Mad Hopper Poker Face Czech Pilsner

Hämeensaaren Citymarketin oluthyllystä löytyi stadilaista tsekkipilsneriä. Olut on kirkkaan kultaista, vähän vaahtoavaa. Tuoksu on humalainen hivenen. Maku on enemmän humalainen, jälkimaku on samalla raiteella. Rapsakkaa hiilihappoa, puhdasta ja ryhdikästä, vähän hedelmäisyyttä ja mallasta tietty ja ruohoa ja sopivasti voinmakua. Hyvää on. IBU 50, 440 ml, 5,0 %, 4/5

3ienchs Wa Wah IPA

Suurpariisilainen IPA on kirkkaan kuparista ja se vaahtoaa vain vähän. Panimon  rock-kitaristit ovat nimenneet oluensa kitarapedaalin mukaan ja olisivat oikeastaan halunneet ryhtyä rockmuusikoiksi, varasuunnitelma lienee nyt käytössä. Tuoksussa on mallasta ja keksejä ja tietty humalia. Maku on puhdas, alkuun tuntuu vähän alkoholiakin. Sitten maistuu tasainen humaluus, katkeruuden verhoaa mukava hedelmäinen makeus. Yksinkertaista ja hyvää, ostin oluen Montmartresta Nicolas-kaupasta. 33 cl, 6,3 %, 5/5

Musa Frank APA

Lissaboninreissun matkamuiston ostin Musa-pubista. Musa on lissabonilainen panimo. Arvostamani olutblogisti Arde kävi juuri myös Lissabonissa ja testasi myös tämän rock-henkisen APAn. Pubin baarimikon suositteleman setin ensimmäisenä pullona Zappa-olut on kirkas oranssi, jossa on vähän sameutta. Vaahtoaa valkoista. Tuoksuu aika humalaiselta. Maistuu samalta, aika paljon hiilihappoa.  Humala maistuu jotenkin raa’alta tai puhtaalta, ehkä vegaaniselta. En kyllä edes tiedä mitä se voisi tässä tarkoittaa. Greippi maistuu vähän makeammalta. 33 cl, 5,0 %, 4/5 

Weltenburger Kloster Pils

Jääkaapista löytyi baijerilainen pils. Olut on kirkasta, aivan vaaleankeltaista olutta, vaahto on pienikuplainen ja tiivis. Tuoksu on puhdas ja kevyen ruohoinen. Ensihörpyn jälkeen maku on ohut, mutta se täydentyy pian mukavalla humalan puraisulla ja raikkaalla kuplivalla maltaisuudella, kokonaisuus on puhdas ja yksinkertainen. Etiketissä on vuosiluku 1050, se herättää kunnioitusta. Eikä mikään panimo voi tietysti tehdä huonoa olutta tuhatta vuotta. 0,5 l, 4,9 %, 4/5

Olutpaja Elektron

Maaseutukierroksella tuli poikettua Laitikkalassa sijaitsevassa vireällä Rönnvikin viinitilalla. Vai onkohan se marjaviinitila, kun sen viinejä pitää kutsua marjaviineiksi, kun eivät ole viinirypäleistä valmistettuja. Joka tapauksessa sen amerikkalaisvaikutteinen keskitumma pintahiivaolut on olutta. Aika ruskeaa, vähän punaa poskissa, olut kruunautuu valkealla vaahdolla. Tuoksussa on makeaa mallasta, vähän toffeeta. Ensihörppy on lupaava, miellyttää. Humalat nakuttavat sopivasti tahtia rauhoittavasti, pientä kuivuutta, bitterimäistä kulauttelua suosivaa makua. Puhdasta osaamista, viinien kanssa harjoittelu on selvästi onnistunut. Pälkäneelle ajaessa on hyvä syy kurvata vasemmalle.  50 cl, 5,0 %, 5/5

Keppo Double IPA Luomu

Goodmanin Alkon oluthyllyllä oli odottamassa minulle uuden panimon tupla-ipa. Pienen googlettelun jälkeen selvisi että kyse on ihan kotimaisesta oluesta, Jepualta eli från Jeppo.  Asetelmat blogitukselle ovat hyvät, työviikko on takana, pieni puutarhanhoito on tehty ja olut on kaadettu kevään ensimmäistä kertaa takaterassin pöydällä olevaan lasiin. Väri on auringonpaisteessa meripihkaa ja kultaa, vaahto on valkeaa ja kestävää. Tuoksu makeaa ja vahvaa humalaa.  Maku on havuinen, kuusipuuta, humalaa, aika terävää tai väkevää tai voimakasta. Kokonaisuus on puhdas ja virheetön. Etiketti mainitsee humaliksi El Dorado, Mosaic ja Rakau. 72 EBU, 330 ml, 7,8 %, 4/5 

Ārpus DDH Nelson Pale Ale

Latvialainen pale ale on läpikuultamattoman vaaleankeltaista ja se vaahtoaa mukavasti valkeana.  Tuoksussa on voimakkaasti hedelmiä ehkä ananasta ja varmasti sitruunaa. Ensimmäinen, toinen ja kolmas kulaus paljastaa että aika hyvää olutta on tämäkin Citymarketin Pien-kaapista löytynyt. Maku on lempeä, pieni makeus tasoittaa humalien katkeruutta, hedelmät ovat miellyttävästi mukana. Välittyy sellainen puhdas ja raikas tunnelma. 440 ml, 5,2 %, 5/5

Hedönist Mexican-Style Lager

S-marketin oluthyllyllä pysähdyin kun keltaisen etiketin teksteissä luki että mexican, ajattelin jotenkin että nyt on chiliä oluessa. Kotona sitten oikeastaaan tulin järkiini ja tajusin että mexican tarkoittaa oluessa jotain solmaista. Olut kuohuaa vähän ja on väriltään aika kirkkaan keltaista. Tuoksussa on makeutta ja humalaa. Maku on puhtaanoloinen, kirkas ja poreileva, makeutta on lievästi. Humalat ovat raikkaat. Varmuudeksi vielä totean että chili ei maistu yhtään. Kokonaisuus on esikuviaan moniuloitteisempi ja parempi. 330 ml, 4,2 %, 4/5

Stadin Panimo Modern Pils

Etiketin alatekstissä sanotaan että tämä oljenkeltainen valkoisella vaahdolla kuohuava juoma on uuden aallon pils-olut. Tuoksussa on ruohoa ja sitruunaa. Maku on puhdas ja virheetön. Uudenlaisessa pilsnerissä on enemmän sitrusta ja vähemmän humalaa. Kokonaisuus muodostuu helpoksi ja raikkaaksi, mukana pyörii jotain raikkaita yrttejä tai saunavihtaa. 0,33 l, 5,0 %, 4/5

Weihenstephaner Festbier

Alkosta ostin oktoberfest-juomaksi vähän saksalaista vaaleaa olutta, juhlat oli sitten tänään saunan jälkeen. Weihenstephaner-panimo pullon kyljessä on vuosiluku 1040, vetää aika hiljaiseksi, kohta 1000 vuotta vanha yritys. Festbier ei kuitenkaan juhlista firman tuhatvuotisjuhlia (iässä joku 22 vuotta ei paljoa mielestäni vaikuta), vaan eiköhän tämä ole ihan oktoberfestejä varten pantua olutta. Olut on vaalea, ohut vaaahto jättää vain hentoa pitsiä. Tuoksu on maltainen. Maku on vähän laiha, helpostijuotava. Mallas tuntuu makeahkona, heikosti humalaa ja aavistus sitrusta. Puhdas on sopiva adjektiivi tähän. 0,5 l, 5,8 %, 3/5

Walhalla Shakti Double IPA

Amsterdamilainen Walhallan panimo nimeää oluensa jumalien mukaan. Double IPA on nimetty hindulaisen naispuolisen jumalallisen energian, Shaktin mukaan. Olut on kirkkaan keltaista, kun pihan kevätsiivouksen jälkeen sen aurinkoisella terassilla kaadoin lasiin. Vaahto on kestävää valkoista. Tuoksu on sitruunaista. Maun humalapommi ei ole aloittelijoille, vaikka katkeraa humalaa on todella paljon, niin katkeruus ei kuitenkaan ole liiallista, vaan pehmeää. Humalat ovat hedelmäisiä, maku on greippinen ja simamainen. Pullon pohjalla on jonkin verran hiivaa,  Maku on puhdas ja miellyttävästi makea. Etiketti kertoo että olut on kuivahumaloitu Sorachi Acella. 14 EBC, 90 IBU, 33 cl, 8,8 %, 5/5

Sonnisaari Humalaja IPA

Oululainen Sonnisaaren panimo on jäänyt mieleen vierailusta Oulun Oluthuone Leskiseen ja tietysti oivaltavista oluiden nimistä. Humalajan etiketissä on Himalajan kuva, se varmaan kuvastaa humaloiden määrää oluessa. Väri on samea oranssi ja vaahtoa löytyy vähän, mutta se sinnittelee mukavasti. Tuoksu on hedelmäinen. Makua voisi kuvailla pehmeäksi, puhtaaksi ja tietty havuisen humalaiseksi ja hedelmäiseksi. Sitruunat ja muut hedelmät tuovat reilun hedelmäisen maun, joka täydentyy sitten reilun ja pehmeän humalaisuuden miellyttävään kokonaisuuteen.  Etiketti kertoo valmistuksessa käytetyn ohramaltaan lisäksi kaurahiutaleita ja vehnämallasta, liekö niissä pehmeyden salaisuus. Alkossa käydessä pitää tarkkailla huolella että Humalajan kokoluokassa oleva niin tasapainoinen olut vaan pääse jäämään hyllyyn. 330 ml, 6,7 %, 5/5

Petrus Aged Pale

Työviikon päättymistä juhlistin belgialaisella vaalealla hedelmäisellä oluella. Tuoksu on omenainen. Oluen pinnalle kertyy vähän vaahtoa, joka katoaa pian. Maku on omenaviinimäinen. Hapanta ja hiilihappoista olutta juodessa on vähän ristiriitainen tunnelma. Sokeriakin on saman verran kuin kotiomenaviineissä aikanaan. Omenaviiniolut ei oikein istu viikonlopun aloitukseen, joskin olut on selkeää ja puhtaanoloista. 33 cl, 7,3 %, 3/5

Mallaskosken Last Laugh Amber Lager

Suomen parjatun mm-lätkäjoukkueen puolivälierävoiton kunniaksi testissä oli Mallaskosen Last Laugh, nimi sopii jotenkin kuvioon.  Väri on punertava ja tuoksussa on reilusti mallasta ja viljaa. Maku on mallasta ja reippaasti puumaisuutta. Tavallaan puhdas, mutta jotain pistävyyttä vaanii taustalla, makeaa lageria omaperäisellä twistillä. Vaahto on siisti ja kestävä. Tölkin grafiikka on tyylikäs. Erikoislager. 50 cl, 4,7 %, 3/5

Omnipollo Arzachel

Ruotsalainen Omnipollon panimo on asettunut mielessäni hyväksi panimoksi, ihan nettitietojen pohjalta, koska en ole muistaakseni ennen panimon tuotoksia tullut maistaneeksi. Samean keltainen ja mukavavaahtoinen Session Imperial India Pale Ale tuoksahtaa puhtaalta ja maistuu reippaasti katkeran raikkaalle, hedelmäiselle humalalle. Olut on mukavan tasapainoista, eikä sitä kyllä millään arvaisi II-olueksi. Juodessa nenään tunkeutuu vähän kumimaisuutta, mutta maku on ykköslaatua, olisiko paras II-olut. Sitrusta ja lievästi greippiä ja muita hedelmiä tuntuu riittävän, sana vetinen ei kuulu tähän yhteyteen. Olut löytyi ranskalaisen olutkaupan kuukausiboksista. Panimon tuotoksista on saatu nyt ensinäyte, pakko tarttua pullolliseen heti jos jossain muita tuotoksia näkyy. 33 cl, 3,5 %, 5/5

Stadin American Pale Ale

Joskus olut on kaunista, Stadin American Alea on ilo kaataa lasiin. Olut on jotenkin puhdasta vaikka onkin sameeaa, kaadettaessa kuplat pyörivät hienosti, väri on lähes tölkin yläosan värinen, oranssi ja vaahto on tanakkkaa valkoista. Oluen maku jatkaa puhtaalla linjalla. Tuoksun mukainen sitruksinen ja hedelmäinen humala potkaisee sopivasti. Kyllä kaatamisen lisäksi tämän oluen juominenkin on ilo, no ei se taida olla mikään yllätys, kun blogissa on kohta 700 eri olutta. Humala jää mukavasti pyörimään makuaistiin sopivan lievänä. Kyllä tätä olutta voi huoletta nostella lähimarketista ostoskärryyn. IBU 35, 0,5 l, 4,5%, 4/5

Švyturys Tradicinis Sviesusis Alus

Liettuan suosituimman oluen äiti tai olisiko perinneolut maisteltiin nälkää odotellessa, mikä on hommana yksi lomailun parhaita juttuja. Aika tavallista lageria, vaahto on tiukka ja väri on puhtaan kirkkaan vaalea, maussa on pieni makean malmin maku. Alkoholi ei maistu.  500 ml,  6,0 %, 3/5