Tallinnalais-kuopiolainen tupla-ipa on kauniin keltaista ja vaahto on myös kaunista ja valkeaa. Tuoksu on trooppista hedelmää, houkuttelevaa. Maku on aika kuivaa ja puumaisuutta riittää. Pehmeää kissaa ei oikein löydy, valkoviiniä ja sitruuna-greippiä löytyy. Jälkimaku on hapahkon humalainen, aika terävä ja lyhyt. Ihan hyväähän tämä on, vaikka ensihörppy ei täysin vakuuttanut, paranee koko ajan. Alkoholi nostaa päätään, kun kurkku lämpenee. 0,44 l, 8,2 %, 4/5
Aparaaditehtaan Krabi X Gaffer -baari/pyöräkorjaamosta ei löytynyt oman panimon oluita, joten valitsin tutun tallinnalaisen panimon kirkkaan keltaista valkoisena kuohuavaa ipaa. Hedelmäistä tuoksua tropiikista, sopivasti houkuttaa maistamaan. Pehmeää on, hedelmäistä ja paksunoloista, ei liikaa hiilihappoa, mallasta maltillisesti. Kokonaisuus miellyttää. Pientä kalkkisuutta loppuun ilmestyy vai onko se kuivakkaa humalointia. 0,5 l, 6,5 %, 5/5
Sakea tummanpunainen olut liikkuu raskaasti., puuromaista. Vaahto on vähän pinkkiä. Tuoksu on glögimäinen. Glögiolut laittaa vähän miettimään. Aina kun näen uuden lonkeron, viimeksi glönkeron, niin ajattelen että kaikkea siihen lonkeroon pitää sekoittaa. Oluen kanssa tunnelma on toisenlainen, kiinnostava kokeilu ajattelen usein. Tässä on tallinnalainen panimo päättänyt kaataa joulun mausteet smoothieen ja lopputulos on jopa pelottavan kiinnostava. Joulunaikaan ilmestyneet glögipullot löytyvät yleensä hyllystä vielä seuraavanakin jouluna. Maku on mausteinen ja makeanhapan, kardemummaa ja neilikkaa. Yksi glögi joulussa riittää, tämä oli todellisuudessa jo toinen. 0,44 l, 5,4 %, 5/5
Koplilaisessa panimossa vieraillessa tuli maisteltua outoja oluita, eteläntomaatti jäi matkamuistoksi. Väri on tumma marjapuuro ja vaahto on sekava höttö. Lasissa olut kuplii äänekkäästi, niinkuin vissy tölkissä. Etiketin mukaan olut on maustettu xhmeli sunelilla, se lienee jotain georgialaista maustesekoitusta. Ainekset ovat pelottavia ja vähän kiehtovia. Tuoksussa on mausteisuutta, aika lupaavasti. Olueksi en tätä pysty kategorisoimaan, Bloody Mary tulee kyllä mieleen. Oudolla tavalla tomaatti ja mausteet miellyttävät. Aika tönkköä kamaa, ei kyllä toista tällaista menisi. Tomaatti on jalossa muodossa, menee kyllä lounaastakin, kiva mausteisuus, täytynee tutkia maustehyllyjä jatkossa. 0,44 l, 4,5 %, 3/5
Telliskiven Põhjakonn-baarissa viikon oluena oli paikallinen vehnäolut. Samean keltainen olut vaahtoaa valkoisena. Tuoksussa on appelsiinia ja muita hedelmiä. Maku on ainakin alkuun vähän ohut, vähän hedelmän makeutta ja samalla lievää happamuutta ja hitusen mausteisuutta, hiilihappoa on riittävästi. Helppo olut, pehmeyttä on, mutta hiihappoisuus vähän häiritsee. 0,4l, 5,2 %, 3/5
Põhjala tehas on Tallinnan Koplissa ja sieltä löytyi Tuletorn-panimo taproomeineen. Valitsin talviaurinkoa, se on väriltään ruman keltaista. Vaahtoa kuvaa hyvin sana icecream smoothie. Tuoksuu kuin hedelmäcocktail-purkki mummulassa. Persikkaa on paljon, vähän mandariinia, rosmariini jää taustalle. Ruma väri taitaa johtua osin oluen todella paksusta suutuntumasta. Makeutta on jäätelölle sopivasti. Ehkä tätä voisi suositella Helsinki-Vantaan Oak Barrelliin aamunvirkuille aamupalaksi. 0,4 l, 5,5 %, 5/5
Pikku kävely Kalamajan suuntaan ja vastaan tuli Shishi, onneksi naapurissa aukesi juuri Põhjala Breweryn taproom. Listalta valikoin alkupalaksi vähän erikoisempaa sieni-stouttia. Tryffelillä maustettu olut on mustaa, vaahtoa syntyi niukasti. Tuoksu on maltainen, vähän öljyinen tunnelma. Maistelu alkaa toteamuksella että on vähän ohutta, alkoholin lämpöä. Mutta missäs tryffelit? Paahteisuutta ja ei niin makeaa siirappia, vahvaa makua ja täyteläisyyttä, lämpöä riittää kurkussa pitkään. 0,25 l, 10,0 %, 4/5
 |
Tallinnan majoituspaikan naapurissa oli sattumalta tutunoloinen pub, jonka omaa nimikko-olutta piti tietty maistaa. Ale on hienosti valkoisella vaahtoavaa ja väriltään kirkkaan kuparista. Tuoksuu maltaan makeudelle ja käsityöläisyydelle, aivan ohutta multaisuutta, hiivaa ja humalia. Maku on sama, mukavasti makeutta, pehmeyttä ja ripaus ruohoa. Ihan kelpo pubiolut on. 0,5 l, 5,2 %, 4/5
Vähän läpikuultava keltainen neipa Tallinnasta kuohuaa isohkoilla kuplilla valkoista vaahtoa. Tuoksuu hedelmäiseltä, ei makealta. Maistuu enemmän greippiseltä, aika kirpakkaa. Nautiskelin oluen ehkä liian kylmänä, jotenkin ohutta vaikka humalia on ryydittämässä jälkimakuun saakka. Hiilihappoa on paljon. Greipin lisäksi mukana on sitruunan kirpeyttä. Pikkuhiljaa maku miellyttää enemmän, ihan osuva katkeruus jälkimakuun jää. 0,44 l, 6,0%, 4/5
Tallinnalais-newyorkilainen dipa on pakattu kultaiseen tölkilliseen ja se on kultaista väriltään ja päällä on tiukka vaalea vaahtohattu. Tuoksu on humalainen, vähän multainen ja sitrusmainen. Maku on humalainen, mutta lempeästi, mukana on paljon hedelmiä, mutta ei mehumaisuutta, humalat jylläävät. Jälkimaku on sekoitus humalista ja alkoholista, se on voimakas, pitkä ja miellyttävä. 0,44 l, 8,5 %, 5/5
Tallinnan Koplissa majaansa pitävä panimo on pannut lageria paikallisen leipomon hapanleivän kannikoista. Väri on kultainen, pieni harmaus samentaa hiukan. Vaahto on valkoista. Tuoksussa on makeutta ja happamuuttakin. Ruis antaa makuun omaa makeuttaan, humalat rapsakoittavat kokonaisuutta, lopputulos on aika suuntäyttävä. Jotenkin tulee mieleen vahvasti sana käsityöläisolut kaikkine positiivisine piirteineen. 0,44 l, 4,7 %, 4/5
Tarton Gambrinuksen valikoimasta nappasin tallinnalaisen tripla-ipan. Väri on syvän keltaoranssi, vaahto on tiivis samettimatto. Tölkistä jo levisi kukkainen humalointi nenään. Tuoksu on pehmeän kukkainen. Makukin on sitä samaa kukkaniittyä, makuun lisääntyy pehmeää humalointia. Alkoholi ei kyllä prosenttien mukaisesti maistu. Tölkillisen lastenkirjan kuvituksen oloinen etiketti soveltuu petolliseen kokonaisuuteen, alkoholi maistuu vasta pienenä mausteisuutena jälkimaussa. Olut on tasapainoinen esitys, jossa kukkaisuus, makeus, kevyet humalat ja alkoholi antavat parastaan. 0,44 l, 10,5 %, 5/5
Tallinnalainen musta imperial stout ei kuohua. Nenässä havaitsee paahdetta, makeutta ja mallasta. Ensihörppy saa hymyilemään, makeutta on reippaasti, mallasta on riittävästi. Vaahterasiirappia olen maistellut lähinnä pannukakun kanssa, kyllä se tällaiseen herkutteluolueenkin sopii. Hitaasti tätä on juotava, ei tämä nyt ihan siirappista ole, mutta makeus on ainakin riittävää. Makean maltaan perässä hiipii vähän suklaata ja hippunen lakritsaa, kokonaisuus on täyteläinen. Pullollisen ostin panimon kaupasta. 330 ml, 12,5 %, 5/5
Koht-baarin hanasta valitsin amerikkalaista dipaa. Väri on samean keltainen, vaahtoaa valkeana aika hienona. Tuoksu on sellainen sekahedelmäsoppa. Maku on myös hedelmää, paikan tunnelma on vaan hieno ja musiikkikin nappaa mukavasti. Oluen maussa on mangoa, melonia ja muita makeita ja ylikypsiä hedelmiä, humalaisuus on nyös pehmeä. Alkoholi lämmittää jälkimaussa, ehkä kypsää hedelmää on nyt juuri sopivasti. 25 cl, 9 %, 5/5
Põhjala-taproomista löytyi salted caramel -tynnyrikypsytettyä olutta. Salted caramelliähän on nykyään kaikessa, vihdoin oluessakin. Musta olut ei juuri vaahdonnut, mutta makea tuoksu on sitä voimakkaampi. Mallasta on paljon, juoma on aika viileäää, ehkä lämpimämpänä olisi parempaa. Aika poreilevaa, reippaasti paahteita mallasta, alkoholia, lämpöä tulee kitalakeen itsestään, tummia kuivattuja hedelmiä, hitusen suklaata, vähän konjakkia. Salted caramelliä ei oikein löydy, ehkä hyvä niin. 25 cl, 12 %, 4/5
Tallinnan Kolmjalg-kaupasta ostin paikallista toffee-olutta majoituspaikalle saapumisen kunniaksi. Ale on väriltään konjakkia tai liuotettua toffeeta. Vaahtoa ei oikein syntynyt. Tuoksu on makeaa toffeeta. Maku on makean toffeinen, alkoholia on yllättävästi mukana maussa. Hörpätessä toffeen tuoksu lupailee enemmän tai se oikeastaan vähitellen alkaa ärsyttää. Lopputulos on jotenkin keinotekoinen. 0,5 l, 6,0 %, 2/5
Tarton Gambrinuksesta arpomalla valitsin virolaisia oluita matkamuistoksi, yksi niistä oli tallinnalainen rosmariinilla maustettu jääkarhu-witbier. Väri on kalpeaa keltaista, vaahtoa ei oikein jää ihailtavaksi. Tuoksussa on mausteita, korianteria ja eiköhän se rosmariinia ole myös, sitrushedelmiä myös. Maistelussa löytyy samat ainekset, rentoutta löytyy kokonaisuudessa, hivenen löysyyden puolellekin mennään. Makeutta ja happamuuta, mukavaa vuorottelua, mutta vähän jää piippuun, vaikka kokonaisuus jää mieleen ja houkuttaa panimon tuotteiden lisätutkintaan. 0,44 l, 4,8 %, 3/5
Virolainen matkamuisto päätyi saunaolueksi. Muistelin jo panimon olutta maistelleeni, mutta ehkä se oli sittenkin Tarton Aparaaditehtaan terasilla ilman blogitusta. Tallinnalaisen panimon lagerin väri on hailean kultainen, lasiin kaadettaessa kyllä väri tiivistyy asiallisesti, vaalea vaahto katoaa pikaisesti. Tuoksu on makea jopa hunajainen. Maku on maltainen, makeahko, vähän kuusenhavuja, hedelmäisyyttäkin tai oikeastaan kukkaisuutta. Jälkimakuun kaipaisi kyllä enemmän humalointia. 0,33 l, 5,0 %, 3/5
Vähän likaisen oranssi tallinnalainen kolmella citralla humaloitu neipa vaahtoaa heikosti. Tuoksussa on maanläheistä ja vähän multaista hedelmäisyyttä ja humalia. Appelsiini ja sitruuna maistuvat vähän ylikypsiltä, sitruuna vie voiton ja taittuu vähän greippiin. Suutuntuma on ohut ja alkoholi kurkkii taustalla, humalat on aika teräviä. 33 cl, 7,0 %, 3/5
