Bujska Pivovara San Servolo APA

Rovinjin majoituspaikan terassilla rauhoituin ja maistelin Konzumista ostamani kroatialaisen meripihkan värisen apan. Tuoksuu makeilta ja kypsiltä hedelmiltä. Valkoinen  vaahto katoaa nopeasti. Vähän simamaista, mutta maku on jotenkin ohut, hiilihappoisuuttako se on. Maussa on sitruunaa ja männynneulasia, olut paranee hörppiessä. Ei ole ainakaan liian makeaa. 0,33 l, 6 %, 4/5

Bee Beer Columbus Y Azahar Honey American Pale Ale

Madridin Chuecasta löytyi mukava matkamuistomyymälä, Bee Beerin pub, sieltä tuli muutama matkamuisto ostettuakin. Nyt avasin apan. Olut on tummempaa oranssia tai oikeastaan meripihkaa ja vaahto pikainen ohut valkoinen kerrostuma. Tuoksu marjainen jopa herukkainen, ehkä hapankin. Maku on yllättävä kuivaa, sitruunaa, greippiä ja aika painavaa tavaraa oikeastaan. Azahar tarkoittanee jotain sitrushedelmän valkeaa kukkaa, sitä varmasti on mausteena, columbus-humala varmasti lisää greippisyyttä. Hörppiessä hunaja muistuttaa itsestään tuoksussa, mutta maku on aika katkera. 33 cl, 6,5 %, 3/5

Musa Frank APA

Lissaboninreissun matkamuiston ostin Musa-pubista. Musa on lissabonilainen panimo. Arvostamani olutblogisti Arde kävi juuri myös Lissabonissa ja testasi myös tämän rock-henkisen APAn. Pubin baarimikon suositteleman setin ensimmäisenä pullona Zappa-olut on kirkas oranssi, jossa on vähän sameutta. Vaahtoaa valkoista. Tuoksuu aika humalaiselta. Maistuu samalta, aika paljon hiilihappoa.  Humala maistuu jotenkin raa’alta tai puhtaalta, ehkä vegaaniselta. En kyllä edes tiedä mitä se voisi tässä tarkoittaa. Greippi maistuu vähän makeammalta. 33 cl, 5,0 %, 4/5 

Pinta A Ja Pale Ale American Pale Ale

Gdanskissa Pinta-baari oli aina ohi kulkiessa kiinni, joten tuli käytyä vastapäätä olevassa Pulapka-baarissa, ei sekään ollut huono valinta. Onneksi kaupasta löytyi yksi puolalainen Pinta-APA. Väri on sameaa kultaa, vaahto on valkoista. Tuoksussa on reilu mallas rauhoittamassa humalia. Maku on enemmän humalaisempaa, sitruunaa ja pehmeää ananasta, vähän kukkaishunajaa. Jälkimaku on katkeruutta ja pientä poretta, pitkäkestoisesti. Tuoksussa on jotain erikoista.  500 ml, 5,0 %,  4/5

Zywiec APA

Joulumarkkinoiden keskeltä siirryimme Motlawa-joen rannalle, josta baarista löytyi olutta. Puolalainen APA on kultaista ja sameaa, vaahto on valkoista ja kestävää. Tuoksussa on humalaa. Maku on vienosti sitruunainen ja vähän ehkä enemmän humalainen. Jälkimaku on humalainen. Kokonaisuus on tasainen ja helppo, vaivatonta juotavaa, ehkä liiankin. 500 ml, 5,4 %, 4/5

Zichovec Mosaic 12 American Pale Ale

Vuoden ensimmäinen lenkki, sauna ja olut, siinä on lyömätön yhdistelmä. Olut oli tsekkiläistä american pale alea, jossa ensimmäiseksi huomaa mainoskuvista tutuksi tulleen täydellisen valkean vaahtohatun. Väri on hitusen sameaa kultaa. Tuoksussa on humalaa ja sitrusta, oikein lupaavaa. Maku on rapsakkaa humalaa sitruunaisella mausteella. Aika yksinkertaista ja siksi hyvää, jälkimaussa on mukavasti humalointia, vähän pilsnerimäisyyttäkin. Hiilihapot on kohdillaan. Kyllä vaan jotenkin etiketistä ja mausta tulee mieleen prahanreissun Beer Geek -baarin tunnelma ja oluet.  500 ml., 5,1 %, 5/5

Panimokiiski Kapina APA Helposti Lähestyttävä American Pale Ale

Hirvivaaramerkillä koristellun etiketin huomasin vasta kaadettuani punertavaa olutta tuoppiin. Tätä APAa olen katsellut S-marketissa monesti ja ajatellut että ensi kerralla nappaan kyllä tuon. Olut vaahtoaa kivasti, tuoksu on makean karamellistä.  Ensihörppy tuo mieleen sanan pehmeä. Maussa on edelleen toffeenmurusia, vähän humalan katkeruutta, joka vahvistuu jälkimaussa. Välillä tuntuu vähän ohuelta, vaikka jälkimaussa aluksi puuttuvat humalat ryhdistävät kokonaisuutta.  500 ml, 5,5 %, 4/5

Olvi APA

Olvilta tuli vähän aikaa sitten hiivanäytteitä, jotka olivat pakattu pikkuisiin pullollisiin. Siirsin oluet olutkellarin takaosaan ja ajattelin että nämä on jo kaikki blogitettu. Päätin sitten tehdä ensimmäisen vertailevan blogituksen vaikka se onkin vähän blogin periaatteiden vastaista. Ensin piti tietysti tutkia että mitähän sitä on näistä oluista ennen tullut kirjattua. Kauhukseni huomasin että APAa en olekaan koskaan blogittanut, maisteltu olen kyllä monesti ja usein on tätä tullut kaupastakin hankittua, tölkkeissä tosin. Nyt sitten on aika testata APAa. Väritys on keltainen kun veljesolut IPA on ruskeampi. APAn vaahto on kirkkaan valkoista, kun IPAssa on siinäkin vähän beigeä. Tuoksu on yllättävän samankaltainen, vähän simaa. Maku APAssa on aika laimea, erilaista kuin tölkissä? En kyllä pysty vertailemaan kahta olutta yhtaikaa, jätän IPAn sittenkin jälkkäriksi. Pienestä pullosta piti kaataa pieneen lasiin, ei ole hyväksi tälle oluelle. Otan vähän reilumpia hörppyjä. Pehmeäähän tämä on, katkero ilmestyy mukaan onneksi. Pientä hämmästystä tämä aiheuttaa kyllä, en ole hetkeen kyllä valinnut supermarketin hyllyltä Olvin APAa. Maussa on aika vähän hedelmää, mutta onhan sitäkin. Liian pieni pullollinen, ei jatkoon. Tuollainen vähentää pisteitä. 62 EBU, EBC 13, 0,275 l, 5,9 %, 3/5

Espoon Oma Panimo Verticom APA 25 vuotta

Joulupukki sujautti boksin Verticomin omia oluita. Pieni tutkailu paljastaa että serverifirma ei ollut alkanut itse panna vaan Espoon Oma Panimo on takapiruna. APA on vaahtoavaa ja se tuoksuu hedelmäiseltä. Väri on kirkkaan keltainen, mutta pientä sameutta. Maussa on vähän humalaa, vähän hedelmää ja vähän hiivaa.  Jälkimakuna on lämpöä, vähän liikaa hiivaa tai jotain puumaisuutta. 0,5 l, 5,5 %, 3/5

Saimaa Brewer's Special Yakima Valley Double Hopped APA

Salibandyn jälkeinen palautusjuoma oli Saimaa Brewersin tarjoama APA. Olut tuoksuu voimakkaasti hedelmältä ja varsinkin humalilta. Maussa on hedelmäistä havuhumalaa. Oikeastaan kaikki tarvittava löytyy makupaletista. Oluen väri on kirkas oranssi. Vaahto on olematon, Jälkimaku on humalainen. Välillä alhainen alkoholiprosentti taitaa paljastaa vähän ohuutta maussa, mutta kokonaisuus on mainio. Tätä pitää ostaa kyllä kaupasta, kun kohdalle sattuu. 500 ml, 4,5 %, 4/5

Ruosniemi Piirimyyjä APA

Uudistuneen etiketin sisältä löytyi tehokas piirimyyjä. Sameahkon oranssi APA tuoksuu hedelmäiseltä. Vaahto on valkoinen, sitkeä, mutta pieni. Maussa yllättää reilu puumaisuus, aika kuivattavaa. Greippi vahvistaa otettaan juomasta pikkuhiljaa, lopuksi maku on aika greippinen. Greipin takana väijyy eucalyptus-puun pihkaa. Katkeruus vahvistaa jälkimakua. 33 cl, 5,2 %, 4/5

De Brasserij Cabaret Life Is A Show American Pale Ale

Amsterdamilaisen De Brasserij'n APA kuohuu reippaasti lasissa muodostaen sellaisen pilvenhattaran. Väri lasissa on ruskeanpunertava eli kai se on suomeksi oranssi ja kovaa kuplintaa näkyy lasissa. Tuoksu on havuinen. Olut maistuu pehmeältä ja miellyttävältä, vähän liian helpoltakin. Kuplintaa kyllä tuntuu suussakin, mutta se on jotenkin pehmeää ja helppoa. Selvästi huomaa että runko on kunnossa ja maku on täyteläinen, vaikka jotenkin alkumaku viestittää lievää ohuutta. Sitten jälkimaussa humalat ilmestyvät poskiin ja nieluun. On todella miellyttävä olut. 33 cl, 5,6 %, 5/5

Mufloni APA

Pullolisen 1K, eli 1024. olut, on kotimaista APAa. Kirkkaan hopean värisen tölkin pintaa koristaa yksinkertaisen tyylikäs tarraetiketti. Tölkin sisältä kaatuu lasiin keltaista olutta, mutta ensi tölkistä on hörpättävä sihautuksesta noussutta kirkkaan valkoista kuohua, sama kuohunta jatkuu kaadettaessakin. Tuoksussa on sitruunaa. Maussa on miellyttävästi humalia, posket jäävät niitä maistelemaan pitkäksi aikaa. Vaahtoa kertyy aina kaadettaessa reilusti. Sitruunaa ja kuusenhavuja on makuna. Pientä kitkeryyttäkin on, mutta se on sopivaa. Lopulta kuusenhavu voittaa sitruunan. Maitokauppaolueksi tällaista on joskus kauan sitten kutsuttu, kait tätä voi sellaiseksi edelleen kutsua. Taitaa olla niin että täytyy käydä uudestaan Lidlissä maito-ostoksilla. 50 cl, 4,5 %, 5/5

Brewski Mango Hallon Feber

Yhden huoneen pintaremontti valmistui ja juhlan kunniaksi sitten terassilla yksi blogitus. Valinnaksi osui ruotsalaisen panimon makeilla hedelmillä maustettu olut. Olut tuoksuu vadelmalta ja näyttää kultaiselta, vaahto on kestävä ja valkoinen. Pullon pohjalla on hiivaa reilusti, sitä heilahti vähän lasiinkiin. Olut ei olekaan makea vaan mukavan hapan, silti vadelma maistuu. Humalan mieto katkeruus yhdistyy makukattaukseen hienosti. Kukkaisolut katoaa nopeasti. Lopuksi maistelin vielä hiivatkin, humalaista ja yhtä hyvää kuin alkuolutkin. Etiketti kertoo oluen olevan American Pale Ale, kyllähän tämä sitä juuri on vahvasti sitruunaisella vadelmalla ja mangolla. 330 ml, 5,5 %, 5/5 

Kingpin Rocknrolla

Puolalainen American Pale Ale on voimakkaasti humaloitua olutta. Pullosta kaatuu lasiin sameahkoa oranssia juomaa, jonka päällä on aluksi tiiviinoloinen vaahto. Maussa on kitkerää sitrusta ja se tuntuu todella voimakkaalta. Vesi erottuu voimakkaan havuisen maun taustalta erikseen, ei tämä todellakaan ole vetistä. Vähän peltistä, pieni googletus paljasti että etiketissä ainesosina appelsiininkuoren lisänä mainittu verbena onkin rautayrtti. 500 ml, 5,3 %, 3/5

Hipster Ale Eviltwin Brewing

Hipster Ale oluen nimenä houkuttaa kyllä maistamaan, panimolla on sopivasti huumoria oluen panemisessa. Etiketissä sanotaan että olut on tarkoitettu niille, jotka ovat omasta mielestään hip ja haluaisivat että omassa kaupungissakin olisi ns hipster-kaupunginosa, tällä oluella pääsee siis jotenkin globaaliin Hopster-tunnelmaan. Joten tämä on täydellinen olut "johtavalle" olutblogistille. Olut on greippinen jälkimaku on kuiva, havumetsien humina pitää vihreän kuplan terävänä. Tämän tanskalais-amerikkalaisen American alen löysin Haapsalun olutkaupasta, tölkillinen tätä kyllä pitää aistit avoimina, aika tymäkkää. Pientä lisäarvostusta kyllä tulee tuosta nimestä ja jutusta, sopivaa ironiaa ja kyllähän se,  että EvilTwin-panimon perustaja on Mikkeller-panimon Mikkelin identtinen kaksoisveli, lisää kummasti makua olueeseen. http://www.nytimes.com/2014/03/30/magazine/a-fight-is-brewing.html?_r=0

12 fl oz., 5,5%, 5/5 

Mufloni Säppi APA

Porilaisia ei oluen teossa vaivaa mikään. Säppi on uutisen oranssia, kestävällä ohuella vaahdolla. Tuoksussa on pihkaa ja mäntymetsää, maussa on enemmän sitrusta ja kirpakkaa katkeroa. Ensin ajattelin että taas yksi humalaolut, mutta kokonaisuus pakottaa maistelemaan ja nautiskelemaan oluesta. Välillä vähäinen hiilihappo häiritsee, seuraavalla huikalla siitä nauttii. Liian pieni pullo tulee kyllä mieleen. 33 cl, 6,0%, 5/5

Lehe Blackmouth Cur

Virolainen APA on nimetty koirarodun mukaan. Google näytti että koira olisi sellainen peruskoira ja olutkin on kunnollista ja tunnollista APAa. Väritys on yllättävän ruskea, maku on lyhyttä vähän kitukasvuista mäntyä, mutta kyllä maku jää pyörimään alaleualle. Voisi juoda toisenkin kyllä tai toisin sanoen liian pieni pullo, toisaalta puhti vähän loppuu oluesta lasin pohjan alkaessa näkyä.  330 ml, 5,2%, 4/5

Jaw Gate Buxton

Hedelmäinen tuoksu, kirkkaan oranssinen väritys, humalainen tai mäntyinen maku, selkeän kirkas olemus, ovelan hyvänmakuisen pahvin loppuyllätys, pienellä metallisuudella, englantilaisen APAn analyysin voinee tiivistää tuohon. Maku on voimakas ja maku vahvistuu, luulisi olevan väkevämpää. Nimi viitannee johonkin tappeluun, kun etiketin pääkalloiltakin lentelee hampaita. 330 ml, 5,6%, 5/5

Kuohu Valioluokka Pale Ale

Amerikan kalpea kaljaa S-marketista kannoin innokkaana kotiin. Kupariseen taittuva APA maistui ensi huikalla pettymykseksi vetiseltä, vähän niinkuin olisi laimennettu vedellä. Ei kai sellaista tehdä oikeasti? Kyllä tuota katkeroa pikku hiljaa poskiin kertyy. Tuntuma on pehmeä, vähähiilihappoinen, lisä ei olisi pahitteeksi. Samaa olutta olisi ravintoloissa internet-tietojen mukaan tarjolla vähän vahvempana. Olisi varmaan parempaa, tämäkin tosin paranee loppua kohti, olisipa ollut isompi tölkki. 33 cl, 4,7%, 3/5