Uudenvuoden pommien pamahdellessa takaterassilla saunaoluensi valikoitui kotimainen neipa. Olut on hämärässä oranssia, läpinäkymätöntä vähäisesti kuohuvaa. Tuoksuu persikalta ja muilta hedelmiltä tai vihanneksilta. Jälkimaku on maltaisuuteen enemmän taipuva. Esimaku hörpätessä on hiilihappojen värittämä trooppinen hedelmä, ehkä jääkaappikymyys ei oikein anna maullle esityslupaa. Kokonaisuusarvioon pitää liittää sanat katkera ja tunkkainen, mutta vain sivulauseeseen. 330 ml, 6,2 %, 3/5
Jääkaapista jouluruokien takaa löytyikin vielä yksi paikallisen panimon olut. Dipa on lasissa yläosasta haaleaa ja pohjalla tymäkän oranssia. Tuoksu on hedelmäinen ja humalainen. Maku on alkuun helppo, humalaa ja makeaa greippiä, täyteläinen, aika hedelmäinen. Jälkimaku on pitkä, mutta ohuen humalainen ja ovelasti raikas. 440 ml, 8 %, 4/5
Tapaninpäivän terassihämyssä hämeenlinnalainen portteri näyttää mustalta ja vaahto vaalealta. Tuoksussa on lakritsaa ja paahdetta. Maku on lempeän paahteinen, vähän suklaata, mutta niin pehmeää. Maku tasapainoilee makean ja paahteisen välimaastossa, makeus häviää taiston, paahteisuus vie mukanaan pehmeään syleilyyn. Makua on paljon, ihan kuin lontoolaisen pubin hanasta, maku on kuin pumpulia, sillälailla kuvainnollisesti. 440 ml, 6,2 %, 5/5
Ennen joulua hain muutaman toiveoluen Kantolasta, ne hujahtivat ilman blogitusta. Saunajuomaksi jäi siihen sopivampi haalean vaalea pils. Olut kuohuaa tehokkaan kauniisti. Tuoksussa on kevyesti mallasta, havuja, kukkia ja kuivaa ruohoa. Maku on samalla raiteella. Aika kuivaa on, rapsakkaa siis. Mukava katkeruus jälkimaussa kantaa pitkään. 440 ml, 4,9 %, 4/5
Ilahduttavan aurinkoisen keltainen ruotsalainen ipa piristää jouluaattona. Tuoksu on makeaa sitruunaa ja leivonnaisia. Maku on täyteläinen, humalan puraisu on taustalla, sitruunajuustokakku on edustalla, juusto ei ole vähiten esillä. Makeutta on jonkun verran, ananas on makeampaa. Aikamoinen makupommi on tämä ipa, kokonaisuudessaan erikoisuuden lumoon päätyy lasillisen tyhjentyessä. 440 ml, 7,5 %, 5/5
Todella tumman ruskea naantalilainen stout kuohuaa heikosti. Suklaan tuoksu on todella voimakas, suklaapiparia on. Aikamoisen jäykältä vaikuttaa suussa. Maapähkinävoita on reippaasti. Alkoholi kurkistelee keksimäisyyden ja tumman suklaan taustalta. Makeus ja katkeruus on hyvässä tasapainossa, maistuu lopuksi vielä vähän suolaiseltakin. Makuja on paljon. Oluen ostin kesällä panimon myymälästä. 330 ml, 12 %, 5/5
Hämeenlinnan Kohtuullisen Hutikan Pyhä Veljeskunta valitsi tämä oluen vuoden parhaaksi jouluolueksi. Itse maistelin mustaa juomaa panimolla ja päätin ostaa alakerran myymälästä yhden oluen vielä blogitettavaksi. Olut kuohuaa nopeasti poreillen. Tuoksu on suklainen, makea ja paahteinen. Maku on täyteläinen. Makeus olikin vain tuoksussa, aika kuivaahan tämä on mieluummin. Tummaa suklaata löytyy, vähän tuhkaa, hiilihappoa on ainakin riittävästi, jälkimaku jää lämmittämään. 330 ml, 10 %, 4/5
Hakaniemen mainiosta mexico-kaupasta ostettu ipa oli jäänyt olutkellarin pimentoon, pitihän se pikaisesti ottaa huomioon ja nautiskella. Olut on lasissa vaalean ruskeaa ja sameaa, vaahto on kestävänoloista ja valkeaa. Karamelli tuoksuu. Dos Tescolotesin myyjä tätä tavallaan suositteli ja ensihuikka lähettää kiitoksen siitä. On myönnettävä että ennakkoluuloja oli. Maku on pehmeä, maltainen, lievästi makea ja riittävän humalainen. Etiketti on niin tyylikäs. Vaahto pitsittää lasin asiaankuuluvasti, ei ole vaikea myöntää että ennakkoluulot eivät natsanneet oluen kanssa. Ehkä mexico-kaupassa pitää käydä olutostoksilla. 355 ml, 6,8 %, 5/5
Tallinnan Koht-baarin miniolutkaupasta nappasin sen lauantairuuhkassa pari olutta matkamuistoksi. Vähäisesti samea oranssi ipa kuohuaa valkoisella lupaavasti. Tuoksu on makea ja hedelmäinen, ananasta ja muita keltaisia hedelmiä. Maku on humalainen, enemmän kuusta kuin hedelmiä. Jälkimaku jää suuhun pyörimään, kuivaa kuusipuuta, onhan siinä hedelmiä in vähän. Hiilihappoa on maistellessa paljon, mutta ne jotenkin jäävät riittävästi taustalle. Etiketti ei ainakaan lupaa mitään liikaa. 0,44 l, 5,8 %, 4/5
Melkein pikimusta portteri kuohuaa alkuun vaaleanruskealla vaahdolla. Tuoksu on maltainen ja makeahko. Ensihörppy maistuu pehmeältä, intensiiviseltä ja vähän suklaiselta. Paksulta tuntuu, paahdetta ja suklaata, makeutta ja syvää maltaisuutta. Alun pieni tuhkaisuus kääntyy kahviksi. On porttereita ja sitten on tällaisia porttereita, jotka on porttereita suurempia tai ainakin tyhjyyden toisella puolella. 0,33 l, 11,5 %, 5/5
Joulukalenterin luukusta löytyi vaaleaa alea. Tartolainen olut on väriltään vähän kuin sameaa simaa, mutta vaahto on samettinen ja kestävä vaahtokasa. Tuoksuu maltaalta ja hedelmiltä. Maku on selvästi kirpakampi. Poreilua on paljon, maku on havupuumaailmasta, enemmän ehkä kuusipuuta ja pala greippiä. Komea vaahto on kyllä kaunis. Paranee loppua kohti, ihan hyväähän tämä on. 0,33 l, 4,4 %, 4/5
Joulukalenterin luukusta löytyi kiinnostava rumanruskea vaalealla kuohuava olut. Tuoksu on todella voimakkaan mausteinen ja paahtunut. Neilikkaa tulee nenään ensihörpyllä, onpas makuja, jotain raikastakin, kanelia, kahvia ja muita erikoisuuksia. Kyllä tätä hörppäilee ja pyysin myös apublogistia maistamaan, erikoisolut sopii joulutunnelmaan. 0,33 l, 6,1 %, 4/5
Koht-baarin hanasta valitsin amerikkalaista dipaa. Väri on samean keltainen, vaahtoaa valkeana aika hienona. Tuoksu on sellainen sekahedelmäsoppa. Maku on myös hedelmää, paikan tunnelma on vaan hieno ja musiikkikin nappaa mukavasti. Oluen maussa on mangoa, melonia ja muita makeita ja ylikypsiä hedelmiä, humalaisuus on nyös pehmeä. Alkoholi lämmittää jälkimaussa, ehkä kypsää hedelmää on nyt juuri sopivasti. 25 cl, 9 %, 5/5
Põhjala-taproomista löytyi salted caramel -tynnyrikypsytettyä olutta. Salted caramelliähän on nykyään kaikessa, vihdoin oluessakin. Musta olut ei juuri vaahdonnut, mutta makea tuoksu on sitä voimakkaampi. Mallasta on paljon, juoma on aika viileäää, ehkä lämpimämpänä olisi parempaa. Aika poreilevaa, reippaasti paahteita mallasta, alkoholia, lämpöä tulee kitalakeen itsestään, tummia kuivattuja hedelmiä, hitusen suklaata, vähän konjakkia. Salted caramelliä ei oikein löydy, ehkä hyvä niin. 25 cl, 12 %, 4/5
Tallinnan Kolmjalg-kaupasta ostin paikallista toffee-olutta majoituspaikalle saapumisen kunniaksi. Ale on väriltään konjakkia tai liuotettua toffeeta. Vaahtoa ei oikein syntynyt. Tuoksu on makeaa toffeeta. Maku on makean toffeinen, alkoholia on yllättävästi mukana maussa. Hörpätessä toffeen tuoksu lupailee enemmän tai se oikeastaan vähitellen alkaa ärsyttää. Lopputulos on jotenkin keinotekoinen. 0,5 l, 6,0 %, 2/5
Södermalmin Systembolagetin hyllyltä löytyi vähän tylsännäköinen tölkillinen. Sisältö on aavistuksen sameaa kultaa, vaahto on valkoinen ja nopea. Tuoksuu kirpeän mandariinin ja makean sitruunan yhdistelmältä, vähän mallasta ja isoja männynneulasia. Maku on pehmeä, maltaisuutta, makeutta, hedelmäisyyttä, loppumaussa hitusen kuivuutta ja hiivaa. 330 ml, 6,5 %, 3/5
Tarton Gambrinuksesta ostin pimeneviä iltoja varten tummaa suklaa-stouttia. Musta olut kaatui lasilliseen mustana ja beigevaahtoisena. Tuoksu on makeaa ja suklaista. Maku on samaa lisättynä paahteisuudella. Aika lähellä lumottua, niin kuin nimi vähän vihjaakin. Maussa on reilusti tummaa suklaata, makeutta, paahdetta, vähän mausteita tai vaniljaa, kahvia, nimen väärinkäänöksestä johtuen maistan myös luumua. Alkoholi vähän jälkimaussa muistuttaa nielussa olemassaolostaan. 0,33 l, 11,5 %, 5/5
Olutreissun matkamuistoja riittää vielä, naantalilainen ristiaallokko west coast ipa on sameaa ja oranssia. Vaahtoa taisi olla vähän. Tuoksu on makean keltaisen hedelmäinen. Maku on alkuun hedelmäinen, hyppysellinen havuja, jälkimaussa osat vaihtuvat kokonaan ja humalointi on kuivaa ja hedelmät tai greipit jäävät taka-alalle. Alkoholi vähän tuntuu ja lopulta jälkimaun jälkeen greippi ilmoittaa että sekin voi olla pehmeää. Humalina etiketti mainitsee amarillo lupamax, sabro, citra ja simcoe. IBU 80, 330 ml, 8,5 %, 4/5
Tartolaisen panimon Tarton kulttuuripääkaupunkivuoden kunniaksi pantu pale ale on on haalean oranssia, siitä irtoaa vaaleaa vaahtoa paljon. Tuoksu on hedelmäinen. Olut tuntuu lasiin kaataessa pehmeältä. Sama pehmeys on myös maussa. Hiilihappoa on reippaasti, vähän liikaakin. Mallasta ja sen makeutta, vähän likaisuutta, ja onhan mukana aiheellista aromaattista humalaisuutta. 0,33 l, 4,8 %, 3/5
Viimeinen mansematkamuisto kaatui tuopilliseen mahonkisena vaahdoten vähäisesti vaaleana. Tuoksussa on mallasta ja vähän nahkaa. Maku on hentoisen katkera, pientä humalaporeilua löytyy, miellyttää hörppäilijää. Kuivuus tavallaan muuttuu rehevyydeksi. Ensin ajattelin että on puumainen, mutta jälkihörpyillä unohdin puut. Jälkimaku on asiaankuuluva katkera. 0,33 l, 5,5 %, 4/5
Tamperereissulta mukaan tarttui ravintola Plevnan kylmäkaapista kaupunkiympäristön ykkösliikuntaväline. Olut on, noh punaoranssia tai kultaista, miten haluaa. Vaahtoa ei ilmene. Tuoksu on yllättävän hedelmäinen ja karamellimäinen. Maku on myös makeahko, viljainen ja leipäinen, vähän löysä. Taitaisi soveltua paremmin pubitunnelmaan. 0,33 l, 5,5 l, 3/5
Väri on kupari.
Vaahto pitsittää vähän lasia.
Oluen nautin Tamperen Oluthuone Panimomestarissa.
Maku on voimakkaan humalainen, näkkileipää ja havuja.
Jälkimaku on makeampi, mutta reippaan humalainen.
Parempi tämä on kuin Siperia tai ainakin Venäjää parempaa.
0,5 l, 8,0 %, 5/5
Alkon hyllystä nappasin hollantilaisen tupla-ipan. Lasissa olut on sameaa ja kultaista. Vaahto on tiivistä ja valkoista. Tuoksu ei ole voimakas vaan sanotaan että viipyilevän hedelmäinen, sitruksia. Maku tuntuu makeahkoilta hedelmiltä havupedillä, makeus ja humalat aaltoilevat vuorotellen esiin. Kokonaisuus on voimakkaan täyteläinen. Etiketti sanoo että cascade-humalaa on käytetty seitsemällä eri tavalla ja onhan tässä humalaisuutta mukavan pehmeästi ja silti vähän rapealla tavalla, nieluun jää sellaista mukavaa poltetta, ikään kuin jotain maustetta. 440 ml, 8,5 %, 4/5
Tarton Öllepoodista ostin saarenmaalaisen session ipan. Tölkillisen avauksessa vaahto ilmoittaa olemassaolostaan eikä valkoinen pienikuplaisuus katoa lasissakaan. Väri on kirkas oranssinruskea. Tuoksussa on hedelmiä ja hedelmäkarkkia. Maku on humalainen, hiilihappoinen ja vähän sitruunaa. Humalaisuus on mukavaa, jälkihörpyillä tulee mieleen sana ohut. Saunan jälkeen juotuna on ehkä parhaimmillaan, voisi kyllä maistella toistekin. IBU 20, 33 cl, 4,1 %, 4/5
Tarton matkamuisto kaatuu lasiin öljyisenä ja mustana, paahtuneelta näyttävä vaahto katoaa heti. Tuoksu on heikko, suklaata ja savua vähän. Salmiakin makua ja alkoholin lämpöä tulvii suuhun ensihörpyn mukana. Suklaata, paahtuneisuutta, suolaisuutta ja kai siellä sitä pistaasipähkinääkin on. Alkoholi kyllä tuntuu, mutta lämpönä enemmänkin. Kokonaisuus on paksu, jälkiruokana tätä ei jaksaisi, mutta pitkässä iltapäivässä on tilaa. 0,33 l, 11,5 %, 5/5
Hämeenlinnalainen dipa on harmahtavan keltaista, vaahtoa pyrkii jo tölkin sihautuksen jälkeen esille. Lasissa vaahtoaminen on rauhallista. Tuoksussa on hiivaisuutta, multaa ja enemmän hedelmiä. Maku on tietysti lämpimästi puinen, kuusta ja mäntyä löytyy. Humalan kuivuutta riittää mausta jälkimakuun. Kokonaisuus on ehkä vähän kapeantuntuinen, sitruunaa ja greippiä riittää. Jotenkin tekee vaan hörpyn jälkeen ottaa toinen, olut paranee lasin tyhjentymisen tahdissa, kivaa kuivuutta. Tölkillisen ostin Kantolasta. 440 ml, 8 %, 4/5
Tukholman eteläpuolelta läheltä Haningen asemaa löytyy tämän alen panimo, Södra Maltfabriken. Ostin oluen kuitenkin Södermalmin Systembolagetista. Olut on väriltään ruskeaksi taipuvaa oranssia, nopea vaahto jättää oluen pintaan reilun jäljen itsestään. Tuoksu on reippaan makea, karamellimäinen. Suussa ensivaikutelma on kylmä ja hiilihappoinen. Maku on hitusen mineraalinen ja jotenkin likainen. 33 cl, 5 %, 2/5
Kesän olutreissun matkamuisto Lohjalta oli meinannut unohtua olutkellarin kätköihin. Pimeä syysilta toimi sopivana viitekehyksenä bitterin nauttimiselle. Ruskean heikkovaahtoisen oluen tuoksu on raikas minttutoffee. Maku on maltainen, ei liian makea, vähän multainen ja ripaus katkeruutta. Välimaisteluissa tuntui vähän ohuelta, jälkimaku ei ole liian ohut, mutta onhan se moniulotteinen. Etiketti on sekavan tyylikäs. 33 cl, 5,5 %, 4/5
Synttärilahja ei viihtynyt kauaa olutkellarin perukoilla, kun lauantai-iltapäivä kaipasi rauhoittavaa nautintoa. Mecheleniläinen sinietikettinen tumma olut kaatui lasiin kuplien, vaahtoa muodostui toisen lasillisen pinnalle komeasti. Tuoksussa on makeaa mallasta, vähän toffeetakin. Makukin on makea, pieni kulaus tuntuu täyttävän koko bloggaajan, marjaisuutta on vähän. Maltaat on pehmeitä ja kokonaisuus kääntyy vähän viiniin. Maltaat on paahtuneet lempeästi, vähän lakritsia, hiilihapot poreilevat loppumaussa. Täydellinen lauantai-iltapäiväolut. 75 cl, 11,0 %, 5/5
Hiilenmusta brittistout kuohuaa samettisella ja kermaisella vaahdolla. Tuoksu on kypsän maltainen. Maku on paahteisen maltainen, ihan pieni salmiakkinen häivähdys pirskahtaa välillä esiin. Kokonaisuus on konstailematon, maku vaan tuntuu paremmalta loppua kohden. Makeus ja suolaisuus ovat hienosti tasapainossa, lakritsi kurkistaa aina hörpyn lopussa. Juominen on miellyttävää. 50 cl, 7,5 %, 5/5
Pienen kotityön eli internet-tunkkauksen jälkeen sain palkita itseni synttärioluella. Pohjoisen munkin samea ipa on keltaista ja vaahto valkeaa. Englantilainen olut tuoksuu oikein raikkaan hedelmäiseltä kukkakedolta. Maku tuo mieleen sanat pehmeä ja täyteläinen, enemmän mennään sitruksiin päin, mutta muitakin hedelmiä on mukana. Humalointi kääntyy vähän teräväksi, alkoholikin vähän maistuu, vähän kääntyy ohueksi lopulta, samalla täyteläinen kokonaisuus, vähän oudosti sanoitettu, mutta maistamalla selviää, ehkä toisen kerran pitää maistella. 440 ml, 7,2 %, 4/5
Synttärilahjaksi sain Woltista peräisin olevan oluen. Yaml ei ole itselleni mitenkään tuttua, mutta tämä olut on vähän. Väri on kultainen ja vaahto on reilu ja valkoinen. Tuoksu on runsaan hedelmäinen, vähän mallasta. Maku on samoilla raiteilla. Kuusista makua tuppaantuu mukaan, lopulta maku on katkera ja kuiva, aika haastava. 440 ml, 5,3 %, 3/5
Sama Yamliksi
Stadin_Tastes_Like_YAML:
synttärilahja:
alkuperä: Wolt
tuote: olut
olut:
nimi: Yaml
väri: kultainen
vaahto: reilu ja valkoinen
tuoksu:
- runsaan hedelmäinen
- vähän mallasta
maku:
- runsaan hedelmäinen
- vähän mallasta
- kuusinen
- katkera
- kuiva
- haastava
tilavuus: 440 ml
alkoholipitoisuus: 5.3%
arvosana: 3/5
Synttärijuhlinnan päätyttyä hiljennyin mustan stoutin kanssa. Vaahto on rauhallista ja beigeä. Tuoksussa on enemmän suklaata kuin kahvia ja vaniljaa. Maussa asiat on ehkä toisinpäin. Ensihörppy todistaa että nyt on hiljentymisen arvoista juomaa. Paahdetta, kahvia ja lopulta ripaus humalointia, ehkä sieltä vaniljaa lopulta löytyy myös. Herkullinen makuelämys, jossa ei muista että alkoholiakin tässä on reippaasti. Ostin oluen Alkosta. 330 ml, 11,0%, 5/5
Viljandilainen neipa on kauniin sumeaa ja oranssia olutta, joka kuohuaa komeasti. Tuoksussa on makeaa sitruunaa ja humalointia. Maku on hitusen humalaisempi, makeus jotenkin katoaa, tilalla on vähän maanläheisempää vivahdetta. Ihan kiva olut, jota voisi juoda toisenkin. Jälkimaku on täyttävä. IBU 35, 330 ml, 5,3 %, 4/5
Tumman kuparinvärinen tartolainen olut kuohuaa mukavasti vaalealla vaahdolla. Tuoksu sisältää makeaa mallasta, ehkä vähän karamelliäkin. Maku on maltainen ja sitä on paljon, mutta samalla jotenkin terävä tai ohut. Makeutta on sopivan miedosti ja se täydentyy pienellä jälkimaun katkeruudella. Leipäinen olut on ihan hyvää. 0,33 l, 5,5 %, 3/5
Brittiläinen sysimusta kermastoutti vaahtoaa upeasti vaaleanruskealla vaahdolla. Tuoksuu makealta suklaalta. Suussa maistuukin enemmän kuivalta tai kahvilta. Uusintahörpyillä maku palautuu enemmän tummaan suklaaseen ja paahdettua mallasta pursuaa reilusti makuhermoille. Jälkimaku on katkerampi, oikeastaan jotenkin piristävä. Lääkepullon sisältö on pehmeää ja täyteläistä. 500 ml, 6,5 %, 4/5
Katajanokan Beaky Basterd -baarin pullo- eli tölkkivalikoimasta löytyi olut, jota piti maistaa oikein kaksi kertaa. Uusiseelantilaisella manilita-humalalla ryyditetty olut on keltaoranssia ja vaahto on kirkasta. Maku on sitruunainen ja rapsakan humalainen, humalan maku vilahtaa makupaletissa. Ananasta, sitruunaa ja vesimelonia on maussa, jälkimaku on sitruunasoodamainen. Helpostijuotava olut antaa toistoille mahdollisuuksia. 0,33 l, 6,9 %, 5/5
Hämeenlinnalainen samea tupla-ipa päättää työviikon jo torstaina. Oluen ostin panimon myymälästä. Olut tuoksuu melkoisesti hedelmiltä jo tölkin avauksessa. Väri on keltainen, se vaahtoaa valkoisena pienikuplaisuutena. Ananas ja kirpeämpi persikka sekoittuvat tuoksussa vaimeaan multaan. Maku on samaa kuin tuoksukin, vähän selkeämpää hedelmäisyyttä kuitenkin, humalat puraisevat jälkimaussa terävästi. Greippiä ja havuja hiipii makupalettiin. Kuivempi jälkimaku antaa luvan jatkohörppyihin. Sanoisin että nyt on Hämptonissa käymisen arvoinen kauppapaikka. 440 ml, 8 %, 5/5
Olut reissun savuinen matkamuisto sopi mielestäni tiistaiseen saunailtaan. Olut likaisen ruskeaa, vaahto katosi nopeasti. Olut tuoksuu savukinkulta, lupaa paljon. Maku on maltainen ja savustettua kinkkua, pientä ohuutta on ensihörpyissä. Maku tiivistyy mukavasti. Makeutta on sopivasti, voiko savuista olutta sanoa raikkaaksi, no voi. 33 cl, 5,5%, 4/5
Hollantilainen seitsenkertaisesti sabro-humalalla kruunattu tuplaipa on keltainen ja kauniisti vaahtoava olut. Tuoksussa on hedelmää, humalaa ja mäntypuuta. Ensihörppy kertoo sen että nyt ollaan huippuoluen maistelua aloittamassa. Maussa on paksua ananasta, vähän jälkiruokamaisuutta, sitrusta, humalia, erinomainen cocktail. Maku ja jälkimaku peilaavat toisiaan, siis samankaltaisia ovat. Panimon oluet on sen verran hyviä että pitää harkita kyllä vierailua, jos sattuisi lähistölle eksymään. 440 ml, 8,5 %, 5/5
Espoon Ainoan Alkosta nappasin paikallisen keltaisen samean tupla-ipan matkamuistoksi. Lasiin kaataessa valkoista vaahtoa syntyy vähän. Tuoksu on hedelmäinen ja trooppinen, pienellä mäntyvivahteella. Maku on samanlainen, mukavasti makeutta, vähän valkoviiniä vilahtelee, humalien lempeä katkeruus antaa potkua jälkimakuun. Raikas kokonaisuus maistuu tasapainoiselta ja tuoreelta. 440 ml, 8,0 %, 5/5
Dos tescolotes -kaupasta Hakaniemestä ostin tietysti pari meksikolaista olutta. Vienna lager -tyyppinen olut on kirkkaan kuparista ja vähävaahtoista. Maku on aluksi maltainen. Pehmeyttä ja jotain löysyyttä, makeus tuntuu vienosti. On vähän erilainen kuin ajatus meksikolaisesta oluesta, mutta on tässä jotain meksikolaista. 355 ml, 4,0 %, 3/5
Tekstit
Kaikki kommentit
