Brewski Pango IPA

Barskin baarimikko kertoili mukavia oluista ja antoi suosituksia, päädyin kuulemma panimon suosituimpaan passionhedelmää, ananasta ja mangoa sisältävään ipaan. Väri on vähän likaista oranssia ja vaahto on vaalea nopeasti katoava kerros. Tuoksu on mangoista. Maku on raikkaan hedelmäinen, kuplintaa on mukavasti. Jälkimaku on aika hapan. Yhdistelmä on melko  koukuttava, ensin hedelmän makeutta, kuplintaa, vähän humalia happamuudella, pian tekee mieli kulkea lähtöruudun kautta. 0,4 l, 5,9 %, 5/5

Uiltje Big Fat 5 Double IPA

Työviikon päätteeksi piti heti palkita keho ja mieli yhdellä oluella. Hollantilainen tupla-IPA on oranssia ja kuohuaa hetken. Tuoksu on voimakas ja hedelmäinen, appelsiinia ja greippiä, houkuttelee. Ensihörpyllä alkoholi työntyy vähän esiin, sitten onkin greippiä, mäntyä ja aika terävää kuplintaa. Makeus tasaa terävyyttä, aika hyvää on. Menipäs tölkillinen nopeasti. 33 cl, 8 %, 4/5

Franziskaner Weissbier Premium Weissbier Naturtrüb

Jostain syystä olen vältellyt tätä olutta, en kyllä yhtään tiedä miksi en ole sitä koskaan ostanut tai en ole sitä ainakaan blogittanut.  Nyt vihdoin tämä samean kultainen saksalainen vehnäolut täydellisellä valkealla vaahtokuvulla pääsi arvioitavaksi. Tuoksu on vehnäoluiden perusaineiden liitto, banaania ja hiivaa. Maku on turvallinen, banaanisuus ei ole liikaa esillä, makeus taipuu hiivojen myötä vähän jopa happamaksi. Kokonaisuus on yksinkertainen ja silti tai siksi siihen ei voi toivoa mitään lisää. Kun suussa olut tuntuu vielä jotenkin täyttävältä kuplintoineen ja erityisen pehmeältä, niin on pakko nostaa käsi virheen merkiksi ja jättää tämän oluen ohittaminen kaupassa vähemmälle. 0,5 l, 5,0 %, 5/5

Pühaste Lighthouse Ship's Special Brew

Sateiseen tammikuuhun tuo talvitunnelmaa Tallink-Siljan laivaolut. Tällä kertaa kyseessä on musta reilusti kuohuava tartolainen portteri. Korkki sihauttaa itseään reippaasti ja onnistun kuitenkin saamaan kuohutkin pysymään tuopissa. Tuoksu on maltainen. Suutuntumassa kuplii kovasti. Maku paljastaa maltaan hyvin paahtuneeksi. Kahvia ja vähän kaakaota, etiketti lupailee myös vaniljaa, viettelevää makeutta ainakin maussa on. Nautiskelin oluen puolilämpimänä ja se kyllä sopi oluelle, onhan nyt tammikuukin. Onkohan tuota hiilihappoa vähän liikaa. Humaliakin on saatu sopivasti jälkimakuun pientä kuivuutta tuomaan. Ei tästä voi olla pitämättä. IBU 40, 0,33 l, 5,8 %, 4/5

Vakka-Suomen Prykmestar Pääsiäisporter

Pääsiäinen polkaistiin oluen voimalla käyntiin. Alkon hyllyltä mukaan hypännyt  tumman mustanruskea porter tuoksuu reilun maltaiselta, vähän lakritsaltakin, mutta suklaa on päällimmäisenä. Vaahtoa on vähän kellertävänä kerroksena. Maussa varmistuu että kyseessä on pääsiäisen suklaamuna. Makeus on kohtuullista, mämmimäinen-sana vaan tunkeutuu aivoista esille. Jännittävästi hiilihapot kuplivat ja kaivavat mallasta uudelleen esille. Suklaa on aika kuivaa, voimakasta mutta ohutta ja kyllä se pääsiäismämmi puskee lopuksi taas esille. Kyllä tällä mämmin mielellään korvaa, mutta ei tähän kyllä kerma ja sokeri enää mahdu, sillä maku on aika voimakas, miellyttävän lempeän pistävä. 50 cl, 7,5 %, 4/5 

Mikkeller Ramen to Biiru

Etuetiketissä oli vain jotain japanilaisia kirjaimia ja jokin japanilainen hirviö. Pullollinen oli oikeastaan sellainen mysteeriolut, josta ei ollut mitään tietoa. Pullon sisältöä tartolaisessa olutkaupassa tutkaillessani ajettelin sen olevan jotain Neipaa tai IPAa. Googletus paljasti sitten että kyseessä on Mikkellerin Ramen to Biiru -ravintolalle pantu oma olut ja että kyseessä on Belgian Ale. Avatessa olut kuplii tiivistä vaahtoa ja samaa tiivistä vaahtoa riittää vielä oluen päällekin. Väri on vähän samea kupari. Tuoksu on hedelmäinen. Maku on raikasta, makeaa hedelmäsoppaa ja lievää hiivaa ja se kääntyy todella nopeasti  kuivuudeksi. Maku on lyhyt, mutta jälkimaku jää kyllä kuivattelemaan kitalakea. Ihan hyvää, ehkä kuumempaan tunnelmaan sopivampaa, googletus laittoi Mikkellerin ravintolan kirjanmerkiksi mahdollisia tanskanreissuja varten. Varmasti ramenin kanssa toimisi. 330 ml, 5 %, 4/5

Suomenlinnan Ship's Special Brew Bell Porter

Tallink MegaStarin hienosta myymälästä nappasin mukaani laivan oman oluen. Musta olut kuohuaa kaadettaessa todella paljon kermaista samettia. Tuoksussa on mallasta. Aavistuksen pistävä kahvinen maku täydentyy maltaan makeudella. Maun alla kuplii hiilihappo, se turskahtaa esille vielä jälkimaussakin. Paahteisuus on miellyttävän pehmeää, mutta hiilihappoa on liikaa, se on vähän liian terävää. Toisaalta terävyys jotenkin kuivattaa mukavasti nielua, joka taas vaatii lisää pehmeää olutta. 0,33 l, 5,6 %, 4/5

Põhjala Prenzlauer Berg Raspberry Berliner Weisse

Itä-Berliiniläisen boheemikaupunginosan mukaan nimetty vadelmainen vehnäolut oli lipsahtanut kahdesti matkamuistovalikoimaan, ensimmäinen pullollinen pääsi blogitettavaksi. Tuoksu on vahvan vadelmainen. Väri on vähän likaisen punainen, vaahto katoaa nopeasti. Pullon pohjalle on jähmettynyt hiivaa. Juodessa vastaan työntyy vahva vattumehun tuoksu. Maku on hapan, vadelmainen, laktoosi tasottaa happamuuden ovelasti. Hiilihappo kuplii reilusti suussa, kuin kuohuviiniä. Ei ole pahaa, mutta jotenkin tyhjää, makuja on, mutta ei oikein sytytä. Berliiniläisessä hipster-baarissa maistuisi varmasti, pitäisi varmasti käydä tutustumassa. 0,33 l, 4,5 %, 3/5

Nepal Ice

Nepalilaista lounasta kostutti nepalilainen olut Siddharta-ravintolassa. Tuoksu on makeahko, olisiko jopa banaania. Väritys on kirkas keltainen, siisti. Vaahtoa ei ole. Maussa on vähän mallasta, kuplii suussa vähän, jotain terävääkin löytyy lopuksi, olikohan alkoholia. No en kyllä tullut nepalilaiseen oluen takia, butter chicken on hyvää. 330 ml, 5,5 %, 2/5 

Pühaste Lime Gose

Tallinnan reissulta matkalaukkuun hyppäsi suosikkipanimoni Lime Gose -olut. Se on vähäalkoholinen sitrusjuoma tai siis oluthan se on. Kuplintaa lasissa on reilusti ja vaahto on kestävä, valkoinen, tiivis hattara. Maku on todella limemäinen ja mukavan hapan. Jotenkin mieleen tulee sana keksimäinen, kun yrittää maistella limen takana olevaa makua. Lopuksi suuhun jää vähän suolaa, joka on etiketin mukaan peräisin Himalajalta.  Miellyttävää juotavaa, vienosti saippuaa, vähän mausteita, kaneliomenaa. IBU 12, 0,33 l, 3,8 %, 4/5

Sierra Nevada Pale Ale

Sierra Nevada ei ole maistamissani oluissa ollut koskaan kovin kaukana napakympistä, eikä ole nytkään. Oranssi olut kuplii kovasti lasissa ja kaadettaessa lasin yläreuna täyttyy vaahdosta. Tuoksu on pehmeää, en oikein saa kiinni mitä siinä on, mieli jo teki maistaa. Olut kuivuu ikeniin. Pehmeä maku kääntyy humalien pehmeäksi pyörittelyksi. Maku säilyy ja säilyy. Humalista on löytynyt vain pehmeyttä. Lasin ollessa puoliksi enää puoliksi täynnä, aloin miettiä että mistä nyt saa tällaisen toisen. Tämän ostin Alkosta. 355 ml, 5,6 %, 5/5

 

Teerenpelin Suomi 100 Juhlaolut

Suomen 100-vuotisjuhlaolut on savulager. Väri on kirkkaan ruskea ja tuoksu on savuisen maltainen. Alkutunnelma on savuinen, mutta siihen tottuu vähän liian nopeasti. Maussa erottuu myös paahteista makeutta ja suussa tuntuu myös kuplintaa. Jostain ilmestyy metallista makua. Mutta missä on bileet? Maku loppuu lyhyeen, no kyllähän tuo savu maistuu ihan loppuun saakka. Kuva on omistettu Jarnolle. 33 cl, 5,0 %, 3/5

Reaktor Api Hello World IPA

It-firma Reaktorin Belgiassa pantu oma olut löytyi Hämeensaaren Citymarketin pitkältä ja tyylikkäältä oluthyllyltä. On tätä ainakin pari vuotta ollut tarjolla, jossain hanassa taisi olla vähän vahvempana. Sisäistä it-nörttiä lämmittää jo pelkkä nimitys ipa-api, tämän ympärille pitäisi kyllä rakentaa joku projekti: integraatiorajapinta kyllä löytyy tähän olueeseen. Väri on vähän samean oranssi, vaahto on kestävä. Tuoksu on hedelmäinen. Ensivaikutelma on kovin hiilihappoinen, rapsakka. Maussa seuraa lisää hedelmää, sitruuna ja greippiä, vähän hiivaa väijyy taustalla. Kuplivaa greippiä tuntuu olevan reilusti. 0,33 l, 4,7 %, 4/5  

Primator Premium

Kotiin on niin mukava palata reissusta helteelläkin, varsinkin kun jääkaapissa odottaa kylmä olut. Tšekkiläinen pils tuoksuu ja näyttää kunnon oluelta. Maku on samalla linjalla, ei kitkerää vaan sopivan humalaista ja vähän kuplintaa. Makua on riittävästi, onnistunut tasapainoilu makean, humalan, kuplinnan ja siihen ei kyllästy.

0,5l, 5,0%, 5/5

Tuborg Green

Peruslager tanskalaisittain maistuu pikkaisen pisteliäämmältä kuin suomalaiset serkukset, mutta tunne on sama. Hiilihappoa on reilusti ja olut katoaa suussa kuplintaan. Jostain syystä tulee mieleen kaukaiset muistot 5 litran oluttynnyristä juhannuksena, kuinka hieno se olikaan, vaikka olut siinä lämpeni ja maistui jotenkin laimealta. 50 cl, 4,5%, 2/5

Grynas Pale Lager

Liettualaisen Dundulis-panimon Grynas Pale lager vartioi tällä kertaa grilliä, Liettuassa ei näköjään saanut tarpeeksi lihaa. Vaaleanvihreän etiketin takaa paljastuu samea eläväinen olut. Olut kuplii tuopissa, mutta olut on lähes hiilihapotonta. Olut maistuu voilta, hiivalta  ja ikäänkuin keskeneräiseltä. 0,5l, 5,0%,2/5