Tuletorn Talvepäike

Põhjala tehas on Tallinnan Koplissa ja sieltä löytyi Tuletorn-panimo taproomeineen. Valitsin talviaurinkoa, se on väriltään ruman keltaista. Vaahtoa kuvaa hyvin sana icecream smoothie. Tuoksuu kuin hedelmäcocktail-purkki mummulassa. Persikkaa on paljon, vähän mandariinia, rosmariini jää taustalle. Ruma väri taitaa johtua osin oluen todella paksusta suutuntumasta. Makeutta on jäätelölle sopivasti. Ehkä tätä voisi suositella Helsinki-Vantaan Oak Barrelliin aamunvirkuille aamupalaksi. 0,4 l, 5,5 %, 5/5 

Revenant Ascendance NEDIPA

Panimo on jäänyt testaamatta ja internet-kuplassani olen ajatellut että ei ole ainakaan suomalainen. Nyt ymmärsin että on Kuopiosta, eli aika oikeassa oli hintchi. Nedipan väri kuultaa aurinkoisena keltaisuutta, vaahto on valkoista ja ohutta. Tuoksu on appelsiinimallasta. Ensihörppy vaan katoaa nieluun hymyillessä. Makeutta on sopivasti, humalat on lämpimiä, trooppisuus on läsnä, alkoholi ei maistu, kielensivuihin jää sopivasti puudutusta ja kirpeyttä. Nautin oluen lääkärin määräämän saunatauon päätteeksi. Raikas ja vähän nostattavaa tunnelmaa jää mielikuvaksi. 440 ml, 8,4 %, 5/5

Omnipollo Christmas Shake IPA

Ilahduttavan aurinkoisen keltainen ruotsalainen ipa piristää jouluaattona. Tuoksu on makeaa sitruunaa ja leivonnaisia. Maku on täyteläinen, humalan puraisu on taustalla, sitruunajuustokakku on edustalla, juusto ei ole vähiten esillä. Makeutta on jonkun verran, ananas on makeampaa. Aikamoinen makupommi  on tämä ipa, kokonaisuudessaan erikoisuuden lumoon päätyy lasillisen tyhjentyessä. 440 ml, 7,5 %, 5/5

Pühaste Pipeworks Two Suns DDH Double IPA

Tarton matkamuisto kaatui tuoppiin aurinkoisena ja sameana kultana, vaahto kruunasi IPAn valkoisella. Hedelmäisyyttä on tuoksussa, maussa on lempeää ananasta, sitruunaa, appelsiiniä ja greippiä. Trooppinen maku täydentyy humalien jämäkällä selkärangalla. Jälkimaku on tiivis, humalainen ja lempeä, vähän alkoholin lämmitystä. 0,33 l, 8 %, 5/5

Dorada Especial Roja

Vanhemmilta sain kanariantuliaiseksi punertavaa paikallista olutta. Vaahtoa kertyy vain vähän ja se häviää nopeasti. Mausta huomaa ensin reippaat hiilihapot. Mallas tuntuu makealta, kokonaisuus on jotenkin hienostunut, makeahko, pientä karamellin makua. Pullo tyhjeni nopeasti, mikä on tavallaan hyvä merkki. Ei ole ihan peruslager vaan vähän enemmän, kyllä tällaisen voisi Kanarian auringossa mielellään kantaa supermercadosta mukaansa. 33 cl, 6,5 %, 4/5

Ikariotissa Ale

Miloslaisen supermarketin hyllyn tarjonnasta nappasin alen. Oluen nautin Kastro Miloksen terassilla kreikkalaista maisemaa ihaillen. Vaaleaa olutta, vaalealla vaahdolla, makuna on humalaa vähän, hiivaa sopivasti ja jälkimaku on pitkähkö. Aurinko vähän häiritsee, koska juoma katoaa tosi nopeasti nieluun. Mukavaa olutta, riittävästi makua, silti helposti juotavaa. Pikkupullollinen, 5 %, 4/5

Schalander Weizen

Päivän patikointi ympäri Berliinin Friedrichshainia pakotti palaamaan joutomaan keskellä olevaan Privatbrauerein Schalanderiin ja testaamaan sen olutta. Panimolla on vain kolme olutta, joista valitsin vehnäisen. Olut on kauniin oranssia ja vaahto on valkoinen ja heikohko. Maku on mieto, sopii täydellisesti auringonpaahteeseen. Terassin naapurissa on Berliinin FreakShow, erikoinen paikka kaiken kaikkiaan, tosin tämähän on Berliiniä. Maku on pehmeä, vähän hapanta, makeaa ja jälkimaussa  sitruunaa. Jano lähtee, ehkä toisella ainakin.  1/2 l, 6 %, 4/5

Kalamaja Kaunas Smoked Chili Porter

Tallinnalaisen Kalamaja Pruulikodan ruskeanmusta olut kerää ohutta kermaista vaahtoa lasin reunoihin. Tuoksua en oikein löydä. Makuna heti alkuun huomaan chilin. Savuisuutta saa hakea. Chili kertyy koko suuhun oikein sopivasti. Ei taida olla huonoa chiliolutta olemassakaan, tämäkin miellyttää. Aluksi olut tuntuu vähän ohuelta, mutta se asia korjaantuu paahteisella chilillä. Lopulta chili kyllä hallitsee koko makuelämystä, pienoinen suklaisuus sinnittelee mukana. Vaikka nielussa kihelmöi, niin on vaan kaadettava seuraava kulaus. En tiedä miksi, mutta päätin valita tämän oluen pienen salibandyhöntsäilyn palautusjuomaksi, ehkä joku vaaleampi ja kevyempi sopisi siihen paremmin, mutta aurinkoinen terassi taisi vähän sumentaa ajatuksia. IBU 27, 330 ml, 7,2 %, 5/5

Mežpils Saules Eils

Latvialainen Mežpils-panimo on nimennyt APAnsa aurinko-olueksi. Väritys on kirkas kellertävän kultainen. Tuoksu on raikas ja kirkas sitruuna. Maku on myös kirkas ja sitruunainen. Piristävä, vähän niinkuin mentholia tai aika selvästi on lorahtanut sitruunaista suuvettä keitokseen. Citraa on ollut humalana, sitä ei voi olla huomaamatta. Makeutta on vähän äärirajoilla, mutta ei nyt ihan liikaa. Toisen tällaisen juominen kertoisi varmasti pubin tai kaapin olutvalikoiman ohuudesta.  IBU 40, 33 cl, 5,7 %, 2/5

Union Svetlo

Jonkun verran hotelli Piranin kattoterassi, aurinko ja lämpö vaikuttanevat slovenialaisen oluen arviointiin, mutta niinhän siinä aina käy. Svetlo on kullan keltaista, nopea vaahto käy pitsittämässä lasia. Tuoksua ei oikein erota. Maku on pehmeä, aavistus miellyttävää makeutta, vähän mallasta. Janonsammutus hoituu. 0,50 l, 4,9 %, 3/5 

Laško Weissbier

Piranin auringon alla kaipaa varjoa ja juotavaa. Molempia löytyy. Laško Weissbier on hieno esimerkki oluen janonsammutuskyvystä. Vehnäolut on kauniin ruskean sameata ja päälle kertyy todella tiivis valkoinen kestävä vaahto. Tuoksu on makeahko banaani. Maku on enemmän banaaninen kuin hiivainen, mutta kyllä molemmat vehnäoluen perusmaut on edustettuina. Nautiskeltava, mutta helppo, jano lähtee. 0,5 l, 5,3 %, 4/5 

To Øl !S CN

Kryptisen nimistä olutta nautittiin perinteisessä säässä juhannusviikonlopun alkajaisiksi: sadekuurot taukosivat aina välillä kun tuli rakeita, no nyt kyllä taas paistaa aurinko ihan täysillä. Kööpenhaminalaisen suosikkipanimon I-sarjan oluen nimi ehkä selvenee takaetiketistä: !PA: Simcoe, Centennial, Nelson Sauvin kertoo humalalajikkeet. Olut on hienon täyteläisen oranssi ja päällä on kirkkaan valkoinen vaahto. Tuoksu on hedelmäinen havu. Maku on miellyttävä, humalaa, sitrusta, lievää greippiä, mangoa, hedelmiä, taustalla mäntylankkua. Jälkimaku on sopvan humalainen, ikenet kuivuvat kuin aurinkovarjo juhannnussateen jälkeen auringonpaisteessa, kunnes taas kastuu.  Onhan tämä raikasta kuin juhannussää, harmittaa kun alkaa näkymään loppu. Toista tällaista pitänee taas  metsästää jostain olutkaupasta. 33 cl, 7,0 %, 5/5

Prykmestar Nokkos Pils

Lauantaipäivän kaupunkikierroksella pysähdyin Street Food and Moressa, jossa ruoka on aina herkullista. Koska grillaus odottaa illalla nautin vain kevyttä kasvisateriaa eli nokkospilsiä. Vähän samea keltainen olut ja kiva vaahto ei juuri tuoksuja ruuantuoksun ympäröimänä anna. Rautainen maku ei ole metallinen vaan kyllä se varmaan on nokkosta. Mietin että en ole tainnut koskaan maistaa nokkosta, kosketusta olen kyllä ottanut. Toinenkin olut upposi. 50 cl, 5,2 %, 4/5

Ermis / ΕΡΜΗΣ Gold

Vanhempien tuliaiset matkoiltaan ovat muuttuneet ohraisempaan muotoon. Kreetalta oli löytynyt vaaleaa lageria matkalaukkuun painoksi. Helleenien olut oli hailakan vaaleaa ja jääkaappikylmänä kaataessa lasiin kehkeytyi komea nopeastikatoava vaahto. Tuoksussa on mallasta vähän. Sama tyyli jatkuu maussakin, mallasta vähän, makeutta vähän, enemmän hiilihappoa. Toimii varmasti Kreetan rantakahvilassa hienosti. Vaikka tänään oli Hämeenlinnassakin lämmintä, niin ei tämä ihan samanlaista toimivuutta saanut aikaan täällä. Mutta kiitos sponsoreille pullotetusta (tölkitetystä) kreetalaisesta auringosta, kyllä tällä jano lähtee.  0,5 l, 5.0 %, 2/5

Les Clandestines De Montferri Rossa Golden Ale

Kun olutblogistin vanhemmat suuntaavat espanjanmatkallaan käsityöläispanimoon ostaakseen tuliaiseksi olutta, niin ehkä olutblogisti voi todeta että homma on mennyt jo aika pitkälle, hyvällä tavalla tietysti. Onhan mukavampaa saada tuliaiseksi hyvää käsityöläisolutta kuin vaikkapa Toblerone. Rossa on vaalea, kultainen ja raikas olut, jonka vaahto on aika täydellinen. Vähän lasin pohjalle kertyy jotain purua. Hiilihappoa on reippaasti, marraskuun loppu ehkä ei ole parasta tälle aurinkoa täynnä olevalle oluelle. Kukkaisolut on helppoa ja riittävän pirskahtelevaa ja hiilihappoista. Montferrin panimolla voisi kyllä vierailla, tai no Espanja ainakin on mielessä marraskuussa. 33 cl, 4 %, 4/5

Saimaa Red Ale

Aurinkoisen päivän saunajuomaksi valikoitui lahjaksi saatu Saimaa Red Ale. Maitokauppaolut on kauniin punainen. Tuoksu on mieto, mutta maku on tymäkkä. Kuivuuden ja katkeruuden seassa on vähän toffeen makeutta, mutta yleisvaikutelma on todella kuiva, varsinkin jälkimaku on vähän niinkuin Saharaa. Pientä ohuutta kuitenkin makuhermot etsivät ja ovat löytävinäänkin. On hieno olut joka tapauksessa, paljon parempaa kuin panimon siiderit. 500 ml, 4,5 %, 4/5

Vlaamsche Zotten

Hämeenlinnan torin ja kirkon välisessä paviljongissa majaileva Birgitta tarjosi hanastaan flaamilaista pehmeyttä. Olut on pehmeää, miedon hedelmäistä ja jotenkin hienostunutta. Hoegarden on löytänyt parempansa. Lauantainen auringonpaiste tehostaa makua ja elämystä. Makeus on tyylikkään hillittyä ja maku on virheetöntä. 50 cl, 5,0%, 5/5

Marmara Kirrmizi Yüksek Alkollü Bira

Turkkilainen vahva lager tasoitti sopivasti auringonpaahteen aiheuttamaa olotilaa. Marmara-meren rannalla nautittu alkoholilager yllätti mietoudellaan. Maku on havuja havitteleva, lievän makea ja miedosti saippuaan viittaava. Alkoholia en ensi kulausten jälkeen maistanut. Suu kuivui mukavasti huikan jälkeen, hiilihappoakohan se oli, mutta lievää kitkeryytäkin oli. 50 cl, %6,1, 3/5

Bomonti Filtresiz %100 Malt

Hellepäivän viilennyksekseen olut on kyllä hyvää. Turkkilaisen Bomontin suodattamaton versio on pullotettu huurteisenoloiseen pulloon. Pullon sisälmys on lageria, joka on pehmeää ja helppoa. Auringonpaisteessa tämä olut lämpenee nopeasti, joten on juotava nopeasti. Makuhermojen mielleyhtymiin kietoutuu puumaisuutta, vehnää ja maissiolutta. Pitää mielen viileänä yhden pullollisen ajan. Ehkä parasta turkkilaista? 50 cl, 4,8%, 3/5

König Pilsener

Turun jokilaivojen aurinkoannoksen jälkeen Kaskenkatu 1 eli Uusi Apteekki tarjosi varjoa ja saksalaista pilsneriä. Kyllä pilsneri on hyvää. Pehmeys kääritään ensin sopivaan kitkeryyteen, joka on sitten valmis nautittavaksi. Kaskenkadun ylämäkeä ihmetellessä tulee tietysti yksityisetsivä Jussi Vareksen tuttavan viimeinen toivomus mieleen: käyttäkää tuhkani auttamaan mäen ensimmäisiin liukkaisiin juuttuneen auton ylöspäin pääsyä. Tänään tosin Vareskin taisi olla kesäisemmissä postauksissa, epäilen jotain ravintolalaivoista tai pizzeria Niskaa.  Pehmeä olut huutaa seuraajaansa, eräs arvostettu asiantuntija sanoi yhdestä oluesta että ensin makea, sitten vahva ja sitten tulee uudestaan jano. Viimeinen ja vähän ensimmäinenkin arvio sopii tähänkin.  0,5l, 4,9%, 4/5