CoolHead Heart Stone IPA

Alkon hyllyltä nappasin  helsinkiläistä ipaa. Lucian-päivän kunniaksi auki sihautetun tölkin sisältö on kultaisen hunajaisen väristä ja se kuohuaa valkoisella reippaasti. Vaahto tuntuu kestävän hyvin. Tuoksuu humalilta ja vähän ehkä ennakoi tuoretta joulukuusta. Maku on humalainen ja mäntyinen. Hiilihappo pirskahtelee suussa ja jotenkin tasaa orastavaa kuivuutta, vaikka olut maistuu oikeastaan makealtakin. Jälkimaku on houkuttelevan kuiva ja katkera. Ehkä vihdoin pitäisi käydä Helsingin keskipisteen lähettyvillä Viikissä, siellä kun olisi myös Helsingin Heart Stonen lisäksi varmasti muitakin hyviä oluita. 330 ml, 6,5 %, 5/5

Anderson's Chinookie

Tartolainen tupla-IPA tuli nautittua takaterassilla sateenropinaa kuunnellessa. Tarton Gambrinuksesta ostettu olut on voimakkaan oranssia, vaahto hyppää heti sihautuksen jälkeen esille ja se muodostaa tiiviin mokkaisen kerroksen lasiin. Tuoksu on mäntyistä humalaa ja vähän mallasta. En tiedä miksi mutta mieleen tulee joten To Ølin ipat. Humalia on paljon, posket täyttyy katkerosta, kielen päällä on maltaisempaa, havuja riittää. Humalina on chinookin lisäksi ella. 0,33 l, 8,9 %, 5/5

Einstök Icelandic Arctic Pale Ale

Maapallokokkauksen ruokana olisi tänään färsaarelaisia herkkuja, joten juomaksi piti sitten yrittää jotain sopivaa. Lähimmäksi arpoontui islantilainen pale ale. Olut on mahonkista ja vaahto on valkeaa. Tuoksu on simamainen ja maltainen. Maku on humalainen ja voimakas. Mallasta ja sitruunaa sekä maanläheisiä yrttejä löytyy, orastavaa viikinkileirien tunkkaisuutta, mutta se pysyy sopivana taustasaagana. Sopiva katkeruus antaa luvan kostuttaa suuta uudemman kerran toistuvasti. 0,33 l, 5,6 %, 4/5

Perfektum Double Black IPA

Bukarestin historialllisesta keskusta löytyykin useampiakin craftbeer-baareja. La 100 De Berin kadunvierusterassille piti pysähtyä, asiantunteva baarimikko suositteli useita oluita ja kertoili niistä kiinnostavia taustatietoa. Pää pyörällä valitsin pullollisen mustaa IPAa. Väri on musta, kuplinta kerää oluen päälle kermaisen vaahdon. Maku on vähän paahteinen, enemmän männynkäpyjä, ehkä jopa kuusenkäpyä, kuplintaa, vain vähän makeutta, lopulta paljastuu sitruuna kaiken humalan keskeltä. Tekee mieli maistaa muitakin paikan oluita. 0,33 l, 8,2 %, 4/5

Olvi APA

Olvilta tuli vähän aikaa sitten hiivanäytteitä, jotka olivat pakattu pikkuisiin pullollisiin. Siirsin oluet olutkellarin takaosaan ja ajattelin että nämä on jo kaikki blogitettu. Päätin sitten tehdä ensimmäisen vertailevan blogituksen vaikka se onkin vähän blogin periaatteiden vastaista. Ensin piti tietysti tutkia että mitähän sitä on näistä oluista ennen tullut kirjattua. Kauhukseni huomasin että APAa en olekaan koskaan blogittanut, maisteltu olen kyllä monesti ja usein on tätä tullut kaupastakin hankittua, tölkkeissä tosin. Nyt sitten on aika testata APAa. Väritys on keltainen kun veljesolut IPA on ruskeampi. APAn vaahto on kirkkaan valkoista, kun IPAssa on siinäkin vähän beigeä. Tuoksu on yllättävän samankaltainen, vähän simaa. Maku APAssa on aika laimea, erilaista kuin tölkissä? En kyllä pysty vertailemaan kahta olutta yhtaikaa, jätän IPAn sittenkin jälkkäriksi. Pienestä pullosta piti kaataa pieneen lasiin, ei ole hyväksi tälle oluelle. Otan vähän reilumpia hörppyjä. Pehmeäähän tämä on, katkero ilmestyy mukaan onneksi. Pientä hämmästystä tämä aiheuttaa kyllä, en ole hetkeen kyllä valinnut supermarketin hyllyltä Olvin APAa. Maussa on aika vähän hedelmää, mutta onhan sitäkin. Liian pieni pullollinen, ei jatkoon. Tuollainen vähentää pisteitä. 62 EBU, EBC 13, 0,275 l, 5,9 %, 3/5

Sonnisaari Kuula India Pale Lager

Sonnisaari osaa nimetä oluensa hauskasti niin kuin kuulalaakerinkin. Kuula on kuparista lageria, oudon tummaa. Vaahto ei ole ihan puhtaan valkoista vaan aavistuksen beigeä tai harmaata. Maku ei ole laakerimaista vaan niin kuin etiketti kertoo niin tässä on nyt vähän humalia enemmän, onhan etikettiinkin painettu India Pale Lager. Ilman etiketin lukemista tämä luokiteltaisiin kyllä IPAksi, sen verran on humalan katkeruutta, mäntymetsää. Töissä oli vähän hässäkkää, jalkapallon MM-kisojen avausottelu, sauna ja palkinnoksi jääkaapista lagerolutta. Odotukset ei ihan osuneet kohdalleen, pullollista juodessa pitääkin lisätä lagerin eteen India Pale. IPL paljastaa lopulta vähän hedelmää ja jälkimaussa mallasta. Alkoholi ei maistu, mutta sen jotenkin tuntee. Jos olisi päättänyt että ei missään nimessä halua enää juoda jotain niin last seasonia kuin IPAa, mutta pitää siitä  kuitenkin salaisesti, niin tätä parempaa vaihtoehtoa tuskin löytyy. Hämmentävää. 330 ml, 7,0 %, 4/5

Labietis Trīs Indiāni

Riikan keskustan kioskista nappasin pari olutta. Isoissa pulloissa oli Labietis-panimon oluita. Ensimmäisenä saunaolueksi valikoitui american pale ale. Tuoksu on hedelmää, vaahto on valkoinen ja iso, väritys on keltainen ja kirkas. Maku on sitruuna tai oikeastaan lievää greippiä. Maku on miellyttävä lievää katkeroa, vähän sementtiä välillä. Pientä ohuutta joka jälkimaussa muuttuu miellyttäväksi humalaksi. Hiilihappoa on aika paljon, mutta ei häiritsevästi. Onhan tämä tosi hyvä kioskiolut. 0,5 l, 5 %, 4/5

Sori Brewing Out Of Office Session IPA

Joukkorahoitettu suomalais-tallinnalainen IPA löytyi Lidlin oluthyllyltä. Nuuhkaistaessa tuoksu on juuri oikeanlaisesti lievästi hedelmäisen katkera. Lasiin kaato tuottaa järjettömästi vaahtoa, höttöä mutta kestävää. Väri on likaisen oranssi, kuplintaa on reilusti. Maku on greippiä ja männynkäpyjä. Aluksi maku on katkera, nielaistessa maku katoaa suusta, jälkimaku on katkera. Maun vilahtamista auttavat reilut hiilihapot. Mainio katkeroisuus, mutta makeutta toivoisi jotenkin tasapainoksi. Olut vähän suhahtaa suusta ohi ja katkerot jäävät vähän yksioikoisesti jylläämään. Kyllä toimistorotta voi tällaisen aina päivän päätteeksi kietaista, vähänkin janottaessa menee helposti toinenkin. Tällaista Out Of Office -viestiä odotellessa. 50 IBU, 33 cl, 4,5 %, 4/5

Amager Batch 1000 India Pale Ale

Tanskalaisen Amager-panimon 1000. olut on puhdas oranssi IPA. Tuoksussa on sitruunaa ja hedelmiä, maussa on taas greippiä ja humalia tietysti. Makeutta ja katkeroa on lähes täydellisessä suhteessa, en kyllä edes tiedä mikä suhde olisi parempi. Etiketti kertoo että humalia on käytety reilusti ja erilaisia: Herkules, Amarillo, Chinook, Simcoe, Citra, Mosaic, Sorachi Ace ja Centennial. Voimakkaasta humaloinnista huolimatta olutta on helppo juoda. Humalat laittavat posket odottamaan seuraavaa kulausta. Alkosta voi poiketessaan poimia pari tällaista lisämaisteluun.  50 cl, 6,5 %, 5/5

Hercules Double IPA Great Divide Brewing Co

Pullollinen hyvää olutta on löytänyt voittajansa, parempaa on pullollinen hyvää olutta perjantai-iltana. Amerikkalainen DIPA Denveristä tuoksahtaa makealta ja maltaiselta reilulla havukattauksella. Maku on kuin käkkärämännystä, jossa kasvaa sitruunoita. Alkoholi on taas saatu kummasti syrjäytettyä, mutta vähän alkaa miettimään että onko tämä katkero alkoholia. Leveä maku hidastaa huikkatiheyttä. Makeus löytyy parin huikan jälkeen, pitää maistella hitaasti. Tuntuu jotenkin raskaalta ja liukkaalta suussa. Väritys on vähän likaisen oranssi, vaahto on ohut, mutta kestävä. Tuhtia katkeroa, olisiko mukana vielä jotain pippuriakin. Mausteisuus, katkero tai alkoholi lämmittää nielussa, ei ole aloittelijoille tämä olut. On maisteltava tarkkaan että tietää mitä arvioksi laittaa. Ei ollut DIPAton tammikuu, ei. 85 IBU, 355 ml, 10,0 %, 5/5

Vormsi IPA Okkaline Õlu

Virolainen IPA sihahti sopivasti ja pullonsuusta nuuskaisu kertoi hedelmällisestä mausta. Ensimmäinen huikka vaikutti ikävän lievältä, onneksi katkeron ja hedelmän liitto alkoi potkia heti seuraavasta huikasta lähtien. Pullossa olut näytti vähän öljyiseltä ja lasissa vähän samealta mutta maku paranee koko ajan juodessa, pettymyksen aiheuttaa pullon koko. Appelsiinin maku on miellyttävästi kietoutunut havumetsään, makeus sopii torstaisen siivouspäivän jälkeiseen tunnelmaan. Jostain pilkistää menthol.  33 cl, 7,5 %, 5/5

Panimo Hiisi Raivoava Rakki Maanpäällisten Kesken IPA

Tuoksun makea hedelmäisyys katoa jyväskyläläisestä IPAsta maistellessa. Mahonginvärinen olut maistuu aika happamalta, makua on reilusti ja siinä on katkeroa reippaasti, 62 IBUa kertoo etiketti. Vaahtoa muodostuu oluen pinnalle joka huikan jälkeen ohut kerros, mutta hiilihappoisuus on jotenkin piilotettu pehmeäksi. Ehkä vähän makeutta saisi olla lisää, nyt on liian tylppää. Pluspisteitä etiketin tyylistä ja takaetiketin jutuista, mm Motörhead mainitaan ja uhkaillaan että Rakki puraisee jalan poikki jos päästää liian lähelle. Käykää Alkossa lukemassa etiketti tai siis lukekaa sitten kotona rauhassa. Paranisi toisella pullollisella varmasti, katkero maistuu pitkään. 330 ml, 6,2 %, 4/5

Mallaskosken panimon Black IPA

Tätä tyylikkään etiketin takana olevaa olutta olen pitkään toivonut pääseväni maistamaan, kunnes sitten Tallinnan sataman myymälässä bongasin tämän kotimaisen tyylioluen ja perjantai-illan kunniaksi sihautin sitten korkin auki. Pieni vaahto katosi nopeasti oluen pinnalta, tuoksussa oli vaimeasti hedelmää, maku on paahteinen. Jälkimaussa katkeruutta löytyy onneksi. Runko tuntuu alkuun ohuelta, mutta se tukevoituu loppua kohden. Alussa oli kyllä pientä pettymystä, mutta kokonaisuus on parempi kuin ensihuikka. Tumman oluen makeus sopii mukavasti kokonaisuuteen, mutta jonnekin katkerot piiloutuvat. 33 cl, 6,5 %, 4/5

Stallhagen Bohemian Pils

Hellelauantain kuumuutta oli hienoa viilentää Lahden Seurahuoneen terassilla mukavan hanapilsnerin kanssa. Stallhagenin Pils on kauniin värinen täydellisesti hellejanoon sopiva juoma. Iso kulaus sisältää ensin mukavan lievän maltan ja sitten katkeron. Hiilihappo laittaa vähän röyhtäyttämään, mutta se kyllä sopii. Jälkimaku on lyhyt. Helle kyllä parantaa olutta. 50 cl, 5,0%, 4/5

Pearu IPA Hopster Käsitööolu

Päivän remontoinnin päätteeksi kuuluu avata olut. Nyt avasin tarkoituksella tallinnalaisen IPAn. Tuoksu on sitruunamainen ja ei ole huonosti pesty lasi vaan olut tuoksahtaa saippualta, ja jotenkin maalaismaiselta. Kokonaisuus on jotenkin väsynyt tai hikinen tai sitten tämä onkin enemmän isompaan janoon, eihän tämä huonoa ole. Katkerot tulevat esiin pikkuhiljaa juodessa, jälkimaku hiipii kehiin mukavasti. Nopeasti tämä menee alas, johtuuko oluesta vai siitä että lätkän mm-puolivälierä alkaa kohta. 0,33l, 6,5%, 4/5

2nd Avenue Keisari

Saunattoman viikon olueksi oli tarjolla siistivaahtoinen Nokian panimon American Lager. Olut on sitä mitä lupaakin lageria, jossa on mukavasti vähän katkeroa mukana. Pientä ohuutta rungossa, mutta vähän meripihkan väriin taipuva olut on ehkä siitä johtuen helposti kurkusta alasmenevä. 0,5l, 4,3%, 3/5

Mufloni Säppi APA

Porilaisia ei oluen teossa vaivaa mikään. Säppi on uutisen oranssia, kestävällä ohuella vaahdolla. Tuoksussa on pihkaa ja mäntymetsää, maussa on enemmän sitrusta ja kirpakkaa katkeroa. Ensin ajattelin että taas yksi humalaolut, mutta kokonaisuus pakottaa maistelemaan ja nautiskelemaan oluesta. Välillä vähäinen hiilihappo häiritsee, seuraavalla huikalla siitä nauttii. Liian pieni pullo tulee kyllä mieleen. 33 cl, 6,0%, 5/5

Buxton Imperial Black India Pale Ale

Musta IPA voitelee suuta ja hivelee aisteja. Tuoksussa on suklaata, maku on tasainen, suklainen ja tumma, sitten hetken päästä huomaa että humalat ja katkerot hyppäävät kehiin sopivan seesteisinä. Kyllä Englannissa osataan. Erikoinen yhdistelmä on tämä tumma IPA, mutta kyllä toimii!

330 ml, 7,5%, 5/5

Ridgeway IPA

Uusimmasta Vareksesta mieleen jäänyt Cow-baari tarjosi Ridgewayn IPA-olutta. Cowboyta ei näkynyt, mutta olut oli kuitenkin villistä lännestä tai Englannistahan tämä Real Ale on. Vähän pliisua, happoja on, vain vähän katkeroa, mutta halutessaan tämän mieltää IPAksi.  500 ml, 5,5%, 4/5

Hello My Name Is Päivi

Serverien ja tietoturvapäivitysten jälkeen BrewDogin Päivitys on kuin tuulahdus havumetsistä. Tyrnimarja on kait marjoista  kolmanneksi huonoin, paskanmarja ja variksenmarja on vielä syvemmältä. Ihmeellistä että sen maku on saatu häivytettyä katkeron taakse. Pientä makeutta tuntuu pian nielaisun jälkeen, mutta katkeruus peittää sen nopeasti. Tekee mieli maistaa uudestaan että oliko siinä muka makeutta. Olisiko Helanderin huutokauppahuoneellakin aamushottina käytetystä tyrnistä onnistuttu saamaan vain lievä makeus ja hento oranssi väriin. "Live life with katkero in your beer - not bitterness in your heart", sanoo etiketti. Jostain syystä jotenkin näen sanan katkero tilalla sanan lonkero. Pahoittelen tätä. Kyllä tässä se tyrni kummittelee tai alkoholi. 330 ml, 8,2%, 4/5