Katinalan lihakaupasta kävin ostamassa possu-tomahawkeja aka talouskyljyksiä, niin samalla mukaan lähti hämeenlinnalaista ipaa. Väri on ohuesti sameaa oranssia, vaahtoa ei oikein synny. Tuoksu on vienosti makean simamaista ja mallasta. Maku on odotetun oloista, puhdasta ja yksinkertaista, hedelmiä ja havuista humalaa. Onhan tämä kunnon ipaa. Jälkimaku jatkaa makua. 440 ml, 6,7 %, 5/5
Pühastekelderin vaarallisesta terassituolista huolimatta maistelin markkinapäivän päätteeksi panimon omaa kukkais-ipaa. Samea oranssi muodostaa lasiin kirkasta vaahtoa ja tiukkaa pitsiä. Tuoksuu kukkasilta, maussa on enemmän pehmeää humalaa ja pehmeitä trooppisia hedelmiä, mangoa, makeaa ananasta ja vähän sitruunaa. Aika tunnistettavasti tämä on tartolaisen panimon tuttua laatua. 33 cl, 8,0 %, 5/5
LLaitikkalan Rönnvikin viinitilan panimon myymälästä kävin kesäreissulla ostamassa pari matkamuistoa ja helles jäi sitten maisteltavaksi leppeässä syysillassa. Väri on lähellä kultaa, kirkasta ja vaahto valkeaa. Tuoksu on maltainen, pienellä valkoviiniefektillä. Maku on maltainen, humalointi on puista. Ei ole ihan peruslageria, tuo humalointi tuo omaa värikynäänsä. 50cl, 5,0 %, 3/5
Tänään Olvi toimitti ovelle ja sisään saakka näytelähetyksen uutuudesta, saman alen olin jo ehtinyt ostaa K-Supermarket Kasarmista, joten olihan se pikkupakko maistella. Väri on kauniin oranssia kultaa ja vaahto on kestävää ja valkeaa. Tuoksu on kukkainen ja hedelmäinen. Maku on ehkä vähän maltaisuudeltaan ohut, humalisuudeltaan mukava. Humalista jää jälkimakuun katkeroa enemmän kuin makuun, sitruunan kirpeyttä. Onhan tämä taas hienoa jatkumoa Olvin isoille tölkeille. Ihan täytyy ihmetellä että miksi iisalmelalainen panimo hakkaa koffit ja hartwallit maanrakoon. Onneksi jääkaapissa on nyt odottamassa pari Pasadenaa, niin voi tuota syventyä pohtimaan. 0,5 l, 5,0 %, 4/5
Berliiniläisen panimon saksalaistyyppinen ipa on kauniin oranssia, sen päälle kehittyvä vaahto on tiivis melkein valkoinen kerrostuma. Tuoksussa on paljon mallasta ja humalaa, vähän simaa ja hedelmiä se lupaa herkuttelua. Aika raikasta, maltaisuus jää vähän taustalle, mutta kyllä sitä on. Hedelmäisyyttä ja mäntyä löytyy. Maussa on vähän makeutta ja kuivaa appelsiiinia, jälkimakuun jää lievää humalointia. Aika pieni pullollinen, toinen olisi ollut vielä parempi. 0,33 l, 7 %, 4/5
Lontoolaiseen tunnelmaan sopivasti alkoi sataa, no oikeastaan en muista koskaan käydessäni että Lontoossa olisi satanut, ehkä pitää käydä useammin. Kotiseutukierroksella kävin lounaalla Laitikkalassa, Rönnvikin viinitilalla, ruoka ja trubaduuri olivat hyviä. Myymälästä ostin matkamuistoksi panimon omaa bitteriä, joka on kuparista ja valkealla komeasti vaahtoavaa, vähän tuli pulputuksesta jopa hanatunnelma, kun olutta kaatoi. Tuoksu on viljainen. Maku on maltainen ja pehmeä, vähän on pähkinääkin. Matalat hiilihapot auttavat kulautuksia. Lievä humalaa jää jälkimakuun. Sateen lotistessa takaterassilla löytyy oluesta kuitenkin ihan lämmintä pubitunnelmaa. Humalat vähän siirtyvät myös etumakuunkin. 50 cl, 5,6 %, 4/5
Kroatialainen versio amerikkalaisesta ipasta on tummempaa meripihkaa ja vähäistä vaahtoa. Tuoksussa on hedelmäisyyttä ja sipaus simamaisuutta. Ensihörppy kertoo maltaan, humalan ja hedelmien liittoutumasta, joka on todella tiivis ja onnistunut. Ihan ensimmäiseksi humalat antavat reippaasti katkeroaan, havuja on. Jälkimaussa on hedelmiä, sitruunaa ja humalia. Etiketti on nimen mukainen. IBU 66, 0,33 l, 7,0 %, 4/5
Sibenik-vierailun jälkeen paluu omalle terassille ja palkkioksi maistui yksi kroatialainen olut. Ipa on kauniin ja tasaisen kuparinen ja vaahto on tiiviinoloinen, mutta katoavainen. Tuoksussa on simaa. Simanmakua ei ole vaan enemmän kevyttä humalaisuutta. Maussa on taustalla hedelmiä, vähän keksiä, hitusen hiivaa, vähän kalkkia ja suutuntumassa on jotain paksuutta. Jälkimaku on lievästi katkeroinen. Jotenkin jää sekava mielikuva tästä oluesta. 0,5 l, 5,0 %, 3/5
Tribunjin Konsumin hyllyltä löytyi ennenmaistamatonta zagrebilaista ipaa. Väri on kuparia, vaahto valkoista ja reilua. Tuoksussa on mallasta ja mäntyä. Maku on humalainen ja todella pehmeä, ensin luulin makeaksi, mutta ei se sitä ole vaan hedelmäistä havuhumalaa. Ei täysin sovellu majoituksen helteiselle terassille. 330 ml, 6,0 %, 4/5
Kävin Katinalan lihakaupassa ostoksilla ja siellähän oli kylmähyllyssä paikallisia oluita, nappasin maisteluun delfiinirakkautta, uusiseelantilaista pale alea. Väri on kultaista ja kirkasta, vaahto käväisi valkoisena jättäen vähän haikuja itsestään. Tuoksussa on hedelmää, tupakkaa ja katkeroa. Maku on humalainen, vähän kuivahko, hedelmät ja humalien katkero on tasapainossa. Jälkimaku on miellyttävästi mäntypuinen. Kevyttä mutta makuisaa. Etiketissä mainitaan humalina olevan teiheke, southern cross ja wai-iti. 440 ml, 5,3 %, 4/5
Nimipäivä on sen verran suuri juhla että sitä pitää juhlia ehkä pari viikkoa ainakin lahjanantajien mielestä. Pohjoisen munkin Leedsistä tullut ipa kuohusi tölkin avauksen jälkeen holtittomasti aika paljon olutta terassille. Tuoksu on ehkä siksi aika maltainen, lasista nuuhkittaessa todella humalainen ja sitrusmainenkin. Väri on kultainen, hitusen sameutta. Maku on kuivahkon havupuinen, jotenkin kehittelen mukaan makeutta. Vähän greippsitruunaa ja märkää mäntyä, onhan ne sopivasti yhdistelty, sanotaan että kunnollinen perus-ipa. Kivasti on katkeroa jälkimaussa. 440 ml, 6,5 %, 5/5
Tallinnan Sipistä ostin zagrebilaista tripla-ipaa, jossa humalina on uusiseelantilaiset humalat. Väri on vähän utuista oranssista pihkaa, vaahto on valkoista pitsiä. Tuoksu on makean maltaista tropiikin hedelmää, vähän pullaakin. Maku on lämmintä mallasta ja tuhti kattaus trooppista kypsää katkerointia, hedelmäisyyttä ja kyllä tuo alkoholikin pääsee esittelemään itseään. Aika täyttävä ja paksu kokonaisuus. Jälkimaku on yrttinen, jälkipolte oikeastaan on aika pitkä. Kokonaisuus on tuhti ja pysäyttävä, nautiskelua riittää pitkään. Puutarhaolut tosiaan. IBU 40, 440 ml, 5/5
Tallinnalaisen panimon myymälästä ostin oluen, jolla ehkä on jotain tekemistä Telliskivessä majailevan mukavan olutbaarin kanssa, en ole yhteyttä selvittänyt. Olut näyttää kaataessa vähän taipuvan jopa vihreäksi, lasissa se on turvallisesti oranssia. Vaahto on valkoinen. Hirviösammakon tuoksussa on paljon humalaa, vähän makeaakin. Maku on tasaisen humalainen. Jälkimaku on humalainen, jopa vähän mausteinen. Humalaisuus on havuista ja miellyttävän voimakasta. 44 cl, 8 %, 5/5
Tämän tölkillisen ostin Stadin panimobaarin tarjouksesta, jonkinlaisesta poistomyynnistä. Tarkemmin etikettiä luettuani huomasin että olut onkin uusikaupunkilaista, no samaa konsernia ovat nykyään Stadin panimon kanssa. Amerikkalainen tuplapukki on ennenmaistamaton oluttyyli. Väri on oranssia ja sameaa kultaa, vaahto on paksu ja kirkkaan valkoinen. Tuoksussa on sitrusta ja mallasta. Ensihörppy sanoo että onpas makeaa, toistot kumoavat ainakin liiallisen makeuden. Oluen nautin ruohonleikkausurakan jälkeiseen janoon, ja kyllä toimi tarkoitukseen täydellisesti. Humalia on reilusti, ne kivasti kipristelevät poskia. Jälkimakuna jää lämpöä, humalointia ja on siinä alkoholiakin vähän. Osuu ja uppoaa. 0,44 l, 8,0 %, 5/5
Villajoyosan kauppahallin viinikaupan tiskiltä ostin tämä alicantelaisen matkamuiston. Tupla-ipan väritys on kuparinen ja vaahto on valkea ja aika tiivis, mutta se katoaa jättäen mukavan jäljen lasin reunaan. Tuoksu saa aikaan sellaisen impulssien aivoihin että nyt on hyvää luvassa. Tuoksussa on humalia, mäntyä ja hedelmiä. Maku on mukavasti makeutta, sitten hedelmiä: sitruunaa hellästi, vähän ananasta ja greippiä. Sitten lopuksi kuivahkoa katkeruutta, ihan vähän puumaisuutta, mutta juuri sopivasti. Etiketissä on kivaa taidetta. Jälkimaku on vähän kuivattava. Kokonaisuus on aika täydellinen. Alkoholi on piilotettu. 33 cl, 8,7 %, 5/5
Helsingin Fleminginkatu Castro Cafe Kallion jääkaapista valitsin aperatiiviksi hailuotolaisen luomuoluen. Väri on punertava ja vaahto on heikko. Tuoksu on hitusen makea. Maku on enemmän katkeroa. Aika paljon hiilihappoa, se jotenkin kirpistää makua. Leipää ja mallasta on. 0,33 l, 5,1 %, 3/5
Terassin öljyämisen jälkeen teki mieli olutta. Olutkellarin kätköistä löytyi coloradolaista ipaa. Olut on tasaisen kultaista ja vaahto on valkoista. Tuoksu on hedelmäinen, appelsiinia, makeaa. Maku on havuinen, kuivahko, appelsiini on muuttunut greipiksi ja sitruunaksi. Mäntymehun jälkimaku on kuivan humalainen. 44 cl, 6,5 %, 4/5
Ruotsalainen black ipa on hennosti punertavaa ruskeanmustaa, mukavasti beigellä vaahtoavaa paahteelle ja humalalle tuoksuvaa olutta. Paahteisuutta täynnä olevan kapean tölkillisen ostin Hämeensaaren Citymarketista. Jälkimaku on humalaista katkeruutta. On kyllä onnistunut yhdistelmä ipaa ja portteria, jälkimmäistä on ehkä enemmän. Vähän liian pieni pakkauskoko kertoo että on hyvää. 33 cl, 7,5 %, 4/5
Hämeensaaren Citymarketin olutvalikoima taas ilahdutti, valtava määrä oluita. Unkarin vaalituloksen innoittamana valitsin budapestilaisen lagerin, se on vähän sameaa kultaa, vaahto valkeaa. Tuoksu on viljainen. Maku on perinteisen ohrapirtelömäinen, vähän sopivaa ruohoista humalaa. Täyteläisyyttä on, mutta silti helposti valuu nieluun. Kiva humalaisuus antaa jälkimakua mukavasti. 440 ml, 4,9 %, 4/5
