La Pirata La Tremenda

Barcelonalainen Imperial IPA sammuttaa janon hellepäivän hikoilussa. IBU 120 kertoo jotain, makeaa, vähän sahtimaisuutta, humalaa on reilusti, voimakas jälkimaku, ei sentään polttele, mutta jää koko suuhun. Janojuomaksi ei ehkä ole paras, koska makuun jää koukkuun.  En tiedä viittaavatko etiketin psykedeelisen väriset elefantti jotenkin siihen. 33 cl, 8,5%, 5/5

Jackhammer

Kalliosta löytyi mukava Sivukirjasto-niminen olutravintola. Isosta olutvalikoimasta bongasin taas BrewDogin oluet ja niistä taas kunnon IPAn. Humalaa on reippaasti, vähän niin kuin lekalla tiivistettynä. Sameahko olut täydentää humalatunnelmaa joka hörpyllä, makeutta ei löydy armahtamaan makunystyröitä. Netistä lueskelin että tämän oluen yhteydessä on mainittu 200 EBUa, en epäile. Juotaessa jää vähän niin kuin jano. 330 ml, 7,2%, 5/5

Volfas Engelman Bravoro

Pehmeä ja pehmeä on liettualainen susienglantilaisen hurraaolut. Mutta makua ei pehmeyden lisäksi oikein löydy, kyllähän tätäkin juo, luulin tölkin perusteella paremmaksi, mutta ei ollut. Maku olisi ollut kiva bonus. Varmaan hyvää jos on jano, siis JANO. 0,568l, 5,2%, 2/5

Svyturys Extra

Kun on kiertänyt koko päivän Vilnan vanhaa kaupunkia, niin kyllä Svyturus Extra auttaa kummasti. Olut on käsittääkseni Liettuan juoduin. Peruslager ei sisällä mitään yllätystä, pehmeä vähän makeahko maku, takaposkiin jää pieni aavistus humalasta. Tärkein tehtävä kyllä tältä oluelta onnistuu, tosin toisenkin voisi kyllä juoda. 

50 cl, n 5%, 3/5

Razlivnoe

Baltika panimon lagerilla avattiin Šotsin kisat. Alkaa tehdä mieli sanoa että ohutta on veli venäläisen olut, samanlaista kuin suomalaistenkin peruslagerit tai mitalimahdollisuudet olympialaisissa. Helposti juotavaa janojuomaa tämä on ja pullo on erikoinen ja erikoinen on pakkauskokokin. Jotain potkua tästä löytyy, olisiko tuo alkoholi vai hiekkaako tähän on sekoitettu? 0,44l, 5,3%, 2/5

West Coast IPA

Ipallisen tammikuun lopuksi maistellaan vielä yksi San Diegosta tullut IPA. Panimon nimi on Green Flash Brewery ja etiketissä on horisontissa oleva aurinko laskemassa tai nousemassa, jolloin sitten näkyy kuulemma tuollainen vihreä välähdys. Olut on humalapommi tietysti, tuoksuun on taas jostain tullut simaa. Vähän lisää makeutta, niin ei tulisi niin kova jano tätä juodessa. Greippiä on vähän liikaa. 355 ml, 7,3%,4/5

Arboga

Vahingosta viisastuu. Tölkissä on aika isolla merkitty 7,3  yläreunassa, jostain syystä päätin janooni avata tämän ruotsalaisen oluen. Smakful svensk klassiker sanoo tölkki. Aika vahvaa, mutta ei tässä nyt viina kuitenkaan maistu, joskaan ei kyllä mikään muukaan, olisiko vähän makeutta. Jaa, kyllä se alkoholin makukin alkaa maistumaan. No ei ole jano enää.

33 cl, 7,3%, 2/5

Nikolai

Automatkan jälkeen maistu Malmön vanhassa kaupungissa helteen karkoittamiseksi ruotsinlaivalta hankittu viilennetty Nikolai. Janon olut ainakin kadottaa, ihan ok, vaikka ohra ei olekaan tätä lähiohraa täältä Skånesta. 33 cl, 5,0%, 3/5. 

Ambar

Pikkupullollinen espanjalaista cervezaa jatkuvan hellejanon sammuttamiseen nautittiin kotipihalla. Pieni pullo on täynnä makua. Meripihkaakohan tuo nimi tarkoittaa. Katkeruutta on mukavasti (enemmänkin saisi kyllä olla), mutta pullo on liian pieni, maisteluun sopiva tietty. 250 ml, 4,5%, 3/5

Jelen

Crna Goran eli Montenegron tuliaisolut nautittiin Dubrovnikissa omalla terassilla vuokra-auton palautuksen jälkeen. Tuliaisolut oli saman Niksiciläis-panimon tuotosta kuin edellinenkin. Maku oli lyhyt, mutta janonsammuttava ja vahvahko.  Kyllä tuliaiset on aina mukavia. 33 cl, 5%,3/5

Nikšicko

Montenegrolaistakin olutta oli saatava. Ensin erehdyttiin viinibaariin, mikä huomattiin vasta kun oltiin jo tilaamassa.  Ystävällinen tarjoilija kommunikointiongelmien takia alkoi "väittämään" että koko Montenegrossa ei olisi paikallista olutta, seurauksena paniikki, mikä hukkareissu tämä olisikaan (sarkastinen hymiö). Seuraavalla terassilla Nikšicko vaikuttaa ihan perus-balkanilaiselta oluelta, sopivasti makua, humalaa ja katkeroa on vähän. 50 cl, n 5%, 4/5 lisäpiste janonsammutuksesta ja sijainnista. 

Lasko

Lapadin rannalla vietetyn lekottelun jälkeen lounaalla oli niin kova jano että olut kerkesi jo melkein tulla juoduksi ennen kuin muistin velvollisuuteni "johtavana" olutblogistina. Laskossa maistui sopivasti katkero, muuten aika perinteistä lageria, mutta jälkimaku on pitkä. 0,5l, n 5%, 4/5, jano lähtee. 

Kukko Pils

Laitilan Kukko Pilsissäkin on vähän metallin makua ja mukana maistuu myös varsinaissuomalaisen mullan sivumaku. (No nyt meni kyllä arvostelu hifistelyksi.) Olut on kirkasta ja sopisi hyvin janojuomaksi ja mikä ettei Kukko sovi hyvin pääsiäiseenkiin (ei muni) 33 cl, 4,5%, 3/5

Huvila Brown Ale

Hemingwayn valikoimasta Malmgårdin panimon juhlavan oloinen tummahko olut juotiin vielä juhlavammasta tuopista. Tyylikästä. Maku on lievä mutta pitkä, etiketissä kehutaan myös hyväksi janonsammuttajaksi. Ok. 50 cl, 4,6% ja 4/5, jossa yksi tyylipiste.