Näytetään tekstit, joissa on tunniste versio. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste versio. Näytä kaikki tekstit

tiistai 23. lokakuuta 2018

Karhu Ruis IPA

Kuparinruskea ruis-IPA Sinebrychoffilta on perinteisen Karhun uusi tuleminen. Aiemmin maistelin saman sarjan spelttiversiota ja nyt sitten ruisversion kohdalla oli odotukset korkealla, mikä on tietysti väärin arvosteltavaa olutta kohden. Valkoinen vaahto on kestävä ja hienosti pitsiintyvä. Tuoksu makeahko maltainen. Maku on alkuun aika lievä tai laimea. Maltaan makeus tuntuu hörpätessä ja sitten havuisen greippiset humalat kuivattavat kitalakea. Vähän kokonaisuus jää löysäksi. Ihan mukavan rapsakkaa humalaa paljastuu lopussa, ovelasti makeus katoaa täydellisesti lopussa, täytyy ihan tarkastaa että tuliko sitä sanottua ensi makeaksi, ei kyllä se makeus tuntuu lopussakin, kun hörppää oikein kunnolla.  50 cl, 5,3 %, 4/5

tiistai 9. lokakuuta 2018

Pyynikin American IPA

S-marketin hyllystä ostin joku aika sitten yhden IPAn. Pyynikin Amerikan-version uudempi versio on vähän likaisen oranssi. Vaahto on kaunis ja tiivis. Tuoksu on havuinen. Maussa tuntuu kitkerähkökin humalaisuus, vähän tunkkainen, jotenkin likainen myös. Jälkimaku on pitkästi kuiva. Ei nyt tänään uponnut, vaikka Pyynikin oluet yleensä ovat napsahtaneet aika hyvin kohdilleen. 0,5 l, 5,2 %, 3/5 

torstai 12. huhtikuuta 2018

Maku Amber Ale

Maku Brewingin lähettämä uuden maitokaupparajan mukainen uusittu versio aiemmin maistetusta Amber Alesta avautui saunaolueksi. Olut on punertavaa ja kauniisti vaahtoavaa.Tuoksussa on miellyttävää hedelmää, humalaa ja mallasta. Maku on tasapainoinen. Lukaisin 4,5 % version blogituksen, kyllä tämä painos on selvästi parempi. Maussa yhdistyy hienosti makeus, humala ja lievä hedelmä. Hiilihappomäärää voi kuvailla sopivaksi, sillä olut soljuu helposti nieluun. 0,33 l, 5,5 %, 4/5

sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

Maku Golden Ale

Viikon päätteksi piti vielä yksi olut testata. Korkinavauksesta tuli todella vaimea pihahdus. Maku on sitruunainen, vähän hapan. Oluen väri oli vähän samean kultainen. Terassioluthan tämä olisi, tänään kävin kyllä terassilla luomassa lumia. Nyt terassi ei kaivanut tätä olutta, mutta tämä olut kaipaisi J. Karjalaisen Oi mikä ihana ilta -biisin tunnelmaa ja kesäistä terassia. Ilta-auringossa olut näyttäisi vielä tyylikkäämmältä. Pieni ohuus vähän häiritsee, outoa sillä makua kyllä on, ehkä tieto maitokauppavahvuudesta vähän lisää mielikuvaa. Mutta kyllähän toista tällaista alkoi tehdä mieli. Tämäkin olut tuli panimon lahjalaatikossa, jossa oli tästä oluesta myös tölkkiversio. 0,33 l, 4,5 %, 4/5

tiistai 9. helmikuuta 2016

Lammin Sahti Ruisrääkkä

Alkon käsityöläisolutkattauksesta löytyi yksi hämeenlinnalainenkin olut, lammilainenhan se on oikeasti. Põhjalakin on tehnyt oman versionsa tästä rääkkyjästä. Lammilainen versio hennosti läpikuultavan mustaa. Ruista löytyy mausta, ehkä voisi korvata ruisleivänkin tällä. Makua on paljon, mutta jotenkin on niljakkaan makeaa, tulee mieleen vähän ylikypsät luumut. Ei oikein uppoa, sahti on kyllä parempaa. Olut unohtuu samantien kun sen nielaisee, jälkimaussa on pientä alkoholin lämmitystä ja sopivaa kitalaen maustamista. 33 cl, 7 %, 3/5

lauantai 25. heinäkuuta 2015

Mikkeller Årh Hvad?! Belgian Pale Ale

Mikkellerin kunnianosoitus/versio Orval-oluelle on vahvasti hiivainen. Nimi taipuu tanskalaisen suussa lähelle esikuvaa. Pale Ale on aika hedelmäinen, olisiko peräti kirsikkaa maussa. Hiiva tuoksahtaa voimakkaasti ja hiilihappoisuus on aika voimakas. Makuja on paljon, joten olutta on nautiskeltava hartaudella. Jälkimaussa pilkahtaa pippuri. Ei menisi toista pullollista,  aika voimakasta, mutta ehkä yksi vuodessa, sen verran tymäkän kirpeää. Tuntuu aika väkevältä. Korkissa lupailtiin oluelle säilyvyyttä vuoteen 2023 saakka. Loppua kohden makuun tottuu ja mieltyy enemmän. 330 ml, 6,8%, 4/5


keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Fake Lager

Brew Dogin versio böömiläisestä pilssistä viitannee Urkkiin. Olut on punertavan keltaista ja maku on kohdillaan, katkeroa, greippiä, mukavaa kuivuutta ja asennetta. S-marketin hyllyltä bongasin tämän, jotenkin Brew Dog -fanille (tunnustaudun) hetki oli iloinen. Hinta oli oluelle kyllä kova, samalla rahalla olisi saanut kyllä monta tölkillistä jotain toista merkkiä. Mutta ei nyt vaan tehnyt mieli vaihtaa suurempaan määrään. Tuossa pohdinnassa kiteytyi varmaan paljon olutblogistin ajatusmaailmaa. Avatessa tuli jotenkin heti mieleen että tätä kyllä pitää juoda suoraan pullosta, kyllä se siitäkin maistui. Oluen nimellä lienee joku oma syynsä, lienee jotain huumoria. 330 ml, 4,7%, 4/5, meni kyllä nyt hinnoittelupolitiikan puolelle osa arviosta. 

perjantai 11. huhtikuuta 2014

Vilkmergés Tamsusis

Liettuanmatkan viimeisiä muistoja maisteltiin saunan päälle. Komeasta tummasta pullosta kaatuikin punaiseen taittuvaa tummahkoa olutta. Tuoksu on makea ja maku on samalla linjalla. Mallasta on, ehkä Vilnassa olisi maistunut paremmalta, vähän kuin kotikaljaa väkevämpänä versiona. 
0,41l, 5,8%,2/5