Filtresiz

Ikea, Stockmannin Hullut Päivät ja Kamppi virittivät tunnelmaa turkkilaiseen basaaritunnelmaan ja Efesin  erikoisoluen nauttimiseen. Olisiko oluessakin vähän basaaritunnelmaa, kaikkea on,  sitrusta, vähän vehnäolutta, pahvia, hiilihappoa, mielenkiintoinen tai outo. Ensimaistolla luulin että tämä ei ole olutta ollenkaan, vaan turkkilaista sitruunasoodaa, kyllähän se olut sitten alkoi maistumaan. Väri on samean keltainen ja vaahto on nopea.  Pullo on hieno, ikäänkuin mikstuurapullo. Kiitos ykkössponsorille tuliaisesta. 50 cl, 5,0%, 3/5

Bon Secours Bière Vivante

Maailman kalleimman oluen panneen belgialaisen panimon edullisempi ale tuli pullollisen ulkomaan agentin tuliaisena maisteluun. Samea syksyisen vaahteranlehdenvärinen olut on maultaan vankka ja kyllähän belgioluella on selvästi sukulaisuutta sahtiin. Hiilihappoa on mukavasti, pakko maistella rauhallisesti, mutta samalla täytyy nopeasti tarkastaa että mille tämä nyt oikein maistui, mukavan ristiriitainen.  Alkoholi pysyy taustalla ja hedelmiä on maussa sopivan sameasti. Jälkimaku on palkitseva.  Pullo on hmmm söpö.  0,33 l, 8%, 5/5

Bräurup Weizen

Lauantai-illan huumaa täydennettiin tuliaisoluella, joka tuli judon korkeanpaikan(?) leiriltä Itävallan Mittersillistä. Paikallinen hotelli-ravintola-panimo (v 1681) valmistaa kahta olutta, joista maistelussa oli nyt vehnäolut. Olut on sameaa ja kovasti kuohuvaa, varsinkin pullon patenttikorkkia avatessa (pullossa on 5 e pantti, yritetään laittaa palautumaan, josko tulisi toinenkin lajike maisteltavaksi). Maku on täyteläinen ja miellyttävä, banaania on vain vähän uita hedelmiä on enemmän, hiiva on voimakkaasti mukana leveässä maussa

0,75l kai, jotain 6%, 5/5 (tuliaislisällä)

Mönchshof Kellerbier

Sponsoroitu tuliainen Saksasta maistui pehmeältä. Pehmeä melkein riittää arvioksi, mutta pakko lisätä että hyväähän tämä on. Jotenkin tulee mieleen ne Keskiaikamarkkinoiden karamellisoidut omenatikkarit. Maku on hyvällä tavalla makeaa, väri on sopivan ruskea ja samea. Analysoimalla haju todetaan hiivaiseksi. Kellerbieristä wikipedia kertoi että siinä on tallella vitamiinit, heh. 50 cl, 5,4%, 5/5

Suntory Royal Bitter

Uskollisen sponsorin tuliainen Japanista maisteltiin tarkkaan. Väri on ok, happoisuus on sopivaa, mutta alkoholi vähän puskee maussa läpi, mutta sopivan kuivaa kuitenkin, loppuvaiheessa olut alkaa mukavasti lämmittää, joten ei se alkoholi liikaa maistu. Suntorystä tulee mieleen kyllä viski, muttei tässä kyllä se maistu. 33 cl, 6%, 4/5

Nikšicko Gold

Tuliaisolut nro 2 Montenegrosta eli mustalta vuorelta jatkaa samaa makumaailmaa kuin muutkin Nikšicko-panimon oluet. Lyhyt maku tässäkin ja ehkä aavistuksen verran metallia, niin no ainakin nimessä, ehkä tässä export-mallissa on vähän pidempi jälkimaku. 250 ml 5,2%,3/5

Jelen

Crna Goran eli Montenegron tuliaisolut nautittiin Dubrovnikissa omalla terassilla vuokra-auton palautuksen jälkeen. Tuliaisolut oli saman Niksiciläis-panimon tuotosta kuin edellinenkin. Maku oli lyhyt, mutta janonsammuttava ja vahvahko.  Kyllä tuliaiset on aina mukavia. 33 cl, 5%,3/5