Espoon Ainoan Alkosta nappasin paikallisen keltaisen samean tupla-ipan matkamuistoksi. Lasiin kaataessa valkoista vaahtoa syntyy vähän. Tuoksu on hedelmäinen ja trooppinen, pienellä mäntyvivahteella. Maku on samanlainen, mukavasti makeutta, vähän valkoviiniä vilahtelee, humalien lempeä katkeruus antaa potkua jälkimakuun. Raikas kokonaisuus maistuu tasapainoiselta ja tuoreelta. 440 ml, 8,0 %, 5/5
Tukholmalainen tuliainen on kirkkaan vaaleankeltaista valkoisella vaahdolla pitsittävää tupla-ipaa. Tuoksuu ananas-humalille. Maussa humalat ovat ensinäytöksessä, mutta hedelmäkattaus rynnistää toiseen näytökseen, loppukohtauksessa humalaisuus on taas pääosassa. Maku on vahva, alkaa jopa tuntua paksulta vaikka ei sitä ole. Ananas on lämmintä ja jälkimaku on vähän kirpeää. 33 cl, 8 %, 5/5
Olutreissun Naantalin pysähdys sattui panimon parkkipaikalle ja myymälästä valikoitui mukaan tuplakuivahumaloitua ipaa. Väri on kuultavan keltainen. Tuoksussa on syvää tropiikkia. Maku tuntuu makealta, hedelmäiseltä, vähän mentholia jää kielen päälle. Pehmeää humalaa on paljon. Makua on reilusti, täyttävä tunnelma jää. Kyllähän olut katosi pelottavan helposti lasista. Sen verran piti venyttää nautintoa että piti lopuksi vielä nostaa pykälä arviota. IBU 50, 330 ml, 7,5 %, 5/5
Kävin kesällä syömässä Tapiolan georgialisessa Megobaro-ravintolassa, jossa ruoka oli sen verran hyvää että innostuin viereisessä Ainoa-kauppakeskuksen K-supermarketissa ostamaan matkamuistoja. Sellaisen lager-version nautiskelin saunajuomaksi takaterassilla. Väri on kirkasta ja läpikuultavaa oranssia, vaahtoa oli vähän. Tuoksu on esterinen, hedelmäkarkkeja ja vähän kumia. Maku on hedelmäinen, humalia on taustalla, kokonaisuus on pehmeä. Kokonaisuuteen jää vähän liikaa nallekarkkeja, jälkimaku lämmittää. Erikoisolutta on. EBC 8, IBU 27, 0,44 l, 3/5
Ruskeanoranssi norjalaisella hiivalla käytetty virolainen ipa kaatui lasilliseen Tarton suosikkiravintola Barlovan terassilla. Vaahto on tiivistä valkoisuutta. Tuoksu on makeahko, muuten aika vaimea. Maku on hentoista hedelmää ja hitusen hiivaa. Kokonaisuus tai ensimaisto on paljon lupaava, mutta maku on vaimeampi, hedelmäinen, ei erityisen katkera, vähän yrttinen. 0,44 l, 5,3 %, 3/5
Taalintehtaan satamaravintolasta ostin olutreissulla kemiöläistä olutta. Superkuiva kuohuaa paljon, mutta vaahto katoaa, olut jatkaa silti kuplintaa. Väri on kultainen, aavistus valkokultaa. Tuoksussa on ripaus hedelmäisyyttä, aika vieno tuoksu. Maku on nimen mukaisesti kuiva, aika mauton, vähän mallasta. Janojuomaksi on varmasti toimiva, ei sovi erityisesti mihinkää hifistelyyn. 0,33 l, 4,5 %, 3/5
Götgatanin mäestä löytyi Stigbergets Fot -olutravintola ja päivän mäkien kiipeäminen vaati vähän lepoa, joten lasiin valitsin hanalistalta musikaalista ipaa. Göteborgilainen on väriltään kellertävää kultaa, vaahto on vaaleaa. Maku on hedelmäistä, sitruunaa ja greippiä, mukana on sekoitus yrttisyyttä ja havuja. Taustalla on maanläheisyyttä, katkerot heräävät jälkimaussa. 40 cl, 6,5 %, 4/5
Primostenin Konzumin erikoisoluthylly oli aika niukka, mutta sellainen oli kuitenkin ja sieltä nappasin kroatialaista pale alea. Väri on kirkas kulta ja vaahto on vaaleaa ja sitä kertyy kaadettaessa mukavasti. Tuoksu on hedelmäinen, ananasta, trooppisuutta, vähän mäntyä ja pikkunokare hiivaa. Maku on ensihörpyllä jotenkin ponneton, mutta täyteläisyys paljastuu jälkimaussa. Kyllä tämä terassiolueksi kelpaa, Konzumin muut oluet on tullut aiemmin maisteltua, joten voin julistaa tämän kaupan parhaaksi. IBU 30, 330 ml, 4,8 %, 4/5
Saunaolueksi takaterassilla nautiskelin laitilalaisen lagerin. Olut on kirkkaan kultaista, vaahtoa oli kait, meni vähän ohi. Tuoksu on vähän etäisesti hedelmäinen ja hiivainen. Suutuntuma on vähän ohut, maussa on mallasta, hedelmäisyyttä, hiilihappoisuutta on ainakin riittävästi. Kokonaisuus on ohuehko, helleolut. 50 cl, 5,0 %, 3/5
Kuparinpunainen ipa ja sen vaahto on likaista ja tiivistä kuohuntaa lasissa, tuoksuu vahvasti maltaalle ja hedelmäisille humalille. Suutuntuma on todella pehmeä, makua on paljon kuten etiketissä luvattiin. Maistuu mallas, trooppiset kypsät hedelmät, makeutta, humalien poreilua, alkoholia, ei voi pyytää enempää. Jättimaku sanotaan etiketissäkin, se on totta. Humalat tuo loppuun vielä vähän eukalyptusta. 330 ml, 10,0 %, 5/5
Forssalainen pils on kullankeltaista tai olisiko sittenkin oljenkeltaista. Vaahto kestää valkoisena. Tuoksuu vaimean hedelmäiseltä ja kukkaiselta. Maussa on maltaisuutta, mutta kukkaset on mukana vieläkin. Jälkimaussa on humalien kuivuutta hiukan, kokonaisuus on kevyt ja pehmeä. Humalaisuus jälkimaussa vahvenee. 440 ml, 5,0 %, 3/5
Virolainen matkamuisto päätyi saunaolueksi. Muistelin jo panimon olutta maistelleeni, mutta ehkä se oli sittenkin Tarton Aparaaditehtaan terasilla ilman blogitusta. Tallinnalaisen panimon lagerin väri on hailean kultainen, lasiin kaadettaessa kyllä väri tiivistyy asiallisesti, vaalea vaahto katoaa pikaisesti. Tuoksu on makea jopa hunajainen. Maku on maltainen, makeahko, vähän kuusenhavuja, hedelmäisyyttäkin tai oikeastaan kukkaisuutta. Jälkimakuun kaipaisi kyllä enemmän humalointia. 0,33 l, 5,0 %, 3/5
Birgitan helteisellä reunapaikoilla nautiskelin hollantilaista ipaa. Olut on kuparista ja vaahto on valkeaa. Tuoksu on hedelmäinen ja humalainen. Maku on enemmän greippinen ja kirpeä, kirpeys tuntuu huulissakin. Mallasrunko tukee hedelmäisyyttä ja humalia ja mäntymetsää. 440 ml, 6,7 %, 5/5
Vähän likaisen oranssi tallinnalainen kolmella citralla humaloitu neipa vaahtoaa heikosti. Tuoksussa on maanläheistä ja vähän multaista hedelmäisyyttä ja humalia. Appelsiini ja sitruuna maistuvat vähän ylikypsiltä, sitruuna vie voiton ja taittuu vähän greippiin. Suutuntuma on ohut ja alkoholi kurkkii taustalla, humalat on aika teräviä. 33 cl, 7,0 %, 3/5
Tartolainen tripla-ipa on läpinäkymätöntä meripihkaa, joka kehittää tiukan valkoisen vaahdon pinnalleen. Helteen jatkuessa olut tuli nautittua takaterassin paahteessa grillin syttymistä vahtien. Oluen ostin panimon uudesta taproomista, tartolaisesta pienestä kellariravintolasta. Tuoksun arviointi kiersi humalaisuuden kautta hedelmäisyyteen. Maku on täyteläinen, vähän hedelmiä, enemmän humalia, alkoholi tuntuu, mutta se sotkeutuu täyteläisyyteen. Ei tämä mitään helle/janojuomaa ole, humalien tuoksu on voimakas ja maku myös, kääntyy mäntyiseksi. 0,33 l, 10,0 %, 5/5
Pääsiäissunnuntaina iltapäivällä oli sen verran tullut käveltyä ympäri Tartoa, että piti lähteä saunanlämmitykseen ja siinä pitää tietty aina nautiskella yksi olutkin. Villi itä -olut on kirkkaan oranssia, läpikuultavaa. Vaahto on valkeaa. Tuoksussa on reilusti hedelmää, jota kehystää humalainen reunus. Maku on samaa, ehkä enemmän humalaisuutta, havuja, kirpeyttä ja hedelmiä. Jälkimaku on vahva, vähän kuivuutta. Eihän tässä ole mitään vikaa, täytyy kyllä ottaa uusintamaisteluun tai nautiskeluun. 50 IBU, 330 ml, 6,7 %, 4/5
Espoolainen väritaidetölkillinen sisältää kaadettaessa sameaksi keltaiseksi muuttuvaa neipaa. Tölkin avauksen jälkeen nenään tulee voimakas tuoksu havunneulasista ja onhan siinä vähän hedelmiäkin. Vaahto on ohut valkea rengas lasin reunoilla. Maku on ensin jotenkin ohut, mutta täytelöityy vähitellen, sitrusta ja havuja. Havut vähitellen jäävät hörppiessä taustalle, hedelmät ehkä enemmän edustalla, mutta jotenkin ei löydy tarpeeksi kumpaakaan. Oluen jälken suussa maistuu jännästi poreilulta. Sen verran on kyllä hyvää että pitänee napata Alkosta uusintamaisteluun. 440 ml, 7,0 %, 4/5
Alkon hyllyltä nappasin jotenkin tutunoloisen ipan, aiemmin on tullut maistettu samankaltaista olutta ilman d-kirjainta. Juoma on vain vähäisesti sameaa keltaista, vaahto oli heikohko. Tuoksuu makealta, vähän hedelmäkarkkimainen on, alla luikertelee mallasta. Maku onkin sitten aika perus, vähän kaikkea, ehkä avainsanana tuo vähän. Onhan maussa kuitenkin jotain keltaista trooppista hedelmää, humalointi löytyy oikeastaan jälkimaussa, sellainen kirpeä poreilu. Kokonaisuus on jotenkin ohut, mutta mikä tärkeintä maku paranee hörppiessä. 1/3 l, 7.8 %, 3/5
Italialaisen panimon tyylikkäästä pullollisesta valui tyylikkäällä pulputuksella vaalean kultaista melko läpinäkyvää olutta lasiin. Vaahto on melko tiivistä valkoista kuohua. Tuoksuu heikosti hedelmiltä. Jotenkin houkuttaa isoon hörppyyn, maku on hienostuneen lempeä. Hiivaa ja mausteita, kokonaisuus on kuitenkin kuiva, vaikka makeutta ja hedelmiäkin on mukana. Mausteisuus on sitruunaista ja vähän kitkerää jopa hiukan pistävää, nettitietojen mukaan bergamottia ja korianteria on mausteina. 330 ml, 6,5 %, 3/5
Kuopiolainen, uusiseelantilaisilla humalilla aateloitu pilsneri on kauniin kultaista ja vaahto on valkoista samettimattoa, niin kaunista. Tuoksu on makeahko mallasta ja reippaasti hedelmiä. Maku on maltainen, hedelmät jäävät pienen multaisuuden taakse, yllättävän kuiva. Maku on runsas, mutta se jotenkin päättyy melkein veitsellä leikaten, kun olut on valunut nieluun, lievä humala ehkä jää pyörimään poskiin. Tavallaan vähän raikas, mutta silti vaimeutta on ilmassa. 440 ml, 5,2 %, 3/5
Tekstit
Kaikki kommentit
