Tartolainen neipa on sameaa oranssia, joka vaahtoaa komeasti ja kestävästi. Tuoksu on hedelmäinen, persikka ja humalan taustalta puikkaavaa pisteliäisyyttä, jotain kirpeää marjaisuutta. Ostin tölkillisen Tarton Gambrinuksesta. Joku jännä liian kypsä trooppinen hedelmä antaa omaa kierrepotkuaan. Etiketti on 80-luvun Arts & Letters -tyyliä. Toinen annos olisi varmasti selkeyttänyt. 0,33 l, 6,0 %, 4/5
Pühastekelderin vaarallisesta terassituolista huolimatta maistelin markkinapäivän päätteeksi panimon omaa kukkais-ipaa. Samea oranssi muodostaa lasiin kirkasta vaahtoa ja tiukkaa pitsiä. Tuoksuu kukkasilta, maussa on enemmän pehmeää humalaa ja pehmeitä trooppisia hedelmiä, mangoa, makeaa ananasta ja vähän sitruunaa. Aika tunnistettavasti tämä on tartolaisen panimon tuttua laatua. 33 cl, 8,0 %, 5/5
Etätyöpäivän päättyessä syyskuinen Tarto tarjoaa 24-asteista pilvetöntä auringonpaistetta terassilla, mukaan sopi hyvin ottaa vaaleankeltaista virolaista saisonia. Olut vaahtoaa valkoisella komeasti. Tuoksussa on mausteisuutta, vähän kumia ja vähän hedelmiä. Maku on hedelmäinen ja lievästi hiivaa. Mausteisuus saa kylkeensä vähän multaa, ihan sopivasti,samoin lempeää sitruunaakin. Tuntuu melko vahvalta, vai onko se intiaanikesän helle. Sopii hyvin myös itsensägrillaamiseen. IBU 22, 440 ml, 5,5 %, 4/5
Tartolainen ruskea ale kuohuu kestävästi beessillä vaahdolla. Etiketti sanoo että Ethiopia Bette Buna -kahvia, kaakaota, vaniljaa ja tonka-papuja on käytetty. Tuoksussa on tonkaa ja muitakin mainittuja ainesosia. Maku täsmää tuoksun kanssa. Makeaa kahvia ja tonka-papuja, ehkä ne sopii paremmin stoutteihin, tämä on ehkä sellainen kevyt-stout. Jälkiruoaksi sopii hienosti. Oluen ostin Tarton Gambrinuksesta. 0,33 l, 7 %, 4/5
Tallinnan tuliainen on tartolaista todella komean oranssia hapanolutta. Tuoksu on reilusti makea ja mangoinen, vähän pelottavan paljon. Vaahtoa ei synny. Olut on paksua. Maku ei olekaan kovin makea, vaan mukavasti happamahko. Maku on eniten mangoa, ehkä mukana on jotain raikkampiakin vähän kirpeämpiä hedelmiä, etiketti mainitsee nektariinin ja guavan. Kyllä tästä on pakko tykätä. 0,33 l, 5,5 %, 4/5
Suosikkiolutkaupastani, Tarton Gambrinuksesta, ostettu ddh ipa on oranssia ja se vaahtoaa kauniisti valkoisena. Tuoksu kyllä vie Rüütlile, humalointi on aistittavissa helposti, sitruunapuun kuorta. Maku on alkuun jotenkin ohut, mutta jo ensihörpyn jälkihiessä se täydentyy. Pientä puumaisuutta on taustalla, edustalta löytyy hedelmiä, vähän makeutta ja katkeroa. Etiketti on tylsä. 0,33 l, 6,9 %, 4/5
Lauantai-iltapäivän nautiskeluolut on Tarton Gambrinuksesta ostettu Ceylonin kanelilla ja tonkapavuilla maustettu ruskean musta, ruskeana vaahtoavaa imperial stout. Tuoksuu mausteiltaan, vähän lakritsaa. Kaneli ja tonkapapu hallitsevat makunystyröitä, ympäristön täyttää täyteläinen mallas, vähän mämmiä, kahvia, sipaus suklaata ja alkoholin lämpöä. Maku on täyteläinen ja voimakas, mausteet hallitsevat reippaasti kokonaisuutta. Öljyinen kokonaisuus täyttää lauantai-iltapäivän nautiskeluoluen kriteerit heittämällä, vaikka onkin vähän outo. 0,33 l, 12 %, 4/5
Vihdoinkin sain aikaiseksi käydä Tähtverellä sijaitsevassa A. Le Coqin olutmusesossa ja sen myymälästä nappasin yhden maisteltavan tartolaisen tumman oluen. Väri on mustaa ja vaahtoa syntyy mukavasti. Tuoksu on makean, marjainen ja vähän kemikaalinen. Etiketin tiedot kertovat madagasgarilaisesta vaniljautteesta, omaan suuhun maistuu marjaiselta. Vienon heikko likööri jykevöittää kokonaisuutta. Jotenkin on jotain keinotekoista, kokonaisuus on vähän hämärän makea ja samalla piilokitkerä. 0,5 l, 6,6 %, 3/5
Tartolainen ipa tuoksuu makealta persikalta oikein reippaasti. Väri on samean oranssi. Mausta hyppää eteen persikka ja makeus. Pientä kirpeyttä löytyy humalista. Persikkaa on paljon, kokonaisuus jää vähän yksiulotteiseksi. Mukavaa poreilua jää jotenkin suuhun jälkimauksi. 0,33 l, 6,9 %, 3/5
Tartolainen stoutti on mustaa kuin moottoriöljy, vaahto ruskeaa pienellä punoituksella. Tuoksu on maltainen ja marjainen. Maku on mallasta, ruisleipää, paahdetta, vaniljaa, vähän kahvia ja suklaata. Nielaisun jälkeen rommi maistuu ja jää kieltä puuduttamaan. Makeaa tahmaa jää hampaisiin, alkoholi lämmittää pitkään. 0,33 l, 12%, 4/5
Tartolainen uusiseelantillaisilla humalilla katkeroitu pale ale on lasiin kaadettaessa ohuen keltaista ja isokuplaista ja runsasta vaahtoa. Kuohun asetettua väri on tasaantunut vaalean keltaiseksi. Tuoksussa on hedelmiä, ainakin appelsiinia. Maku on vähän ohut ja appelsiini muuntuu miedoksi greipiksi. Hiilihappoa on paljon, runko on vähän ohut. Linnunmaitoa en ole maistanut, olen luullut sitä vähän tätä paremmaksi. Humalia ja puuta jää jälkimakuun. 0,33 l, 4,5 %, 3/5
Tarton Gambrinuksesta löytyi paikallista pilssiä. Se vaahtosi hermeettisesti, piti ihan hörppiä välillä ettei kuohu yli. Tuoksu on puuhedelmäistä. Maku on hedelmäistä, sitruunaista, poreilevaa ja lopussa havuisen kuivattavaa. West coast on kyllä hienosti yhdistynyt pilsneriin, helppoa ja maku on kuitenkin palkitseva. 0,33 l, 5,5 %, 4/5
ITarton Gambrinuksesta nappasin yhden Käblikun oluen, kun en Ihamaru-pizzeriasta ymmärtänyt tehdä matkamuisto-ostoksia. Lagerin väri on oranssia, vaahto on mitätön. Tuoksuu puiselta ja vähän kukkaselle. Maku on samalla akselilla. Puumaisuus ja maltaisuus ei oikein nyt iske sopivalla tavalla. Vähän tylsä jälkimaku jää. 18 IBU, 440ml, 5,2 %, 2/5
Tarton Gambrinuksesta ostin tartolaislatvialaista humalalageria. Väri on läpikuultamaton keltainen, vaahto on valkeaa ja vähäistä. Tuoksu on hedelmäistä tai jopa marjaista. Ensihörppy paljastaa aika paljon katkeruutta. Lempeyttä ei ole, aika rapsakkaa on. Nelson sauvin -humala antaa vähän viinimäisyyttä, citra sitruunaa vähemmän, eihän tässä ole mitään vikaa. Jälkimaku on humalainen. 0,33 l, 5,3 %, 4/5
Tartolaisen panimon humalakokeilujen persikkaversio lepuuteli keittiöremontin jälkitöiden uurtajaa. Kultaa ja oranssia on värityksenä, vaahto on sitkeä ja kirkas. Tuoksu on vahvasti hedelmäinen. Maku on pehmeä, hedelmissä maistuu persikan lisäksi muitakin mietoja tropiikin herkkuja. Pieni alkuhörpyn puumaisuus katoaa humalien käsittelyssö. Persikka kypsyy humalien lempeään katkeruuteen hörppiessä. Tuoksu on persikkaisempi kuin maku Olut oli matkamuisto Tarton Rüütlin Gambriuksesta. Etiketti on tylsä, muuten on mainio DDH IPA. 0,33 l, 6,9 %, 5/5
Apraaditehaksella oli uusi baari, Krabi, sen terassilla nautiskelin vaaleankeltaista, valkoisella kuohuavaa tallinnalaista ipaa. Tuoksu on makeahkoa tropiikkia. Maku on lempeämpää tropiikkia, humalointi on mietoa. Vähän sellaista yrttisyyttä puskee hörppiessä, sekin miedosti. Kokonaisuudessa miedot maut kietoutuvat sopivasti toisiinsa. Aika mehuisaa, makua on jotenkin paljon, mutta mietona. Jälkimaku on kiva. 0,5 l, 6,0 %, 4/5
Työviikon päätteeksi joutui ryynäämään 80 metriä Gambrinus-olutpuotiin ja pidättelemään ostohousuja. Valikoin yhden paikallisen vahvan mustan, kermaisesti vaahtoavan portterin. Tuoksu on suklaamallaslakritsa. Maussa erottuu sitten myös kirsikkaa, ei liikaa, eikä kokonaisuus mene ihan jälkiruokaosastolle, vaikka voisi sellaisenakin toimia. Pientä karvautta, kaakaota, kahvia, likööriä, alkoholia ja pisteliäisyyttä maistuu. Pieniä hörppyjä, sen verran on täyteläisyyttä makuhermoissa. Alkoholia voi havainnoida kokonaisuudessa, mutta jotenkin se jää taustalle, sana juttu kirsikan kanssa myös. 0,33 l, 12 %, 4/5
Tartolainen ipa on oranssia ja se vaahtoaa vähäisesti. Tuoksussa on hedelmiä, humalia ja hitusen humusta. Maku on ensihörpyllä leveä, vähän makea, sopivasti kypsiä hedelmiä tropiikista, sitrusta ja vähän eucalyptusta. Uusiseelantilainen motueka-humala toimii hyvin. Mukava jälkimaku jättää vähän kirpeyttä. 0,33 l, 6,8 %, 5/5
Tartolainen vehnäolut on vaaleaa kuparia, vaahto on sitkeä ja valkoinen. Tuoksussa löytyy vehnäistä banaania. Maussa on osaset kohdillaan, kokonaisuus on raikas ja pehmeä. Jälkimaku ei muutu mitenkään, hitusen mausteita saattaa olla lisänä. Ehkä tämä on sellainen porttiteoriaa todistava olut, kun aloin ihmettelemän että eipäs ole tullut maisteltua vehnäoluita, pitää ottaa agendalle. 0,33 l, 5,0 %, 4/5
Kirkkaan keltainen, pienellä harmaudella, on virolainen hapanolut. Vaahto on hätäistä ja höttöistä vaaleaa kuplaa. Tuoksu on trooppisen hedelmäinen, lämmin ja paksu. Maku on mangoa, vahvasti, happamuus on mukavaa pistelyä ikenissä ja poskissa. Happamuus on jotenkin virkistävää, makeus on kohdillaan. Rotevasti on makua, helle ja terassi ansaitsevat juuri tällaisen juoman. 0,33 l, 5,9 %, 5/5
