Brew Dog Dog B

Brew Dogin 6-vuotis juhlajuoma nautittiin pitkän päivän päätteeksi. Tumma ja Vahva imperial stout -olut maistuu todella vahvalle, ei todellakaan mene ykkösellä alas vaan todellinen nautiskeluolut. Ei tämä nyt ihan ole single malttia, mutta jotenkin siihenkin tämän voi yhdistää. Laatikossa sanottiin että tässä maistuu kahvi, kaakao ja chili. Tuo yhdistelmä kyllä jää pyörimään suussa todella pitkään, pakottaa nautiskelemaan! Tätä olutta sanotaan myytävän vain Brew Dogin osakkeenomistajille, Brew Dog baareissa ja online-kaupasta. Täytyisi varmaan lähteä tutustumaan BrewDog-pubiin...

33 cl, 15,1%, 5/5

Svaneke Skøre Elg Black Lager

Tanskalaista mustaa lageria, hullu hirvi huijasi ostopäätökseen. Musta olut ja sellainen kunnon vaahto antavat odottaa että nyt on vahvaa olutta, mutta etiketissä oleva sana lager varottaa vahvasti, että ohuutta olisi luvassa. Kahvia on maussa ja jotain erikoista, Alko sanoo että salmiakkia ja joku sanoi olutopas.infossa että suolaista, oikeassa ovat, mutta nuo ovat makuja joita vain kokemus löytää oluesta. Maku on pitkä ja jää mukavasti muhimaan suuhun. 50 cl, 5,7%, 4/5, ei lisäpistettä ø-kirjaimesta.

Pilsner Urquell

Kaivattu arvostelu olueiden parhaimmistosta tsekkiläinen kaikkien pilsnereiden äiti: Pilsner Urquell on vihdoin täällä. Urquell on yhtaikaa silkin pehmeää ja samalla sopivan pisteliästä. Tätä (tätäkin) voi juoda toisenkin (useamman). Pakko myöntää että tämän piti olla 200. blogitus, kun olin varannut merkkipaalulle varman hyvän oluen, mutta Istanbulin keikalla tuli sitten otettua yksi olut, mitä ei ollut suunniteltu. 100. olut piti myös olla harkittu, mutta se olikin randomipallo, joka tosin osoittautui hyväksi. Yritän terästäytyä 300. oluen kohdalla. No 201. olut on hyvää. 50 cl, 4,4%, 5/5.

Efes Pilsen

Iltapäiväolut nautittiin Istanbulin lentokentällä. Efes Barin tuoppi oli iso. Maku on sellainen tavallinen lager, maistuisi paljon paremmalta turkkilaisessa rantaravintolassa. Ehkä maussa on vähän havumetsää, siis vähän. 

0,7l, n 5%, 3/5

Sarajevsko Pivo Unfiltered

Olut maistuu parhaalta lähituotantona, siksi tätä sarjevlaista olutta maistettiin hanasta Sarajevsko-panimon Pivnicessä. Maussa oli ovelasti greippiä ja viileyttä. Vaahto oli sopiva ja hiilihappoa piristävästi. 50 cl, n 5%,4/5

Bavaria Premium

S-marketin hyllyllä on tullut tutuksi tämän hollantilaisen oluen pikkuveli 0,0%. Isoveljen mausta tulee mieleen korkki, aika kuivaa ja takapotkuista, joku ehkä tykkääkin. Sanotaan että on yksinkertainen olut eli peruslager.

25 c, 5,0%, 2/5

Union Pivo

Vaaleaa olut Sloveniasta maisteltiin päivän judopenkkiurheilun päälle. Tämä olut ei sijoitu sijoille 9-16 Euroopassa. Laimeahkoa on, mutta ei nyt ihan huonoakaan. Vähän mitäänsanomaton olut, tosin ei muutkaan oluet ole vielä alkaneet minulle puhumaan. 33cl, 4,9%,3/5

Sarajevsko Premium

Sarajevolaista parempaa olutta pitää tietysti maistella Sarajevossa, aiemmin on maisteltu  perus-Sarajevskoa Mostarissa. Sarajevossa kierrellessä on ollut lievää ongelmaa, kun osa baareista onkin kahviloita, joissa tarjoillaan vain kahvia, teetä, limua ja proteiinijuomia. Lyhyellä kokemuksella oppii nopeasti kyllä tunnistamaan paikat. Sarajevsko Premium ei ole tavallista Sarajevskoa huonompaa. Lievää makeutta on, ja paljon mallasta. Vain vähän tulee mieleen kotikalja, mutta ei pahalla tavalla. 50 cl, 4,9%, 3/5 (perus-Sarajevsko olikin parempaa.)

Union Temno Pivo

Tumma olut jotenkin huutaa kaupassa aina että osta minut ja kokeile. No nyt tätä slovenialaista tummaa olutta on kokeiltu. Mallas maistuu, helppo niellä,lievää makeutta, periaatteessa vähän tulee mieleen sana ylikäynyt. Voiko olut edes olla sellaista, no nyt voi. 33 cl, 5,2%, 4/5

Laško Club

Sarajevon Latinalaisen sillan kupeessa nautittu naapurimaa Slovenian olut Lasko rentoutti mukavasti. Osa olutblogisteista antaa pisteitä oluen sisällölle tarkasti, mielestäni unohtavat usein pullollisen ulkopuoliset tekijät. Johtavana olutblogistina otan tämänkin aina huomioon analyyseissäni. Laškon kerho-oluessa maistuu tšekkiläinen(?) humala ja orastava hienostuneisuus. Hyvää on, tietysti arvioon myötävaikuttivat päivän loistava seura: "judovanhemmat" ja varsinkin shoppailulta pelastaneet Diego  ja Pertti. 33 cl, 4,9%, 4/5

Laitilan Imperiaali

Nyt löytyi tummaa olutta, jossa on makua ja näköä. Olut tuntuu tahmealta kuin siirappi lasiin kaadettaessa, lievää makeutta löytyy vielä maussakin. Väri on Henry Fordinkin suosima musta. Päivän muuttourakan (Lallila) jälkeen tällainen tuhti olut maistuu. Vaikka päivä oli lähes kesäinen, niin tämä olut saa syksyntunnelman päälle, johtuisiko voimakkaasta pahtuneisuudesta. Otetaan toinenkin.

33 cl, 9,2%, 5/5

Paulaner Oktoberfest Bier

Saksalainen olut maistuu täyteläiseltä ja hyvältä. Jos nyt olisi vielä biergartenissa kippistelemässä, niin maistuisi vielä paremmalta. Mutta maussa tuntuu olevan kaikki kohdallaan, maku on helppo, mutta silti tuhti. Kyllä Münchenissä osataan oluen paneminen. 0,5 l, 6,0%, 5/5

St Eriks Oktober / Oktoberfest

Punertavan kuparisen väristä tanskalaisolutta, jolla on identiteettiongelma, kun nimi on etu- ja takaetiketissä eri. Maussa vilahtaa kataja ja hajussa humala tai tosinpäin. Liukas tulee mausta mieleen. Pullo on vähän niinkuin piccolopullo shamppanjaa, mikä ei oikein rimmaa katajan kanssa. Sekava olut? 330 ml, 5,3%, 4/5

Laitilan Kievari Humalainen

Humalainen kyllä sopii tälle Laitilan oluelle nimeksi. Ovelasti humalan päälle tulee makeutta, mutta katkeruutta kuitenkin sopivasti. Perusväritys ja hyvä vaahto eivät ainakaan haittaa. Jotenkin tulee mieleen kuusiokoloavaimen varren poikkileikkaus tästä mausta. Olut on helpommin kaadettava kuin Georgia, jonka Suomi eilen kaatoi. Samaan aikaan eräs johtava olutblogisti sähläsi bloggaustensa kanssa, ehkä nyt menee oikein... 50 cl, 4,5%, 4/5

Prykmestar Oktoberfest bier

Menikö liioitteluksi, kun syyskuun kunniaksi nautitaan vielä Oktoberfestbieriä. Kuvassa: Ruskaa pukkaa, puutarhurin sananmuunnos. Uusikaupunkilainen paimomestari on pannut limpulta maistuvaa olutta, maku on ensin kuin terävä kulma, joka suussa kääntyy tylpäksi.  Ensin niinkuin makeaa, sitten vähän niinkuin simaa. Väri on kuparisen kirkas. 50 cl, 5,7%, 3/5

Yebisu Premium Black

Japanin mustan tuliaisen nauttiminen kertoo että syksy on alkanut. Tummat oluet eivät kuulu kesään, ja lämpötilalla (yli +20) ei ole nyt merkitystä. Tuoksu on makea, toffemainen. Väri  on siis etiketin mukaisesti musta. Maku on ensi puraisulla kevyt, mutta täydentyy pikku hiljaa. Hiilihappoa on jonkun verran, vähempi riittäisi. Paahtuneisuutta maussa on myös. Etiketissä sanotaan 100% ja japanilaisia merkkejä, varmaan tarkoittaa että on hyvää. 33 cl, 5%, 4/5

Hasseröder Premium Pils Anstoß nur mit Auerhahn

Kuvan mauste ei liity arviointiin. Syyskauden avaa saksalainen sponsoroitu Pils. Merkki taitaa olla tuttu Keski-Euroopan mäkiviikon katsomoista, vuosien tuijotuksen jälkeen tänään selvisi että nimessä ei olekaan yhtään L-kirjainta. Aika tavallista olutta, maku on lyhyt, mutta jotain jää mukavasti takaposkiin kutittelemaan. Loppua kohti tämäkin alkaa maistumaan paremmalta, makua ikään kuin kertyy. 50 cl, 4,9%, 4/5