Näytetään tekstit, joissa on tunniste suola. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste suola. Näytä kaikki tekstit

lauantai 25. marraskuuta 2017

Stone Xocoveza Extra Añejo

Synttärilahjaksi saadun shamppanjakorkillisen pullollisen maistelu sävytti marraskuista grillausta. Vähän liian pitkään viilensin olutta jääkaapissa ja avausmaistelut olivat heikohkot eli vetiset, varsinkin eilisen chilioluen jälkeen. Onneksi olut lämpenee itsestään, kun pullo on tarpeeksi iso. Harvoin on tullut kiiteltyä oluen lämpimisestä. Olut on tummanruskeaa ja vaahtoaa muhkeasti. Liian viileänä maistui vähän vetiseltä lirulta, pieni odotus ja mokkainen kahvi täyttää hajuaistin. Aged in red wine & tequila barrels, kertoo etiketti. Tequila taitaa vähän jälkimaussa antaa omaa leimaansa, kyllähän punaviinin aromia alkaa tuntea pullon vajetessa, jos oikein haluaa. Tämä stout juodessa vaan paranee ja paranee. Mokkainen on hyvin kuvaava arvio, mausteita, tositummaa suklaata, suolaa, sokeria, lakritsaa ja onhan tämä herkkua, alkuvaikeuksista huolimatta. Vetisyys on pullon puolivälissä täysin unohtunut. Mokkaista vaahtoa syntyy viimeisestäkin tilkasta. Lahjahevosen suuhun katsoin sen verran että arvelen pullon löytyneen Alkosta. 500 ml, 8,5 %, 5/5

torstai 19. lokakuuta 2017

Jopen Coastal Gose

Espoon CityMarketin hyllyltä löytynyt hollantilaisen Jopen-panimon gose on maustettu merilevällä. Olut on väriltään hennon keltainen, vaahto on valkoista ja kestävähköä. Tuoksua on vaikea erottaa. Maku on hiukan suolainen ja hapan, sitruunainen, miellyttävä. Piristävää juotavaa, suu jää suureksi,  lisää suolaisuutta huutavaksi tyhjiöksi, jossa on vähän makeaa sitruunaa reunoilla. Joku pieni outous kuitenkin jää makuympyrään. Mutta kyllähän tämä olut alkaa gosettaa. 330 ml, 4,5 %, 4/5

keskiviikko 11. lokakuuta 2017

Urban Farm House Redchurch Pillar Of Salt

Maanantaina käväisin ihailemassa Espoon Leppävaaran Citymarketin oluthyllyä. Sieltä ostoskoriin putosi pari olutta. Tänään käväisin illalla Tampereen Bauhausissa, joten olotila oli juuri sopiva lontoolaiselle goselle. Suolapylväs tuoksahtaa vähän hedelmäiseltä ja enemmän suolalta. Väri on samea, poreilua on aluksi reilusti, vaahtoa ei synny. Olut on hapan miellyttävästi, taustalla on kuitenkin makeutta, etiketin mukaan myös korianteria. Maku tuntuu ensin lyhyeltä, mutta sitten suolaisuus alkaa painamaan. Mukavasti tuntuisi huuliinkiin jäävän jotain kipristelyä. 330 ml, 4,5 %, 4/5


keskiviikko 23. elokuuta 2017

Põhjala Meri Gose

Remontoinnin ja työhommien väliin mahtui yksi ei-tehdä-mitäään -päivä ja saunan päälle sittten piti maistaa virolaista suolaista olutta, gosea. Meri on vaahtoamatonta oranssia olutta, vähän tulee siideri mieleen. Tuoksussa on sitrusta. Maku on erikoista. Suola on koukuttavaa oluessa ja gose oluttyylinä kiinnostaa. Tässä gosessa maistuu hedelmät, oikeastaan ylikypsä persikka ja samalla lievä happamuus tasoittaa. Vetisyys kurkistelee, suolaisuus kuitenkin pitää otteessaan. Suolana on etiketin mukaan Himalaja-suolaa ja mausteena on myös korianteria. Jotenkin tämä mieto ja kylmä olut silti lämmittää. Oluen ostin Leppävaaran Sellon Prismasta. 0,33 l, 4,4 %, 3/5



perjantai 28. heinäkuuta 2017

Pühaste Lime Gose

Tallinnan reissulta matkalaukkuun hyppäsi suosikkipanimoni Lime Gose -olut. Se on vähäalkoholinen sitrusjuoma tai siis oluthan se on. Kuplintaa lasissa on reilusti ja vaahto on kestävä, valkoinen, tiivis hattara. Maku on todella limemäinen ja mukavan hapan. Jotenkin mieleen tulee sana keksimäinen, kun yrittää maistella limen takana olevaa makua. Lopuksi suuhun jää vähän suolaa, joka on etiketin mukaan peräisin Himalajalta.  Miellyttävää juotavaa, vienosti saippuaa, vähän mausteita, kaneliomenaa. IBU 12, 0,33 l, 3,8 %, 4/5

perjantai 28. huhtikuuta 2017

Öö Cassis Black Currant Baltic Porter

Põhjalan Öö-oluesta on tehty ainakin pari muunnosta ja tämä on niistä yksi. Tuoksu on maltainen ja marjainen. Pullon pinnassa on sokerista tahmaa. Olut on mustaa, vaahto on ohut keltainen rengas lasin reunoilla. Maku on maltainen, lievästi mustaaviinimarjaa, kahvia ja tummaa suklaata, suolaista lakritsaa. Kaikki ylimääräinen sokeri on siis jätetty pullon ulkopuolelle tahmaksi. Alkoholi lämmittää kurkussa, mutta ei maistu. Join tämän vahvan oluen terassilla yrittäen nauttia nopeasti katoavasta auringonpaisteesta, auringon katoaminen vähän hoputti oluen nauttimista liiaksi. Liian kylmää on ilman auringonpaistetta, ilma ja olut. 0,33 l, 10,5 %, 4/5


tiistai 25. huhtikuuta 2017

To Øl Gose To Hollywood

Gose-oluttyylinä on jotenkin jännittävä ja koukuttava. To Øl -panimon Gose To Hollywood olut on  onnistunut esitys. Olut on punakeltaista ja vaahtoa on sopivasti. Tuoksu on hedelmäinen tai marjamainen. Maku on asiaankuuluvan suolaisen hapan. Sitrus eli appelsiini maistuu ja nallekarkit. Goset nostavat tällä kyllä osakkeitaan ihan huipulle, tulisipa kesä ja terassilta saisi gosea. En tiedä kumpi toteutuu ensin. Etiketti palauttaa mietteet takaisin kultaiseen lapsuuteen, kun televisiosta tuli muka niin hyviä ohjelmia, niin kuin esim television virityskuva. 330 ml, 3,8 %, 5/5

torstai 4. helmikuuta 2016

Iso-Kallan Panimon Salmiakki Porter

Alkon käsityöläisolutkattauksen toinen musta erikoinen olut on Iso-Kallan salmiakilla maustettu portteri. Tuoksussa uskottelen itselleni että salmiakkia se on, mutta en tiedä oliko se sitä. Itseni saan kuitenkin siihen nostagiseen tunnelmaan, että mieleen muistuu pikkupoikana kioskilta ostettu pieni muovinen pussi, jossa oli kulmassa reikä pilliä varten. Pillillä sitten imettiin salmiakkia. Tästä oluesta en kyllä oikein löydä salmiakkia. Kuivaa olutta, vähän hapanta, makeutta ei ole, yleisvaikutelma suussa on ohut ja vähän suolainen. Pientä pettymystä on kyllä ilmassa, vähän niin kuin pikkupoikana kun erehtyi ostamaan sieltä kioskilta niitä vääränlaisia merkkareita. 0,5 l,  6,7 %, 2/5


perjantai 22. tammikuuta 2016

Donut Island Ich Bin Ein Berner

Helsingin kiertelyn aloitin Black Door -pubista. Brittityylinen pub tarjosi hienon valikoiman oluita, leppoisan tunnelman ja asiantuntevan henkilökunnan palvelut. Olueksi arvoin hanasta helsinkiläisen kotipanimon paneman ja Hiisi-panimon kaupallistaman Gose-oluen. Baarimikko kertoi että olut on greippistä ja maustettu suolalla, valmistuksessa on käytetty vehnää ja ohraa. Olut onkin erikoista, suolaisuus on jotenkin ovelaa, sitrus maistuu voimakkaasti ja raikkaasti. Maku on avoin, vadelmainen. Vaikka olut on kesämäinen, niin kyllä pakkaskelillä toimii, kuivuus on koukuttavaa, pitäisikö hakea toinen. 0,4 l, 5 %, 4/5


lauantai 30. elokuuta 2014

Desperados Tequila

Pullollinen tequilalla maustettua olutta odotteli koko kesän sopivia helteitä. Tänään taisi olla lämpöä joku 15 astetta, joten se kai on sitten sopiva helle. Olut maistuu sitruunalta, lievästi esanssiselta. Tequilan makua en kyllä erota, mikä on ihan hyvä. Tequilan juomisessa tuttu suolakin puuttuu onneksi, mukana on siis paras kolmikosta suola, tequila ja sitruuna. Ihan hyvää, mutta toista ei jaksaisi. Meksikolaisvaikutteinen olut on tehty Hollannissa ja on hyvää omassa sarjassaan.  33 cl, 5,9%, 4/5

torstai 15. toukokuuta 2014

Spitfire Premium Kentish Ale

Pint of bitter, please. Shepherd Neame -panimo on nimennyt alensa kunnioittamaan brittihävittäjiä, The Bottle of Britain. Pubitunnelmaa tulee tästä kastanjanvärisestä humalaisesta oluesta. Maussa on aromeja, pippuriakin vähän niinkuin suolaakin. Suutuntuma on vähän ohut, mutta jälkimaku on painava. Korkeajännitysolut. 500 ml, 4,5%, 4/5

perjantai 27. syyskuuta 2013

Svaneke Skøre Elg Black Lager

Tanskalaista mustaa lageria, hullu hirvi huijasi ostopäätökseen. Musta olut ja sellainen kunnon vaahto antavat odottaa että nyt on vahvaa olutta, mutta etiketissä oleva sana lager varottaa vahvasti, että ohuutta olisi luvassa. Kahvia on maussa ja jotain erikoista, Alko sanoo että salmiakkia ja joku sanoi olutopas.infossa että suolaista, oikeassa ovat, mutta nuo ovat makuja joita vain kokemus löytää oluesta. Maku on pitkä ja jää mukavasti muhimaan suuhun. 50 cl, 5,7%, 4/5, ei lisäpistettä ø-kirjaimesta.

torstai 29. elokuuta 2013

Belhaven Burns Ale

Hyvällä tavalla ummehtuneelta maistuu tämä mahonginvärinen skotti-ale. Jostain mieleen tulee pähkinä, ehkä suolapähkinän kanssa tämä toimisikin mukavasti, mielellään jossain hämärässä edinburghilais-pubissa, jossa laulettaisiin etiketissäkin esillä olevan Robert Burnsin runoja säkkipillien säestyksellä. Sitten näitä kyllä menisi monta ja varmasti nopeasti. 50 cl, 4,2%, 3/5