maanantai 30. huhtikuuta 2018

Pontus Monster Brews Carcinus Imperial IPA

Amsterdamilainen Imperial IPA on nimetty taskuravuksi, oluiden nimistä ei aina pääse kärryille, mutta se lienee vähän tarkoituskin. Oranssi olut kerää päälleen tiivistä vaahtoa vasta juodessa. Tuoksussa on kypsää hedelmää. Maku on trooppisia hedelmiä, aprikoosi tulee jotenkin mieleen. Katkeruutta on, lopuksi suun kuivattaa aikamoinen humalapommi. Vahva ja täyteläinen, täyttää suun ja mahan. Humalat lämmittää, vähän rusinaa vilahtaa maussa. Etiketti on hieno. 33 cl, 10 %, 4/5



lauantai 28. huhtikuuta 2018

Honkavuoren Inkeri

Joensuunlaisen Honkavuoren panimon vehnäolutta on maustettu inkiväärillä. Väri on kotisimamainen, tuoksussa on myös simaa. Vaahto on kuohuviinimäisen isokuplainen. Suutuntuma on kupliva ja poreileva, vähän sitä parempaa simaa. Inkivääriä on sopivasti antamassa omaa potkua. Kohtahan on vappu, kyllä tämä on ihan hyvä yhdistelmä kuohuviinistä, simasta ja vehnäoluesta, tällä selviytyy vapusta yhdellä pullollisella. Pullollisen löysin Sellon Prisman Craft Beer -hyllystä. Kyllä tämä yrittää kesään selvästi ponnistaa, varmasti voisin terassilla napata tällaisen, jos vaan sattuisi olemaan tarjolla. Vehnäolut ja inkivääri sopivat hienosti yhteen. 0,33 l, 4,5 %, 4/5

keskiviikko 25. huhtikuuta 2018

Schneider Weisse TAP 1

Klunkerkranich on Berliinin Neukölnissä olevan ostoskskuksen ylimmälle parkkitasolle perustettu näköalatavintola, paikassa on reilusti berliiniläistä twistiä, hienot näköalat ja musiikki on Frank Zappaa ja afrikkalaista rokkia, huomenna varmasti jotain ihan muuta. Oluttahan täällläkin on maistettava, joten tiskiltä valitsin saksalaista vehnää. Melko samea olutta ja tiivis valkoinen vaahto tuoksuvat vähän banaaniselta mehulta. Maussa on banaania, vähän hiivaa, makeutta on mukavasti. Hedelmiä on maussa muutenkin. Olut tarjoiltiin muuten muovisesta tuopista ja sitä vastaan sai tiskiltä yhden euron panttilapun, josta sain rahan takaisin kun palautti tuopin tiskille. Makeutta on ehkä vähän liikaa, toisaalta hiiva vähän tasoittaa. Puhdas ja oikeastaan tosi hyvä vehnäolut. 0,5 l, 5,2 %, 4/5








tiistai 24. huhtikuuta 2018

Bierfabrik Maple Walnut Stout

Pieni sadekuuro laittoi hakemaan sateensuojaa, sateen loppuessa eteen osui Hopfenreich Berliinin Kreuzbergissä. Pieni olutbaari paljastui juuri sopivan rauhalliseksi iltapäiväoluen nauttimispaikaksi. Hanassa oli 22 olutta, joista ehkä 10 berliiniläistä. Bierfakrikin maple walnut Stout on tummanruskeaa ja komeasti vaahtoavaa. Tuoksussa on linnunmaitomaista pehmeyttä, tai maitoista. Maku on pehmeä, kuin vaahtokin. Maussa on suklaata paljon, vähän kahvia ja makeutta. Ehkä se pähkinäkin siellä kummittelee. Alkoholi ei maistu, mutta lämmittää. Alkaisipa sataa oikein reilusti, todella hyvää olutta nimittäin on. 0,3 l, 7,8 %, 5/5 







sunnuntai 22. huhtikuuta 2018

Schalander Weizen

Päivän patikointi ympäri Berliinin Friedrichshainia pakotti palaamaan joutomaan keskellä olevaan Privatbrauerein Schalanderiin ja testaamaan sen olutta. Panimolla on vain kolme olutta, joista valitsin vehnäisen. Olut on kauniin oranssia ja vaahto on valkoinen ja heikohko. Maku on mieto, sopii täydellisesti auringonpaahteeseen. Terassin naapurissa on Berliinin FreakShow, erikoinen paikka kaiken kaikkiaan, tosin tämähän on Berliiniä. Maku on pehmeä, vähän hapanta, makeaa ja jälkimaussa  sitruunaa. Jano lähtee, ehkä toisella ainakin.  1/2 l, 6 %, 4/5




lauantai 21. huhtikuuta 2018

Walhalla Shakti Double IPA

Amsterdamilainen Walhallan panimo nimeää oluensa jumalien mukaan. Double IPA on nimetty hindulaisen naispuolisen jumalallisen energian, Shaktin mukaan. Olut on kirkkaan keltaista, kun pihan kevätsiivouksen jälkeen sen aurinkoisella terassilla kaadoin lasiin. Vaahto on kestävää valkoista. Tuoksu on sitruunaista. Maun humalapommi ei ole aloittelijoille, vaikka katkeraa humalaa on todella paljon, niin katkeruus ei kuitenkaan ole liiallista, vaan pehmeää. Humalat ovat hedelmäisiä, maku on greippinen ja simamainen. Pullon pohjalla on jonkin verran hiivaa,  Maku on puhdas ja miellyttävästi makea. Etiketti kertoo että olut on kuivahumaloitu Sorachi Acella. 14 EBC, 90 IBU, 33 cl, 8,8 %, 5/5

perjantai 20. huhtikuuta 2018

Kalamaja Kaunas Smoked Chili Porter

Tallinnalaisen Kalamaja Pruulikodan ruskeanmusta olut kerää ohutta kermaista vaahtoa lasin reunoihin. Tuoksua en oikein löydä. Makuna heti alkuun huomaan chilin. Savuisuutta saa hakea. Chili kertyy koko suuhun oikein sopivasti. Ei taida olla huonoa chiliolutta olemassakaan, tämäkin miellyttää. Aluksi olut tuntuu vähän ohuelta, mutta se asia korjaantuu paahteisella chilillä. Lopulta chili kyllä hallitsee koko makuelämystä, pienoinen suklaisuus sinnittelee mukana. Vaikka nielussa kihelmöi, niin on vaan kaadettava seuraava kulaus. En tiedä miksi, mutta päätin valita tämän oluen pienen salibandyhöntsäilyn palautusjuomaksi, ehkä joku vaaleampi ja kevyempi sopisi siihen paremmin, mutta aurinkoinen terassi taisi vähän sumentaa ajatuksia. IBU 27, 330 ml, 7,2 %, 5/5

torstai 19. huhtikuuta 2018

Fiskarsin Drikkekammerat Norwegian American Pale Ale

Fiskars tarjoilee norjalaista villapaitaa, jonka sisällä on APAa norjalaisella perinnehiivalla. Kaunis oranssi olut ja valkoinen pieni mutta sitkeä vaahto muodostavat hedelmäisen tuoksun, johon yhdistyy metallia. Maussa hiiva on läsnä miellyttävästi, metallisuus muuttuu jotenkin peruskalliomaiseksi. Hedelmäisyys koostuu sitruunasta, hiilihappoisuus on mukavaa. Jälkimaussa on sopivasti humalan katkeruutta. Kyllähän lopuksi löytyy sitä norjalaisen villapaidan lämmitystäkin. Vähän erikoinen olut jää mieleen kyllä, joku voisi sanoa oudoksikin. Kokonaisuus on tasapainossa. Toinenkin samanlainen varmasti maistuisi. Täytyy tarkkailla Alkon oluthyllyä, vai saisikohan tätä S-marketistakin, kun S-ketju on julistautunut hyväksi olutkaupaksi, ehkä pitäisi raahautua Prismaan. 33 cl, 5,5 %, 4/5

keskiviikko 18. huhtikuuta 2018

Bruutbier Wazig

Amsterdamilaisen uuden ja pikkuisen Bruutbierin oluen etikettiä koristaa pikselitaide. Oluen väritys on samea läpikuultamaton oranssi, vaahto on valkoista. Tuoksu on hedelmäinen ja humalainen. Maku on pehmeä ja pyöreä. Hedelmäisyys yhdistyy mukaviin humaliin, etiketti kertoo että olut on New England IPA (NEIPA), panimon nettisivuilla mainittiin myös NewAmsterdan IPA (NAIPA?). NEIPA taitaa olla nousussa oluttyylinä, onko IPAan jo kyllästytty. Itse en kyllä hyljeksi ipojakaan, mutta kyllä NEIPAt maistuvat myös. Vaikeahan näiden välille on mitään eroa vetään, ellei laske tuota sameutta NEIPAn tavaramerkiksi. Wazigissa on hedelmäisen maun lisäksi kuivaa mausteisuutta mukavasti, olisi ansainnut kyllä aurinkoisen lauantai-iltapäivän juomisajaksi. Pientä taikinamaisuutta paljastuu lopuksi. BU 30,  33 cl, 5,0 %, 5/5

maanantai 16. huhtikuuta 2018

Dos Equis XX Lager Especial

Olutkellarin perukoilla on pitkään odotellut vihreä pullollinen lageria. Ehkä odotusaika on johtunut ennakkoasenteista. Olut on kirkkaan keltaista, vaahtoa ei juurikaan synny. Tuoksu on vaimeaa, pientä maltaista makeutta. Mausta tulee mieleen sana olutmehu. Ehkä tämä olisi kaivannut sitä limesiivua ja olut olisi pitänyt juoda pullosta. Hiilihappoisuus on matalalla. Helppoa juotavaa, meksikolaista tunnelmaa en saa kyllä irti. 355 ml, 4,5 %, 2/5

perjantai 13. huhtikuuta 2018

Lapin Panimo Hanki Spring Bock

Keväinen bock on aika talvisesti tai realistisesti nimetty Hangeksi. Tuoksu on lämpimän hedelmäinen, väri on rehdin ruskea. Vaahto on kellertävä tiivis hattu oluen päällä, tyylikästä. Maku on hedelmäinen, humalainen, puulastuinen ja pehmeä. Hyvä on hiihtäjän hiihdellä keväällä, jos on hankikanto. Kyllä tämä Hanki kantaa, makua on reilusti ja se on mukavan pyöreää, lopuksi humalat tarttuvat kielenkannattimiin mukavasti. Yleensä bockit vähän arveluttavat, mutta tämä kyllä uppoaa.  Jotenkin aidon oluen tunnelma välittyy pienellä rosoisuudella. 330 ml, 6 %, 4/5

torstai 12. huhtikuuta 2018

Maku Amber Ale

Maku Brewingin lähettämä uuden maitokaupparajan mukainen uusittu versio aiemmin maistetusta Amber Alesta avautui saunaolueksi. Olut on punertavaa ja kauniisti vaahtoavaa.Tuoksussa on miellyttävää hedelmää, humalaa ja mallasta. Maku on tasapainoinen. Lukaisin 4,5 % version blogituksen, kyllä tämä painos on selvästi parempi. Maussa yhdistyy hienosti makeus, humala ja lievä hedelmä. Hiilihappomäärää voi kuvailla sopivaksi, sillä olut soljuu helposti nieluun. 0,33 l, 5,5 %, 4/5

keskiviikko 11. huhtikuuta 2018

Rivo Riitta Höyry Pils

"Minä teille runsaan ja hiivaisen näytän" sanoo Pyynikin paneman höyrypilsin etiketissä Fingerporista tuttu Rivo Riitta. Työkaveri lahjoitti oluen, kun ei itse ikävä kyllä voinut sitä nauttia. Vaahto on runsas ja komea, väri on samean ruskeankeltainen. Tuoksu vähän hiivainen, kuten RR lupasikin. Makua on paljon eli runsaasti, mutta puumaisuutta on turhan reilusti. Perussävy on ok, tosin toivoisin vähän raikkauttta lisää, humalat on vähän tunkkaiset. Kyllä Rivo Riitta tietää. 0,5 l, 4,6 %, 3/5

lauantai 7. huhtikuuta 2018

Käbliku & Sip Kolmas Aastapäev Kakao Ja Vanilliga Imperial Stout

Tarton Aparaaditehaksen Sip Veini- ja öllepoodista ostin kaupan omaa olutta, jonka Käbliku Pruulikoda on valmistanut kaupan 3-vuotissynttäreitä varten. Kaadettaessa lasiin paljastuu punaista sävyä mustasta oluesta, vaahtoa ei oikein synny. Maussa on luvatusti kaakaota ja vaniljaa. Makeus peittää alkoholia ja humalat lopuksi peittävät makeutta. Olut on liukasta ja vähähiilihappoista. Alkoholi kyllä tuntuu reippaasti varsinkin jälkimaussa. Todella lämmittävää, ei ole kevytolutta vaan raskaampaa, silti olutta on helppo juoda. Mielipide vähän vaihtelee juodessa, että onko tämä nyt jotain olutkonjakkkia vai erityisen hyvää olutta.  60 IBU, 330 ml, 10,5 %, 5/5

perjantai 6. huhtikuuta 2018

Sonnisaari Humalaja IPA

Oululainen Sonnisaaren panimo on jäänyt mieleen vierailusta Oulun Oluthuone Leskiseen ja tietysti oivaltavista oluiden nimistä. Humalajan etiketissä on Himalajan kuva, se varmaan kuvastaa humaloiden määrää oluessa. Väri on samea oranssi ja vaahtoa löytyy vähän, mutta se sinnittelee mukavasti. Tuoksu on hedelmäinen. Makua voisi kuvailla pehmeäksi, puhtaaksi ja tietty havuisen humalaiseksi ja hedelmäiseksi. Sitruunat ja muut hedelmät tuovat reilun hedelmäisen maun, joka täydentyy sitten reilun ja pehmeän humalaisuuden miellyttävään kokonaisuuteen.  Etiketti kertoo valmistuksessa käytetyn ohramaltaan lisäksi kaurahiutaleita ja vehnämallasta, liekö niissä pehmeyden salaisuus. Alkossa käydessä pitää tarkkailla huolella että Humalajan kokoluokassa oleva niin tasapainoinen olut vaan pääse jäämään hyllyyn. 330 ml, 6,7 %, 5/5

keskiviikko 4. huhtikuuta 2018

Troost Springsour

Amsterdamista tuli tietysti hankittua matkamuistoja. Yhden mukana ostin De Bierkoningin hienosta olutkaupasta oikein lasinkin ja sen pullollisen maistelen muistellen Amsterdamin tuoksuja ja oluita. De Bierkoningissa oli oikein omat hyllynsä amsterdamilaisille oluille. Springsour on samean  vaaleankeltainen, heikkovaahtoinen olut. Tuoksu ja maku on sitruunainen eli reilusti hapan, mutta silti hedelmäinen. Välillä vähän pullahiivainen tunnelma pöllähtää esille. Mukavasti tasapainoisesti hedelmä tulee ensin, sitten jälkimaussa hapanta. Kevääseenhän tällainen sopii mainiosti, sovitaan että se alkoi eilen, kun lumisateet olivat loppuneet. 330 ml, 4,5 %, 4/5

sunnuntai 1. huhtikuuta 2018

Mufloni Pääsisäine

Porilainen pääsiäisolut on tumman ruskeaa, vähän punaiseen taipuvaa ja vaahtoa syntyy heikosti. Tuoksu on maltainen, mielikuvat mämmiin on päänsisäisen oluen kohdalla haihdutettava. Maku on oiva, mallasta, humalaa, makeutta ja jälkimaussa katkeruutta. Humalaisuus jää suuhun sitten tasoittamaan seuraavan hörpyn makeutta. Ovelaa, tummat hedelmät siistiytyvät kun herra humala niin käskee.  English Strong Aleksi tämän määrittelee Ratebeer, jännittävä olut, sokkotestissä olisi varmasti listannut IPAksi. Luumut voisi laskea erikoisemmaksi mämmiksi ja sitä kautta tästä sitten saisi liittymän pääsiäiseen. Etiketissä mainitut appelsiini ja korianteri katoavat jonnekin. 33 cl, 5,5 %, 4/5