keskiviikko 8. huhtikuuta 2020

Brewski Mother Gose

Pien-olutkaupan hyllyltä varmasti ihan tyylikkään etiketin takia poimittu ruotsalainen gose-olut virittää pääsiäisen juhlintaan. Olut kuohuaa heikosti ja nopeasti, väritys on sellainen samea omenamehumainen. Tuoksussa on hedelmää ja aavistus happamuutta. Maku on vähän laihanlaista mangomehua, jälkimaussa on jykevä habaneron tunnelma. Jännästi alussa maistuva makeus houkuttaa ottamaan isompaa kulausta, jälkimaku sitten kertoo että astuit ansaan. Onhan tässä happamuuttakin, mutta se jotenkin jää huomaamatta. On kyllä erikoinen olut, tai onko tämä nyt edes olutta ollenkaan, aika haastavaa laittaa joku arvosana tälle, kaikki on mahdollisia 1 - 5. Käännän tämän kaikkien gosejen äidin arvosanan kuitenkin hyväksi. 330 ml, 3,5 %, 4/5

tiistai 7. huhtikuuta 2020

Fat Lizard Ankle Slapper American Pale Ale

Nilkanläpsyttäjä ei viittaa panimon logossa olevaan liskoon vaan surffaajan jalkoja hellivään aaltoon. Espoolainen punertava APA vaahtoaa vaimeasti kun oluen kaataa aina yllättävästä topless-tölkistä. Tuoksuttelu paljastaa reippaasti trooppista makeaa hedelmää. Maku on yllättävän ohut, mihin ne mangot katosivat. Jälkimaussa on vain pientä humalointia. Olut on jääkaappikylmää, täytyy varmaan antaa vähän lämmetä. Ei sitä kauaa jaksa olutta kyllä lämmitellä. Tuoksu ei ihan vastaa makua, ei ole paksu maku, jälkimaku on lievästi humalainen. IBU 35, 0,44 l, 5,2 %, 3/5


lauantai 4. huhtikuuta 2020

Tuatara XV

Uusiseelantilainen panimo, Tuatara, on nimensä mukaisesti kuvioinut 15-vuotis -juhlaoluen pullonsa  kaimaliskonsa mukaisesti, siksi se varmaan on aikanaan Kampin Alkosta lähtenyt mukaan. Nyt sitten olutkellarin takahyllyltä piti ottaa maistettavaksi tämä musta stoutti. Tuoksu on paahteisen maltainen, vähän jopa liköörinen, rusinainen ja kahvinen. Tuoksu on kyllä aika mahtava, ehkä kuitenkin siirryn maisteluunkin. Vaahto on komea kermainen, lopulta vähän höttöinen. Maku on paahteinen maltaisuus, kahvinen, hivenen suklainen. Suutuntumassa olut tuntuu ohuelta, mutta maku on todella täyteläinen. Mukava jälkimaku, humalan kuivuus iskee tyhjästä. Vahva paahteinen ja lakristainen maku  ja alkoholi antavat vähän jopa salmiakin makua, joka auttaa ymmärtämään miksi tämä on rahdattu Suomeen maailman toiselta puolelta.Luultavasti pallon toisella puolella suunnitellaan 20-vuotisolutta, se otetaan kyllä kiinnostuksella vastaaan. 500 ml, 11 %, 5/5


torstai 2. huhtikuuta 2020

Morgondagens Bubble Gum Candy Weisse

Etiketti lupailee mahtavinta purukumishowta maan päällä. Sirkusolut löytyi Pien-kaupasta ja tänään kaipasin vähän sirkustemppuja. Olut on punertavaa, eikä se juuri vaahtoa. Tuoksu on vadelmaista.Happamuus ja makeus painivat sopuisasti maussa, happamuus vie kuitenkin voiton. Vadelma on päämakuna, purukumia ei onneksi löydy, tai kai se on vadelmapurukumia. Hiilihappoisuus on sopivalla tasolla, mukavasti jälkimakuun tulee pientä poretta. Alkuun maistui aika oudolta, mutta loppua kohti tästä oikeastaan ihan oppii tykkäämään. Ihan mukava välihuikka, mutta en lähde toista hakemaan. Ihan lopuksi alkaa vähän tympiä koko vadelma, puumaisuutta. Maistuisi varmasti paljon paremmalta Pienin terassilla. 330 ml, 4,5 %, 3/5


tiistai 31. maaliskuuta 2020

Kakola Hurlum Helles Lager

Etätyöpäivää täytti riittävä määrä Teams-palavereja. Sen päälle pieni lenkki, sauna ja saunaolueksi turkulaista vankilalageria ja olet ihan tyytyväinen taas. Olut on kirkkaan oranssia, vaahtoa muodostuu vähän. Tuoksussa on mallasta ja tsekkiläistä pilsneriä, aika lupaavaa. Maku on tuoksun lupaamalla linjalla. Mallas on mukavan miellyttävää, heinää ja makeutta on sopivasti. Rapsakkaa vaaleaa lageria, josta löytyy vähän hengitystä raikastavaa mentholia, humalia on jälkimaussa lievästi. Saman panimon Riemua testailin Aurajoen rannan Tintåssa, kyllä nyt alkoi tehdä mieli kesäiseen turkulaiseen jokilaivaan. Viimeisellä turunreissulla oli suunnitelmissa funikulaarimatka Kakolaan, mutta sääolot veivät innostuksen. Kesällä pitää kyllä sivistää itseään kulttuurimatkalla. 330 ml, 4,5 %, 4/5


lauantai 28. maaliskuuta 2020

Hitachino ES Espresso Stout

Aamupäivän pihapuuhastelut piti palkita yhdellä oluella. Olutkellarista löytyi japanilainen stout, jonka olen tainnut ostaa Alkosta. Olut on mustaa ja se vaahtoaa reippaasti. Tuoksussa on espressoa, maitokahvia ja makeaa suklaata. Kahvinmaku voimistuu ensihörpyllä. Jännästi hiilihappoa, vaikea sanoa onko sitä vähän vai paljon. Ihan kunnon iltapäiväkahveistahan tämä menee. Kuivaa humalaa tuntuu jälkimaussa, samoin jotain lievää hedelmäisyyttä, mutta kahvi vallitsee täydellisesti. Kylmä kahvi vähän kitkeröityy ja makeus katoaa, kun pullollinen alkaa olla alle puolivälin. Lopussa pullosta pulppusi jotain hiivanpalasia, eivät olleet niin kivan tuntuinen yllätys. 0,33 l, 7,0 %, 4/5


perjantai 27. maaliskuuta 2020

Maku Amorphis Legacy Of Tthe 1000 Lakes

Maku Brewing toimitti blogistille 4-packin pale alea. Olut on jo panimon kolmas yhteistyöolut Amorphis-bändin kanssa. Tämä Beer from the North Side juhlistaa Amorphiksen 30-vuotista rokkausta. Bändi on kyllä jäänyt oman musiikkitutkani ulkopuolelle, joten Spotify korjasi nyt tämän virheen. Oluen värinä on hitusen punertava aavistuksen samea oranssi. Vaahto on mukava valkoinen kerros, jota voi sitten nuoleskella ylähuulesta pois. Tuoksussa on hedelmäistä makeutta. Ensihuikka kertoo jotenkin että nyt on ulkomaista olutta, jotenkin bittermäistä pehmeyttä. Maku on vahva, alun pieni hedelmäisyys, maltaan lempeys sekä lopussa humalien hellä kosketus kitalakeen, täydellistä tasapainoa. Yksinkertainen ja tehokas, sellainen on tämä tuusulalainen olut, jotenkin lämmittää. Amorphis-bändin musiikki vaatii aika paljon lisäkuuntelua että alkaa aueta, olut ei kyllä vaadi mitään. Toinen tölkillinen on pakko aukaista että saa laadun varmistettua, koska tämä on etiketin mukaan handmade while headbanging. 0,33 l, 5,0 % 5/5


tiistai 24. maaliskuuta 2020

Olvi Daring Daughter Tropical Lager

Sameahko oranssi Olvin uutuus kerää päälleen tiiviin vaahdon. Sen verran houkutteleva saunaolut oli että lipsahti suuhun ennen tarkempaa tuoksuanalyysiä. Onhan tuossa hedelmäistä tuoksua. Maku on hedelmäinen. Olut on helpostijuotava. Tulee verrattua toiseen saman toisen polven  panimomestarin tuotoksen Brut Lagerin jättämiin muistikuviin. Hedelmäisyys on pyöreää, trooppista, helpompaa ananasta, ei ole mitään mehua. Humalat ovat lempeitä ja ne jättävät mukavan kuivahtaneen jälkimaun. Kyllä tätä voi ostaa toisenkin, mutta jos vieressä on Brut Lager, niin jätän tämän hyllyyn, tai no jos ostaisinkin kaksi tölkillistä.  EBC 11, EBU 32, 0,5 l, 5,5 %, 4/5



perjantai 20. maaliskuuta 2020

Malmgård Vintage Imperial Stout Vuosikerta 2018

Oikein vuosikertaolutta, sekös sopii hyvin vauhdikkaan työviikon päätteeksi. Väri on fordmaisesti musta, kyllä siihen valossa saa hivenen ruskeaa sävyä. Vaahto on kermamaista, sitä on tasaisesti vähän. Tuoksuu paahteiselta ja paremmalta vaalealta suklaakonvehdille. Suutuntuma on vaahtomaisen pehmeä, sitä luuleee ensin juoneensa pelkkää vaahtoa. Makuna on paahdetta, hitusen lakritsaa ja enemmän kahvia, yhdistelmä täydentyy jälkimaun humalien houkuttelevalla katkeruudella. Mallas maistuu mukavan makealta, ei liian ätläkältä. Kokonaisuus on täyteläinen mutta stoutti on silti helposti juotavaa, leppoisaa nautiskelua. 60 EBU, 300 EBC, 33 cl, 9,2 %, 5/5


torstai 19. maaliskuuta 2020

Olvi Daring Daughter Brut Lager

Etätyöntekijä säikähti aamupäivällä, kun ovikello soi. Postipatehan se siellä oli yllättäen toimittamassa lähetystä Olvilta. Daring Daughter on Olvin uuden toisen polven panimomestari Silja Hylkisen taidonnäytteitä. Saatekirjeen mukaan olut on ultra-dry lager, joka on kuivahumaloitu Crystal-aromihumalalla ja se on uusi oluttyyli Suomessa. Olut kaatuu lasiin pienellä vaahdolla ja suhteellisen kirkkaan oranssin värisenä. Tölkin kuvitus on fridakahloteräsmiesmaisen tyylikäs, julistemainen. Tuoksu on vaimeasti hedelmäinen. Mausta ei erityisesti saa kiinni ensihörpyllä, sillä olut soljuu vastustattomasti nieluun, mikä tarkoittaa että ei voi olla huonoa. Pehmeää suutuntumaa täydentää pehmeä humalointi. Sanoinkohan tarpeeksi selvästi että onpas pehmeää olutta.Tulipas hyvälle mielelle, kun tätä nautiskeli. Heti kun löydän tätä lähikaupasta, niin siinä samassa olut on myös ostoskärryssäni.   0,5 l, 5,5 %, 5/5


keskiviikko 18. maaliskuuta 2020

Mallaskoski India Pale Lager

India Paleen yleensä liitetään Ale, mutta Mallaskoski on liittänyt siihen lagerin. Olut on panimon nettisivujen mukaan pantu IPAn pohjahiivaan ja siinä on käytetty uutta Denali-humalaa. Eli onhan tämä aika erikoista. Väri ei ole kalpea, vaan hitusen kupariin taittuva kirkkaus loistaa oluesta. Vaahtoa on vähäisesti. Tuoksu on aika makea, vähän hedelmäkarkkinen. Saunan jälkeen ensimmäinen hörppy on ihan kohtuullisen iso. Maussa erottuu humalan katkeruutta lempeästi. Makeus ja hedelmäkarkit nivoutuvat perään hyökkäävän tiukkasyisen kuusiklapin kanssa. Jälkimaku on aika vahva, vähän sulkeutunut. EBU 60, 50 cl, 5,2 %, 3/5

lauantai 14. maaliskuuta 2020

Tanker Must Kapten Rum BA Imperial Stout

Olutkellarin perukoilta löytyi virolainen rommitynnyrissä kypsytetty stoutti. Olut oli piilotellut sen verran että parasta ennen päivä pullon kyljessä oli ylittynyt, mutta ei se tässä kohtaa ainakaan haitannut. Olut on mustaa ja kuohuaa vaaleanruskella vaahdolla reippaasti. Tuoksussa on rommia ja kirsikkaa. Ensihörppy erottaa selvän romminmaun, vähän suklaata ja kevyttä paahdetta. Suutuntuma on liukas. Makeus voitelee nielua. Sopivaa makeutta tasapainottaa jonkinlainen katkeruutta tuottavat humalat ja hiilihapot, niistä tuntuu muodustuvan vähän salmiakkia. 330 ml, 9,4 %, 4/5


perjantai 13. maaliskuuta 2020

Põhjala Cellar Series Odravein Bourbon BA

Põhjalan vuosikertaolut on barley wineä, jota on kypsytetty bourbon-tynnyrissä. Korkin pääälle sulatettu sinetti herättää kunnioitusta. Yllättävän kirkasta nestettä kaatui lasiin, näytti ihan viskiltä. Lasissa ruskeutta kertyy paljon, vähän kuparin punaakin. Vaahtoa on lasissa koko ajan vähän. Tuoksussa on makeaa bourbonia. Maku on väkevä, alkoholi tuntuu kielen päällä, mutta makukattaus on reipas ja täyteläinen. Mallasta, ylikypsää tummaa hedelmää, mausteita, lakritsaa, suklaata ja kahvia, mitä kaikkea muuta enää voisi tunnistaa, mainitaan vielä paahteinen leirinuotio. Aika paljon hiilihappoa, lopussa humalatkin lämmittävät. Viskioluiden aatelia. 0,33 l, 14 %, 5/5


keskiviikko 11. maaliskuuta 2020

Tanker Kalakala Oyster Stout

Huoneenlämpöisenä avasin tämän tallinnalaisen osteristoutin. Korkin avaus sihautti sellaisen lupauksen että kaataessa osasi varoa reilua vaahtoa, jota muodostuu helposti ja reilusti ja se on kermaisen pehmeää. Olut on virolaisen kalafirman 10-vuotisjuhlaolut. Väri on mustaa, vähän ruskeaa kajastusta voi löytää. Tuoksu on paahdettu mallas, hippusen vadelmaa. Ostin oluen tallinnalaisesta olutkaupasta ja vähän pelonsekaisin tuntein olen siirtänyt kalaoluen nauttimista, jotenkin mieleen on tullut aasialainen kalakastike. Nettitietojen mukaan tässä on käytetty mausteina ostereita. Kalakastiketta ei ole mukana, ostereiden makua en osaa havannoida, maittavaa hiiltä löytyy mausta. Maku on muuten mukavan maltainen, ei makea vaan sopivasti kuivahko, humalat tuovat mukavasti ryhtiä jälkimakuun. Mukana on sellaista lievää marjaisuutta ja suolaisuuta. Tätä voisi maistella toisenkin. IBU 55, 330 ml, 6,5 %, 4/5

perjantai 6. maaliskuuta 2020

Omnipollo Bianca Mango Lassi Gose

Joulupukin kontista riittää yllätyksiä, tällä kertaa sieltä löytyi vähän erikoisempaa kombinaatiota, mango-lassia gozena. Lassia on tullut hörpittyä nepalilaisissa ravintoloissa, sehän on vähän erikoisempaa mehua, ravintolassa todella hyvää, mutta ei ole vielä kotona tullut sellaista nautittua. Oluen väri on kirkkaan keltaista, vaahto näyttää tiiviiltä ja kestävältä. Tuoksussa on mangon makeutta. Maku on lassimainen, mutta ei niin tunkkainen. Happamuus on lievää ja miellyttyvää, makeutta on mukavasti, kokonaisuus on todella raikas, jälkimaussa vähän kuivuutta. 50 cl, 6 %, 5/5


torstai 5. maaliskuuta 2020

Ayinger Urweisse

Saksalainen vehnäolut on jäänyt varmaankin etikettisuunnittelun takia aina Alkon hyllyyn, Arts & Letters 80-luvun lopusta tulee kuvavalikoimineen mieleen. Baijerilainen olut itsessään on samean vaalean ruskeaa, värinä oikeastaan sima. Vaahto on mukava, liian nopea kerrostuma vaaleaa hattaraa. Tuoksu taittuu hippusen makean ja hedelmäisen puolelle, vähän sprii-keittimen tuoksua leijuu jostain taustalta. Maku on vehnää, hitusen hiivaa ja vähän banaania. Jälkimaku on yllättävän voimakas, miellyttävän maltainen. Kokonaisuus on sellainen keskitien kulkija, mutta lopputulos on miellyttävä, etikettiään selkeästi parempi. 0,5 l, 5,8 %, 4/5

lauantai 29. helmikuuta 2020

Lyme Bay Winery Traditional Mead

Joululahjaksi sain Alkon oluthyllyltä löytyneen ison brittiläisen simapullollisen. Väri on vaaleanruskea, kirkas. Vaahtoa ei synny. Tuoksun kuvaamiseen riittää sana hunaja. Maku on vahvan makea ja hunajainen. Makeus alkaa vähän tahmauttamaan nielua. Taustalla tuntuu alkoholi, sen voimakkuus tehostuu  Ei koko pullollista oikein jaksa, pienempikin lasillinen kyllä riittää. Kyllähän tämä alkaa lämmittää, tuoksu on voimakas lasillisen loppuun saakka.75 cl, 14,5 %, 2/5


perjantai 28. helmikuuta 2020

Pilota Nakts Porteris No Malduguns Daritavas

Latvialainen pilotin yö on mustaa ja reippaasti vaahtoavaa. Tuoksussa on paahdetta. Nopea hörppy pajastaa että kyseessä on kaikin puolin kunnollinen portteri. Korkkia avatessa kuului aikamoista sihinää ja vaahtoa kehittyi reilusti, mutta hiilihappoa riittää silti kohtuullisesti. Kylmäää kahvia on mukana, makeutta on aavistus, hiukkasen grillihiiltä. Taitaa olla panimon rumin etiketti, no ei se haittaa olutta. 0,33 l, 7,0 %, 4/5

torstai 27. helmikuuta 2020

BrewDog Mistletoe Mafia Festive Vienna Lager

Jouluolueksi ostamani olut oli jäänyt olutkellarin perukoille ja löytyi nyt sieltä. Väri on vähän ruskeaan taipuvaa oranssia, vaahtoa ei juuri saa houkuteltua jäämään esiin. Tuoksussa on haileaa maltaisuutta. Makua ei ole ainakaan liikaa. Vähän makeaa mallasta, vähän sitruunaa, vähän enemmän poreilua, ei ole mafiameininkiä. Jälkimaku on makua intensiivisempi, maltainen. Etiketin maininnat sitruunajuustokakusta, paahtoleivästä ja marmelaadista jäävät mainospuheeksi. 330 ml, 4,5 %, 2/5 

keskiviikko 26. helmikuuta 2020

Hitachino Nest White Ale

On tullut muutaman kerran olutkaupoissa ihailtua japanilaisen Kiuchi-panimon oluita, nyt sitten tuli taas Alkossa vastaan ja nappasin White Alen testiin. Olut on vähän likaisen keltaisen sameaa, vaahto on pikainen. Tuoksu on aika vaimea, heikosti mausteinen ja lievästi hiivainen. Maku on vehnäinen, sitruksinen ja mausteista tulee mieleen korianteri. Onhan tämä raikasta ja kesäisen kevyttä, kesällä voinee palata tämän oluen maisteluun, sen verran on miellyttävää mausteisuutta.. 0,33 l, 5,5 %, 4/5

lauantai 22. helmikuuta 2020

Mallaskoski Nemesis No. 3 Barrel Aged Imperial Rye

Lauantai-iltapäivän rauhaa lisäsin seinäjokilaisella mustalla imperial ruis-stoutilla. Vaahtoa ei juuri syntynyt. Olutta on kypsytetty yhdeksän kuukautta konjakkitynnyreissä. Hiilihapot ovat varmaan siinä kadonneet kokonaan, olut tuntuu ensihörpyn jälkeen aika löysältä, kun se lipuu suusta nieluun. Ensinuuhkaisu viestittää makeutta ja mallasta, mämmiäkin. Hörppy maistuu voimakkaalta, punaviinimäiseltä, tuntuu liukkaalta, mutta öljymäiseltä. Parin hörpyn jälkeen alkaa paljastua jotain pehmeää konjakkia, alkoholia ja punaviiniäkin vaan on mukana ja niin on sitä lakritsaakin. Pikkukulaus kerrallaan tätä on lipiteltävä, sen verran on väkevää. Makeus tuntuu alussa olevan vähän liikaa, mutta alkoholipitoisuus vaatii tai kaipaa makeutta ja se tasoittaakin sitä sopivasti.Alkoholia taitaa olla vähän liikaa, ei meinaa iltapäivä riittää. Pullollisen ostin joskus Alkosta. 33 cl, 12,8 %, 4/5

perjantai 21. helmikuuta 2020

Omnipollo Pleroma Berry Blend Crème Brûlèe Sour

Omnipollon oluet eivät ole yksinkertaisia, eikä tämäkään sour ole poikkeus. Väri on tumman ruskea, pientä punerrusta olut saa valossa. Vaahtoa on vähän, mutta se on sellaista sitkeästi elävää. Tuoksu on marjainen, punaista viinimarjaa. Makupuolella on laitettu sitten hyrskyn myrskyn. Marjaisuus kääntyy makeammaksi, jälkimaussa on happamuutta ja vähän lakritsaa. Makeus on voimakasta, silti ei ätläkkää. Creme Bruleeta ei suoranaisesti löydy maussa tai se hukkuu tähän makea/hapan yhdistelmään. Hiilihappoisuus on aika reipasta, mutta sekin vaan jotenkin sopii. No ei tämä ole kyllä olutta, mutta Omnipollo on hulluudessaan saanut kehitettyä mielipuolisen ja silti kiinnostavan oluen. Joulupukki voinee maistella tätä myös itse. 33 cl, 6 %, 4/5

keskiviikko 19. helmikuuta 2020

Hailuodon Spezial IVA

Iso pullo hailuotolaista lageria hyppäsi ostoskoriin Rauman vanhan keskustan luomupuodista. Syvän oranssi olut kuohuaa isokuplaisesti ja reilusti. Tuoksu on makea ja maltainen. Maku on makeahko ja suussa olut tuntuu kuplivana. Maku tuntuu täyteläiseltä ja voimakkaalta, jotenkin aidolta, pientä liiallista makeutta. Iso pullollinen parantaa loppua kohti, vaikka onkin gluteenitonta. 3/4 litraa, 5,3 %, 3/5

lauantai 15. helmikuuta 2020

BrewDog OverWorks Dream Catcher

BrewDog-panimon oluet ovat sellaisia klassikoita, että niihin tarttuminen on aina jännittävää. Sitten kun panimo perustaa oman laitoksensa villihiivaolueille, niin blogistin suhtautuminen tuotokseen on kunnioittava. Etiketissä kerrotaan että oluen tyyli on Scottish sour ale ja sitä on maustettu mustaviinimarjoilla ja kahvilla, ja vielä kypsytetty punaviinitynnyreissä. Nyt taidetaan olla olutskenen ääripäässä. Olut on punertavaa ja sameaa. Tuoksussa on varmaankin villihiivaa, kotiviinikokeilut vuosikymmenten takaa pulpahtavat mieleen. Hapanta ja yrttistä, jotain kuplivaa viinipänikän pohjaa, voisi sanoa että on niin pahaa että se on oikeasti ihan hyvää. Maussa on myös jotain marjaisuutta. Pullollisen ostin Alkosta ja kyllä tämä kuitenkin oli ihan oluthyllyltä, ehkä pitäsi ajatella että tämä on viiniä, harvoin on näin ristiriitaisia ajatuksia tullut oluesta. 50 cl, 5,5 %, 3/5

perjantai 14. helmikuuta 2020

Zagovor - AF Brew - Pühaste Trinity In Black Imperial Stout

Aktiivisen perjantai-päivän kruunasi atk-opetuksen 35 vuotta Hämeenlinnassa -juhlinta ja sen älkeen mielestäni ansaitsin yhden kunnon oluen. Olut on moskovalaisen, pietarilaisen ja tartolaisen panimon yhteistyö. Tietysti tuloksena on täydellisen musta ja öljyinen olut. Vaahtoa ei jaksa syntyä.  Etiketti kertoo että kanelia on käytetty ja sen voi jo haistaa. Lisäksi tonkapapuja ja vaniljaa on käytetty maustamisessa. Alkoholin kyllä tuntee jälkimaussa. Suutuntuma on aika paahteinen, öljyisen ja tiiviin  makea, vaniljainen ja suklainen. Olut rauhoittaa koko kropan, ei ole kiirettä tämän kanssa. Raskasta kamaa.  IBU 50, 0,33 l, 12,5 %, 5/5 



keskiviikko 12. helmikuuta 2020

Axiom Blurricane New England IPA

Prahan BeerGeek-baarin matkamuistoja olikin vielä yksi tölkillinen olutkellarin kätköissä. Nappasin  NEIPAn saunaolueksi ja kaadoin sen lasiin. Väri on oranssi ja vaahto on kiinteä ja komea valkoinen tiivis rakennelma. Tuoksuu humalaiselta hedelmältä. Ensihörppy kertoo että trooppista hedelmää ja lempeää sitruunaa on enemmän kuin humalia. Ei ole vaikea juoda tätä. Tsekkiläinen NEIPA on ehkä liiankin helppoa. Aika nopeasti tulee kaipuu kesään, tämä olisi ihan omiaan kesäisellä terassilla. Jälkimaku muuttuu lämpimämmäksi, vähän kuivemmaksi. Kokonaisuus on tasapainoinen ja maku vaan paranee juodessa.  0,33 l, 6,5 %, 5/5

tiistai 11. helmikuuta 2020

Hiisi Nuri Brut IPA

Brut IPA on itselle aivan uusi olutlajike. Eikä sillä taida olla paria vuotta pidempää historiaa edes olemassa. Jyväskyläläispanimon kuiva-IPA on kaadettaessa lähes väritöntä, lasissa väriksi paljastuu sameankirkas keltainen. Vaahtoa ei ilmesty. Tuoksu on hedelmäinen, ehkä vähän ananasta. Ensimaku on hedelmäisen humalainen, raikasta greippiä. Suussa huomaa että humalointia on reilusti, ei kuitenkaan katkeruutta liikaa, kevyttä kuplintaa. Googlailut kertoivat että kyseessä voisi olla jonkinlainen shamppanja-IPA. Kyllä tämä voisi sellaisena skumppavaihtoehtona mennä. Maltaista makeutta ei ole. mieluummin yrttistä, ehkä jopa kanervaista metsää on tarjolla. Ihan pientä hiivaisuuttakin voi löytää mausta, no tosi pientä. Jotenkin koukuttava olut, pakko ottaa uudelleen maisteluun, olisi pitänyt kaataa shamppanjalasiin. 25 IBU, 10 EBC, 330 ml, 5,5 %, 3/5

perjantai 7. helmikuuta 2020

Lervig Nitro Latte

Viimeinen matkamuisto Prahan Beergeek-baarista, tarkoitus on vähän testata tumman oluen kykyä rauhoittaa mieltä. Norjalainen olut kaatuu lasiin aika ohuen oluisena, mutta lasissa olut on kyllä mustaa tai no vähän punertaa reunoista. Vaahto ei kauaa kestä. Tuoksu on selkeästi kahvilikööriä. Suussa olut tuntuu liukkaalta ja ohuelta, mutta makua on. Kahvilikööri tuoksuu vielä juodessakin. Maku on pehmeän maltainen, sopivan makea, kermakahvinen ja vähän laimennetun tuntuinen. Tuo laimennus ei kyllä stouttiin sovi. Etiketissä hippi repii silmiään, harvoin näistä olutetiketeistä tulee ahaa-elämyksiä. 500 ml, 6 %, 3/5

torstai 6. helmikuuta 2020

Mallaskoski Craft Pils

Mallaskosken panimo on uusinut oluiden etiketit kansainvälisempään suuntaan, iso teksti ja vähän huumoria takaetikettiin. Pilsneri on kirkasta ja asiallisen oranssia, nopeahko valkoinen vaahto lupaavat ihan hyvää. Tuoksussa on vähän metallia ja hedelmää. Suussa tuntuu paljon poreilua. Maussa on aluksi humalaa, mutta se jotenkin tasoittuu, maku pehmenee. Ihan asiallinen pilsneri, täytynee ostaa toinenkin. Makua on paksusti, silti kevyttä. Itse kyllä luen tuosta etiketistä aina että plis. EBU 50, 50 cl, 5,0 %, 4/5


tiistai 4. helmikuuta 2020

Morgondagens & Mikrofonbryggeriet Wizard Bats

Kahden ruotsalaispanimon yhteistyönä oli syntynyt Pien Olutkaupan kylmäkaappiin kapea tölkillinen Berliner Weissea. Olut kuplii sitruunasoodamaisesti, väri on lähellä ananasmehua, vähän keltaisempaa. Tuoksussa on makeita trooppisia hedelmiä. Maku on trooppisen hedelmäinen, makeus ei heti iskeydy esille. Aluksi olen maistavani karviaista, mutta tarkempi analysointi kääntää sen happamaksi ananakseksi. Etiketti kertoo että maussa olisi myös mangoa, passionhedelmää ja aprikoosia. En ryhdy väittelemään etiketin kanssa, maiskuttelen hetken ja totean että kyllä niitäkin on mukaan. Kokonaisuus on mukavasti hapan ja trooppisen makea. Ei helmikuulle, mutta heinäkuulle tämä kyllä olisi ihan huippujuoma. 330 ml, 4,5 %, 4/5

lauantai 1. helmikuuta 2020

Buxton / Omnipollo Yellow Belly Sundae

Joulupukin lahjapaketista löytyi melkoinen pommi. Buxton ja Omnipollo ovat yhteistyössä kehitelleet mustan keitoksen, tai jostain syystä olen näkeväni vähän violettiakin. Tuoksu on makean vaniljainen. Bourbon ei tuoksu. Pähkinävoin voi kuvitella myös aistivansa, kun sellaista tässä oluessa on mukana. Maku on paksu. Laktoosit jäävät lasin reunaa tahmaamaan, makeutta on reilusti. Olut pysäyttää nauttimaan, pitäisi käydä katsomassa grillin syttymistä, mutta jos vaan istuskelisi ja nauttisi hetken. Maistuu vaniljaa, tummaa suklaata, kypsyyttä, tummaa paahtunutta kahvia, pientä leirinuotion savuisuutta ja kyllä se pähkinävoi tuo omaa erikoisuutta. Alkoholikin tuntuu jossain taustalla, mutta olut on sen verran paksua että se ei juuri haittaa. Juhlavaa. 330 ml, 12 %, 5/5



perjantai 31. tammikuuta 2020

Bernard Bohemian Ale

Prahan lentokentän olutvalikoimasta nappasin erikoisemman oluen, tshekkiläistä alea. Ehkä mainos oli mennyt perille kun majoituspaikan vieressä oli Bernardin olutkylpylä. Väri on kirkkaan tummaa oranssia, kaunista. Vaahtoa ei juuri synny. Tuoksu on makean mausteinen. Kaataessa olut kupli voimakkaasti, kyllä tuota kuplintaa on jäljellä juotaessakin.  Etiketissä kerrotaan että oluessa on myös korianteria. Kyllä tämä olut on vähän parempaa juotuna kuin kylpyvetenä, tosin kokemusta kylpemisestä ei tullut. Alkoholin kyllä jotenkin aistii jälkimausta. 0,33 l, 8,2 %, 3/5 



torstai 30. tammikuuta 2020

Uiltje Dr. Raptor Imperial IPA

Saunaolueksi valikoitui vähän väkevämpää olutta. Väri on täyteläisen oranssinruskea, mieleen tulee sana mallas. Vaahto on heikohko. Tuoksu on vahva, makeaa mallasta, vähän kypsiä hedelmiä. Suutuntuma on erityisen pehmeä. Makeutta on tuoksua vähemmän, maltaita ehkä enemmän, humalat ovat mietoja aluksi, mutta kun olut on valahtanut kurkusta alas, niin suuhun muodostuu miellyttävä miedon makean greippinen tai kuivahtaneen veriappelsiininen katkeropesä. Tuoksu antaa hörppyihin omaa makeuttaan ja vähän kuusimetsää, vaikka tuoppi on jo puolivälissä. Alkoholi ei maistu, ehkä kurkussa, jälkimaussa sen voi havaita. Kokonaisuus on pehmeä ja vahva yhtaikaa, jääkö huuliin vähän jotain makeutta. Vaarallisen helposti olut katoaa, tosi hyvää kuitenkin. Etiketin tohtori petolintu toimineen tuo mieleen jonkun Hannibal-elokuvan. Tölkillisen ostin Alkosta. 330 ml, 9.2 %, 5/5



tiistai 21. tammikuuta 2020

BBNo 11 Session IPA Mosaic

Pien-olutkaupan matkamuisto kaatui lasiin saunan jälkeen. Väritys on hailakan oranssia ja vaivoin läpinäkyvää.Vaahto on lyhytikäinen. Tuoksussa on ananasta ja katkeroa, enemmän ananasta. Maku on enemmän kuusenhavuista ja greippistä. Kokonaisuutena makupaletti on vahva: humalaa ja tropiikkia. Pitkässä jälkimaussa on maanläheisyyttä. Vahvasta kokonaisuudesta huolimatta englantilaista olutta voi kulautella vaivattomasti ja nautiskella.Oikeastaan tämähän on oikein hyvää, ehkä tuo Mosaic on vaan salainen suosikkihumalani. 330 ml, 4,2 %, 5/5


lauantai 18. tammikuuta 2020

Primator 16 Exkluziv

Saunan jälkeen teki mieli olutta. Jääkaapissa sattui olemaan vanhemmilta lahjaksi saatu kiinnostava tsekkiläinen lager.  Nämä kun kirjoittaa tai toteaa edes peräkkäin, niin tietää mitä tapahtuu. Olut kaatuu kirkkaaan kuparisena lasiin ja kehittää täydellisen vaahdon, sitä voi jopa jäädä ihailemaan vaan. No kyllä oluelle pitää jotain muutakin tehdä. Tuoksussa on vahvaa mallasta, jopa vähän mämmiä. Maku on mallasmetallia, alkoholilla terästettynä. Tsekkiläisten oluet eivät kaikki ole Pilsner Urquelleja, ei tämäkään. Jälkimaku on maltainen.Saunaolueksi on aika väkevä. 0,5 l, 7,5 %, 2/5


Salama Morphosis 005 Guava Sour

Pien-olutkaupassa vieraillessa silmät lukittautuivat espoolaisen panimon aivolabyrinttikuvioiseen sour-tölkkiin. Tölkin sisältö on samean keltaista ja siististi vaahtoavaa olutta. Tuoksu on reippaasti hedelmäinen, kyllä se varmaan on guavaa. Maku on samalla linjalla, trooppista hedelmää, veriappelsiinia, makeaa greippiä ja jotain umamia. Maku tasapainottelee happamuuden ja sitä kannattelevan makeuden välillä. Aikamoinen hedelmäkeitto. 440 ml, 5,5 %, 4/5

keskiviikko 15. tammikuuta 2020

Pühaste Lighthouse Ship's Special Brew

Sateiseen tammikuuhun tuo talvitunnelmaa Tallink-Siljan laivaolut. Tällä kertaa kyseessä on musta reilusti kuohuava tartolainen portteri. Korkki sihauttaa itseään reippaasti ja onnistun kuitenkin saamaan kuohutkin pysymään tuopissa. Tuoksu on maltainen. Suutuntumassa kuplii kovasti. Maku paljastaa maltaan hyvin paahtuneeksi. Kahvia ja vähän kaakaota, etiketti lupailee myös vaniljaa, viettelevää makeutta ainakin maussa on. Nautiskelin oluen puolilämpimänä ja se kyllä sopi oluelle, onhan nyt tammikuukin. Onkohan tuota hiilihappoa vähän liikaa. Humaliakin on saatu sopivasti jälkimakuun pientä kuivuutta tuomaan. Ei tästä voi olla pitämättä. IBU 40, 0,33 l, 5,8 %, 4/5

sunnuntai 5. tammikuuta 2020

Mallaskoski Lempo Porter

Helsinki Luxin vilpoisesta tungoksesta pääsi rauhoittumaan Iso Roballe Tommyknockersiin. Hanalistalta piti ottaa tummaa rauhoittavaa. Lempo oli aika kylmää, mutta mustaa. Nopea vaahto käy beigenä. Maku on maltainen kuten tuoksukin. Suussa olut tuntuu liukkaalta, vähän salmiakkia jälkimaussa. Lopputulos on rauhoittava lämpö poskissa ja vatsasssa. Olut paranee lämmetessään. Vähän yskänlääke-efektiä ilmenee. 
0,4 l, 7 %, 4/5






lauantai 4. tammikuuta 2020

Blacks Brewery Blood Orange IPA

Lauantaisen ostosreissun tauko osui ihan sattumalta Bruuverin kohdalle. Hanoista valikoitui irlantilaista veriappelsiini-IPAa sisältävä. Aika  hieno vaahto, melkein pistää silmään. Väri on kuparia. Maku tuntuu alkuun kovin brittiläiseltä alelta, mallasta, sitten appelsiini ilmoittaa että on vähän greippimäistäkin humalaolemusta. Todella helpostijuotava, silti makuisa olut, tuopin sisältö katoaa lähes itsestään. Veriappelsiini maistuu mukavasti jälkimaussa, se ja oireilu laittaa vähän janottamaan, joten pieni makea mallas alkumauksi sopii hyvin. 0,5 l, 5,2 %, 4/5