Näytetään tekstit, joissa on tunniste kieli. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kieli. Näytä kaikki tekstit

perjantai 16. joulukuuta 2022

Teerenpeli Barrel Aged No2 Imperial Stout

Olutkellarin hupenevalta alahyllyltä löytyi työviikon suorittamisen palkinnoksi yksi kotimainen viskitynnyrissä kypsytetty imperial stout. Olut on mustaa ja vaahto on rusehtavaa. Tuoksussa on mallasta, paahdetta ja vähän sellaista miehistä kalliimpaa partavettä. Maku on maltainen, pehmeä, aluksi tuntui outoa poreilua, mutta toinen hörppy ilmoitti että se olikin viskiä, joka jäi kielen päälle. Kyllä tästä kahvia ja suklaatakin löytyy jos haluaa. Viski vähän voimistaa olemassaolonsa osoittamista. 33 cl, 12 %, 5/5




perjantai 16. syyskuuta 2022

Omnipollo Eliphas Double IPA

Smoothielta näyttävä ruotsalainen olut on sameaa vaaleankeltaisuutta. Vaahto katoaa liian nopeasti. Tuoksuu todella hedelmäiseltä, sitruunaa ja pehmeitä keltaisia hedelmiä. Maistuu samoilta hedelmiltä kuin tuoksussa, humalat rapsahtelevat poskissa.  Humalat ja alkoholisuus kipristyttää mukavasti kieltä jälkimaussa. Osuu aika hyvin oluthermoon.  44 cl, 8,1 %, 5/5 




lauantai 23. marraskuuta 2019

Left Hand Milk Stout Nitro America's Stout

Nitro kielen alla pitää tohtorin loitolla. Pitäähän sitä tietysti testata. Alkosta löytyi houkutteleva amerikkalaisen vasemman käden panimon milk stout. Tuoksu on maltainen, suklainen ja vähän salmiakkinen. Väri todella tumman ruskeaa tai no mustaa. Vaahto kehkeytyy oluen päälle hitaasti, vaikka korkissa sanottiin että säilytä kylmässä ja kaada kovaa. Maku on lempeän pehmeä, ei liikaa hiilihappoa ja kyllä se toistaa tuoksua. Ei oikein pysy kielen alla. Hyvällä tavalla muistuttaa kylmää kahvia, paahteisuutta on sopivasti, ei kipristytä suuta. Miellyttävä olut, kaikki on tasapainossa. 355 ml, 6,0 %, 5/5

maanantai 22. heinäkuuta 2019

Hedönist Strawberry Milkshake IPA

Hedönistien lähettämän 4-packin kolmas ipa on aika erikoinen. Väri on vähän likaista oranssia, vaahtoa ei oikeastaan synny. Tuoksu on kuin aukijääneestä sulaneesta litran mansikkajäätelöpurkista, eli voisi kait sanoa että nimenmukaista. Tuoksu on kyllä turhankin voimakas. Maku on aluksi vähän liian makeaa, vähän niinkuin Hermesetas-nappi kielen päällä. Muutaman lähes pakotetun hörpyn jälkeen maku on edelleen mansikkapehmistä, toisaalta happamuus alkaa vahvistua tai kuivat humalat. Erikoisuutta on varmasti haettu ja sitä on kyllä löydetty. Tuoksu ei lisää nautintoa. Ehkä mansikkapirtelö ei ole tarkoitettu IPAn mausteeksi, mutta kyllä tähän pikkuhiljaa oppisi. Ei kun ei, pieni tauko ja vanhat synnit palaavat. 330 ml, 5,5 %, 2/5

perjantai 20. heinäkuuta 2018

Lagunitas IPA India Pale Ale

Lähes trooppiseksi muuttunut, ukkosta lupaileva sää vaati vankkaa olutta seurakseen. Amerikkalaisen Lagunitas-panimon IPA lienee jonkinlainen mittapuu monelle muulle IPAlle. Muutaman kerran piti varmistaa etten ole tätä aiemmin blogittanut. Kirkkaan kuparisen oluen päälle ei muodostu vaahtoa juuri ollenkaan. Tuoksu on hapan taikinainen sitruuna. Maku on humalainen, vähän kirpakka ja makea, kaikkea yhtaikaa, sitruuna kääntyy enemmän appelsiinin suuntaan. Olut maistuu pitkään suussa, pikkuhiljaa maku siirtyy nieluun. Voisi sanoa että on täydellinen perusIPA, toisaalta voi myös sanoa että toimivaa on turha korjailla. Ihan kuin olut vähän puuduttaisi kieltä. 355 ml, 6,2 %, 5/5

tiistai 26. kesäkuuta 2018

Bersalis Sourblend Blonde Sour Ale

Helsingin Arkadian Alkosta ostamani matkamuistopullon päätin nautiskella saunaolueksi leppoisalla terassilla. Belgialainen olut on läpinäkymättömän oranssia, vaahto katosi nopeasti. Tuoksussa on outoa värinää, lennokkiliimaa tai jotain makeaa ja vähän alkoi pelottaa. Maku on hedelmäinen tai ehkä vähän marjainen. Makeus ja marjat piilottavat happamuuden. Oikeastaan helppoa, hillihappo poreilee heti huulilla ja kielen päällä. Taustalla piilottelee vähän pippuriakin, Leppoisalle terassille tämä sopii hienosti. 33 cl, 6,0 %, 5/5

perjantai 18. toukokuuta 2018

Two Chefs Brewing Funky Falcon Pale Ale

Amsterdamilainen panimo on maustanut alea sitruunaruoholla. Samean oranssi olut kuohuaa vaimeasti. Tuoksusta on moneksi, hiivaa, hedelmiä, mausteita, sitruunaa ja mitä vielä. Maku on alkuun vähän metallinen. Sitten tuntuu hapan sitrus, ei kuitenkaan ihan greippi, vaan olisiko sitruunaa enemmän. Mausteita on humalan katkeruuden joukossa, maku on kattava. Maku jää vähän poreilemaan kielen päälle, olut jää lämmittämään miestä. Erikoinen makuyhdistelmä, ihan hyvää, hapantahan tämä on. Ei ole ihan tavallista olutta lähellä tämä. Two Chefs -panimo näyttää nettsivujensa ja oluidensa mainosten mukaan olevan ihan kiinnostava tapaus. 6 EBC, 22 IBU, 33 cl, 5,2 %, 4/5

tiistai 12. joulukuuta 2017

Fat Lizard Smooth Lava Red Ale

Espoolaisen lihavan liskon panimon red ale on pakattu topless-tölkkiin. Pakkohan sellaista on testata. Tölkin lähes koko yläosa lähtee korkkina irti ja tölkistä voi juoda kuten lasista. Testatessa vähän mahdollisesti terävät reunat pelottivat, mutta aukko on se verran syvällä että huulet tai kieli ei sinne ihan vahingossa eksy. Itse olut vaahtosi heti tölkissä jo reilusti ja lasiin kaadettaeessa tiivis vaahdotus jatkui. Väri on tumman oranssia. Tuoksuu oikeastaan hedelmäiseltä, maku on katkerampaa. Etikettitekstissä luvataan pehmeyttä, kyllä sitäkin on mutta mukana on myös reilusti puumaisuutta. Hiilihappo tuntuu  reilusti, makeutta on sopivasti, aika täyttävältä vaikuttaa. Jälkimaku on katkerahko. 0,44 l, 4,7 %, 3/5


perjantai 30. kesäkuuta 2017

Doctor Brew Kinky Ale

Puolalaisen Doctor Brew -panimon Kinky Ale kuohuaa reippaasti. Olut on samean oranssia. Loma on juuri alkamassa, joten ei voi olla huonoa olutta. Tuoksu on hedelmäinen, greippinen ja humalainen. Maku vastaa tuoksua. Lisämakuna on puumaisuutta, humalat on vahvoja, mutta pysyvät miellyttävinä. Makeus tasapainottaa humalia mukavasti. Vähän olut lipsahti yli parasta ennen -päiväyksen, mutta ei se haittaa. Hiilihappo jää kielelle kutittelemaan, samoin sinne ilmestyy mausteita. Kunnon IPAhan sieltä pullosta paljastuu. 0,5 l, 6,2 %, 4/5
 

tiistai 28. maaliskuuta 2017

American Dream Mikkeller Or Die

Mikkellerin Belgiassa de Proefin panimolla panema pils on samean kirkkaan keltaista. Vaahto on valkoista ja kestävää. Tuoksu laittaa kysymään että onko tämä nyt muka pilsneriä, sen verran on hedelmäistä humalaa. Suussa olut kipristää kieltä ja poreilee kielen päällä. Oluttyylit on sekaisin, eihän tämä nyt ole mitään pilssiä, sen verran on ipaa. Saunan päälle tämä on kyllä ihan juhlaa. Saisikohan tätä jostain Suomestakin, pullollinen tuli Saveur Bieren kuukausilaatikon mukana. Olut tuntuu vahvemmalta mitä etikettiin on painettu. Humalointi on nautittavaa, mukavasti humalat jäävät poskiin odottelemaan että jokos se seuraavaa hörppy tulee pian.  330 ml, 4,6 %, 5/5

lauantai 19. joulukuuta 2015

Pühaste Pillerkaar

Suosikkipanimokseni muodostunut tartolainen Pühaste ei petä tälläkään IPAlla. Kaikki on kunnossa tässäkin oluessa, varsinkin kun on päivän kiertänyt ostoskeskuksia, niin kyllä kunnon IPA palkitsee mieltä, kieltä ja nielua, aah. Ensin tuoksahtaa hedelmät, sitten havupuut, maussa samat toistuvat, katkerot ovat helppoja, silti vakuuttavia. Vähän kevyt runko, vaahto kestää. Oluen väri on oranssi ja kirkkaansamea. Ei voi olla huono ominaisuus oluelle, jos sanoo että helpostijuotavaa, mutta silti maukasta. 0,33 l, 6,5 %, 5/5


tiistai 18. elokuuta 2015

Koch 1872 Pilsner

Tallinnan sataman Koch-panimoravintolan  pilsneri on lievästi samean keltainen. Mainio janonsammuttaja toimisi varmasti myös suurina määrinä ravintolan terassilla iltapäivästä yöhön, yhden pullon annoskin on ok. Kukkaista aromia on hiukan, vähemmän havua. Helposti kulautus valuu nielusta alas, pientä poretta jää kielen päälle. Kyllähän toista pullollista jää kaipaamaan, mutta vähän liian lievää. 0,33 l, 5,0%, 3/5


keskiviikko 12. elokuuta 2015

Laitilan Kukko Lager

Kukon lager on jäänyt arvostelematta, ehkä sen tavallisuuden takia tölkki on usein jäänyt kaupan hyllylle. Nyt yhden blogin lukijan sponsoroinnin ansiosta  tulee tämäkin olut vihdoin arvioitua.  Maitokauppalager-sarjassa olut pärjää hyvin. Väri on peruskirkas, tuoksu ei häiritse, humalointi erottaa Kukon muista kotimaisista, lageriksi ihan maistuvaa vaikka runko ohut. Helposti juotava olut ei voi olla pahaa. Jälkimaku ei piinaa pitkään, mutta kielen päälle jää pientä mukavaa poreilua. Kiitos lukijalle.  1/2 l, 4,7%, 3/5

torstai 7. toukokuuta 2015

Rooie Dop Chica Americana IPA

Miellyttävä nautiskeluolut Hollannista kuohui samaan tyyliin kuin edellinenkin saman panimon samasta tartolaisesta maitokaupasta ostamani olut. Kokonaisuus on hieno. Vaahto on kestävä ja runsas, suun etuosa täyttyy mukavasti lievällä katkeruudella, mallasta vähän kielen päälle ja hedelmää nenään. Painan mieleeni (on varmaan ollut jo Fingerporissa) Rooie Dop sanayhdistelmän, teen siitä aivoissani linkityksen hyvään olueeseen. Pullotuspäivä De Molenin panimolla oluella on ollut viime vuoden maaliskuussa, maku on ehkä parantunut, pelottaa jos olisi heikentynyt. 33 cl, 7,1%, 5/5, nyt on kyllä pitkä putki huippuoluita takana!

lauantai 18. lokakuuta 2014

Texas Ranger Chipotle Porter

Pihvingrillauksen valmisteluoluessa oli chilit jo valmiina. Tanskalainen Mikkeller on maustanut Portterin chipotlella. Olut mustaa ja raskasliikkeistä, kellertävä vaahto katoaa pikaisesti. Suklaata ja vähän kahvia ja savua, olisiko jossain vaiheessa tervaakin ollut panopuuhissa lähistöllä. Chili on ovelaa, ensin ajattelee että eihän tässä maistu ollenkaan chili, hetken kuluttua huomaa mukavan pikkupolttelun kielessä ja kidassa. Tasapainoisen oluen nauttii mielellään.
330 ml, 6,6%, 5/5

tiistai 26. elokuuta 2014

Jeff

Verkkokauppa.comin olutta ei taida saada kotiintoimituksella, itse hain Länsisatamasta, Viipurista saakka ei sentään tarvinnut hakea. Vihreästä pullosta tuli mieleen tanskalaiset oluet, lagerin maku on taas oma erikoisuutensa. Ruohoinen on kyllä ensimaku, sitten vähän tympeä, mutta mieleenpainuva. Maku jää kyllä pyörimään kielen takaosaan, mutta jotenkin jää vähän epäselväksi että onko se mieluisa asia. Maku on matta, ei kiiltävä. 33 cl, 4,5%, 3/5

lauantai 26. huhtikuuta 2014

Mufloni CCCCC IPA

Pelottavan vaimea sihahdus saatteli tämän porilaisen mukavan punaruskean oluen maisteltavaksi. Tuoksusta tuli mieleen kataja ja maku oli samalla linjalla. Matala hiilihappoisuus peittyy humalien alle. Oikoluku yritti tuohon korjata että jumalien. Maku on täyteläinen, mukavasti kielen päälle jää pyöriskelemään makuharmonia nautiskeltavaksi.  50 cl, 7,0%, 5/5

lauantai 14. joulukuuta 2013

Krušovice Cerné

Hoffi Cafessa maisteltiin tsekkiläistä tummaa olutta. Mustan oluen makua värittää hiilihappoisuus. Runko on kunnossa, eikä maku ole vetinen, mutta jotenkin ohut. Tsekinkielenopinnot ovat nyt edenneet sen verran että Cerné tarkoittanee tummaa. Koko ajan vahvistuu se käsitys että tummaa olutta ei saisi säilyttää jääkaapissa, tämänkin maku paranee lämmetessä. 
50 cl, 3,8%, 3/5


perjantai 24. toukokuuta 2013

Rogan

Blogin ensimmäinen sponsoroitu olut on ukrainalainen Rogan. Lager on aika perusmakumaailmasta ja adjektiiviksi kuvaukseen tulee ontto: makua tulee poskiin, mutta kielen päälle ei jää paljoakaan, lievää metallinmakua. Ai niin sponsorina oli Lalli Kiovan reissultaan, joten eli ihan vielä ei ole tarvetta ryhtyä ammattilaisblogistiksi 0,5 l, 4,7%, 4/5 (sponsorointi näyttää vaikuttavan arvosteluun)

perjantai 19. huhtikuuta 2013

Tripel Karmeliet

Samea tiukkavaahtoinen belgialainen luostariolut on vaarallisen hyvää, jos sitä olisi kotona vaikka korillinen. Juu onneksi tämän blogin nimi ei ole korillinen.fi. Tripel Karmelietissä ei maistu alkoholi, vaan vähän siis ei paljoa hedelmäinen alkuhaju, sitten olut ja sitten kieli ikään kuin puutuu tai olut katoaa vaan suusta (kuivuu ikeniin sanoisi joku) mutta ikään kuin kuivahtaa kielen päältä ja pienen makuilun jälkeen täytyy taas maistaa uudelleen. Tätä on ostettava, jos jostain löytyy. 33 cl, 8,4%, 5/5