauplus -kaupasta Tallinna-Tarto -tien puolivälistä. Saman panimon kannabisolut maistui riittävän erikoiselta, joten tällainen reilummankokoinenkin pullo lähti mukaan. Olut on kirkasta ja aika hennon keltaista. Maku on makea, vähän hedelmääkin on mukana.  Makeus alkaa isossa pullossa tai annoskoossa vähän tympimään. Pullonpohjalta pääsi hiiva kyllä yllättämään, viimeinen lasillinen olikin ihan sameaa. 1 l, 5,2 %, 3/5


perjantai 20. marraskuuta 2015

Sauna Session Tanker Kaseviha Jõud Pudelis

Maistelin melkoista speciaaliolutta perjantaisaunan päälle. Virolainen Tanker-panimo on tehyt olutta, jossa on käytetty koivunlehtiä. Rumasti sanottuna on kuin joisi vihtaämpäristä, mutta jotain alkukantaista houkuttelevaa maussa on. Kyllähän tässä on saunavihta saatu parhaalla mahdollisella tavalla yhdistettyä olueeseen, jos mukaan ei lasketa hellepäivän illan kunnon saunaa ja vihdontaa ja sen perään laiturilla sihautettua lageria. Oluessa tuoksuu mukavasti sahtihaarikka, maussa on makeutta, mutta koivutwistiä. Tästä voi pitää tai sitten todeta että aika hirveätä, varmasti mielipiteitä jakava olut on tämä. Mainion Tarton De Tolly Beershop and Barin baarimikko vihjaili jotain sellaista että olut tulisi suomalaiseenkin valikoimaan, en tiedä oliko puhe Alkosta vai jostain kaupasta. Vihtojille maistuu varmasti tämä olut. Mielenpainuvat olut, arvioksi voisi laittaa mitä tahansa, mutta totuus on tässä. 330 ml, 4,7 %, 4/5

keskiviikko 18. marraskuuta 2015

Käbliku Tussu Imperial India Pale Ale

Nyt maisteltavaa olutta on kyllä lähestyttävä nimen takia hartaudella. Googletusta on ensin harjoitettava, kun nuo vironkielen taidot on kuitenkin aika heikot. Käbliku tarkoittanee peukaloista, siis sitä lintua. Tussun tarkoitus on googletuksen mukaan ihan sama kuin suomeksikin, jossain kyllä puhutaan myös nössöstä. Mutta blogituksen idea ei ole kielitiede vaan olut. Ibuja oluessa on etiketin mukaan 100+, jotenkin epäilen aluksi tuota. Mutta jo toinen huikka antaa uskoa siitä että kyllä tämä on kunnollinen IIPA! Alun makeus katoaa täysin ja tilalle tulee happamuutta ja suuta kuivattavaa humalaa, vähän sekahedelmää. Panimo sijaitsee Põlvamaassa, kaakkois/etelä-Virossa, kyllähän siellä tunnutaan tietävän miten olutta tehdään. Suhteellisen vahvaa olutta harvoin jää kaipaamaan toista, tähän jää vähän koukkuun. Keskiviikko-iltaan ei ikävä kyllä mahdu toista Tussua. Olut on lahja panimolta. 0,33 l, 8,3 %, 5/5


sunnuntai 15. marraskuuta 2015

AleCoq Kohviporter Tume Õlu

Blogin 3-vuotisjuhlien ja päivän judomitalien kunniaksi oli tietysti nautittava mitali- ja synttärikahvit. Tartolaisen AleCoqin uutuus, kahviportteri, sai toimia kahvina. Tuoksussa on todella paljon kahvipapu-suklaakarkkien hajua. Maussa on samaa, mutta vähän on pientä ohuutta hiipii jostain mukaan. Etiketti on kyllä tyylikäs. Taitaa olla parasta AleCoqia. Suklaakarkkia on vähän liikaa, jos olut olisi vähän jähmeämpää, niin olisi huippua. Lopussa sana esanssi alkaa väijyä mielessä. 0,33 l, 6 %, 4/5


lauantai 14. marraskuuta 2015

Põhjala Batch Zero Transatlantic Amber Ale

Tarton Tollyn puiston viereisen nakkikioskin alla olikin pieni olutkauppa ja -baari. Sieltä tiskin takaa satojen pullojen valikoimasta silmiin osui Põhjalan ja Norway Brewing Companyn yhteistyöolut, jonka asiantunteva baarimikko heti esitteli valitun oluen ja myös tartolaisia oluita ja myös läheistä punaviiniä ja chilivodkaa. Mukavan asiantuntevaa toimintaa ja paikkakin on katu-uskottava ja karuntyylikäs, baari on avattu keväällä aiemmin toimineen kaupan kylkeen. Olut on makeaa ja maistuu tummemmalta kuin punertava väritys. Makeaa olut on, mutta ei liikaa vaan sopivasti.  Karamelliä ja lievää hedelmää, tunnelma ei vähennä makua. Serranon kinkkua en ostanut mukaan vaikka sitäkin oli tarjolla, pari olutta kylläkin. Uusi suosikkipaikka on löytynyt. 0,33 l, 8,7 %, 5/5





perjantai 13. marraskuuta 2015

Ōllekōrs India Pale Ale

Taas marraskuun puolivälissä blogin syntymäpäivä lähestyy ja sitä on tullut vietettyä aina Tartossa ja niin tälläkin kertaa. Tallinna-Tarto -tien puolivälissä oleva Anna Kauplusin surkeanmahtava kauppa tarjosi taas olutvalikoimastaan jotain uutta. Virolainen IPA tuoksahti oudosti savukinkulta, maussa on kyllä hiukan katkeroa, mutta mieleen tulee jotenkin sana esanssi. Sitruuna häivähtää, mutta maku ei ole ok.  33 cl, 5,2 %, 2/5

torstai 12. marraskuuta 2015

Thornbridge Wild Raven Black IPA

Brittiläistä mustaa ipaa maistelin pienen loman alkamisen kunniaksi. Tämäkin olut löytyi Arkadian Alkosta, oliskohan muuallakin tätä saatavilla. Tumma, punertavaan taipuva olut kerää hienon vaahdon pintaansa. Olut tuoksuu havulta, makuun tarttuu jostain sekahedelmäistä polttoöjyä. Pientä loivuutta on suutuntumassa, lievää ohuutta. Makeutta on mukavasti, kahvin kitkeryyttä kerääntyy nieluun. 500 ml, 6,6 %, 4/5
+

keskiviikko 11. marraskuuta 2015

BrewDog Electric India Vibrant Hoppy Saison

BrewDogin kesäolutta tarttui Arkadian Alkon jääkaapista maistettavaksi. Kesäinen olut tuoksahtaa vähän tiskivedelle tai hiivalle. Sitrusta on mukana reilusti, ensin on vähän epäselvyyttä että onko tämä nyt oikeasti olutta vai onko laimeaa hiilihappoista sitruunasoodaa. Hiivat potkaisevat vähän jälkimaussa. Vaalean keltaisessa mukavasti alussa vaahdonneessa oluessa mukana pyörii vähän erilaisia mausteita. Keväämmällä tämä olisi parempaa, jotenkin tulee mieleen saksalainen olut, lievä vehnäolut. 330 ml, 5,2 %, 4/5

tiistai 10. marraskuuta 2015

Karksi Hele Eripruul

Tavallisen tiistain kunniaksi nautin tavallista virolaista lageria. Etiketti sanoo että on perinteistä, samat perinteet on kyllä Suomenlahden tälläkin puolella. Ei ole pahaa, mutta ei oikein ole muutakaan mainittavaa. Peruslagerissa maistuu lievästi makeaa, hiilihappoa on täsmälleen sopivasti, pientä pahvinmakua lopussa. Kaikki on tässä oluessa pientä. Jotenkin kuitenkin ihan on ok, mutta marraskuun ilta ei paranna ohuehkon lagerin pisteitä. 0,5 l, 5,0 %, 2/5


lauantai 7. marraskuuta 2015

Elixir Baladin

Italialaista olutta sain synttärilahjaksi, pullo löytyi Arkadian Alkosta, joka on kyllä käymisen arvoinen olutkauppa. Elixir on punaiseen taittuvaa olutta, pullo on pelottavasti viinipullon oloinen. Vaha suojaa korkkia, jonka avaamisen tarvitaan viinipullonavaaja. Sisällön kyllä tunnistaa ihan olueksi, kun juomaa kaataa lasiin. Tuoksu on hedelmäinen, maussa on rusinaa, hiivaa ja vähän niinkuin omenaviiniä. Suussa tuntuu vähän ohuelta, mutta jälkimaku on vahva, alkoholimainen. Tölkistä juotuna olisi huonoa, mutta pullon tyylikkyys asettaa juoman eri katsantokantaan, koko pullollista ei ole tarkoitus vetää kerralla, pullollinen ei tällä kertaa kuitenkaan tingi tyylistään, kerran olen tainnut tinkiä (Ultrapres). Paranee lämmittyään, olut on kyllä arvosteltava vähän niinkuin omassa sarjassaan.  75 cl, 10 %, 4/5

torstai 5. marraskuuta 2015

Svaneke American Pale Ale

Ruotsalainen American Pale Ale tuoksuu hitusen metsältä,  ja humalalta. Tumman oranssin oluen päällä viivähtää mukava vaahto, joka kyllä katoaa melkein heti. Maku on hiipivän humalainen, vähän mummonmehua, makua on, mutta taustalla väijyy vetisyyttä. Kuitenkin janojuomaksi olisi varmasti mitä mainioin. Fin-Rus -lätkämatsi on toistaiseksi 1-1, oluen etiketissä on vähän samaa kuin tv:ssä Hartwall-areenan kaukalon ääniefekteissä. 50 cl, 4,8 %, 3/5