Monteith's IPA

Viking Linen tallinnanlaivan taxfree-myymälästä innostuin nappaamaan tämän erikoisen oluen. Ei se myymäläkään taida edes olla taxfree, taitaa olla vaan myymälä, vähän samaa vikaa on kyllä oluessakin, IPA-olut. Uusi-Seelanti taitaa olla minulle olutmaana ennenmaistamaton. Kiwi-olut ei sisällä siis kiwiä, vaan sen pitäisi olla perus-IPA.aa. Mutta aika kevyttä on humala ja katkeruus, onkohan niitä ollenkaan. Tuoksussa on vähän hedelmää, väri on vähän samea. Kyllä tuo maku vähän jää poskiin, mutta IPA-sarjassa aika mauton, toisaalta helpompihan tätä olisi kitata enemmänkin. 330 ml, 5,5%, 3/5.

Vormsi Märtsiõlu

Tallinnan tuliainen paljastui sameaksi märzen-tyyppiseksi sameaksi olueksi tyylikkäässä pullossa. Olut maistuu hiivalta ja jotenkin makealta yhtaikaa, olisiko käyminen jäänyt kesken, no ei nyt sentään. Hetken kesti että keksin että tämähän on vähän niinkuin sahtia. Maku on tasainen, parempiakin on maisteltu. Isoja kulauksia, mutta tympeää makua, maku tosin paranee loppua kohti, kun siihen tottuu, ehkä siis haastavaa. Ei olekaan tympeää, arvostelua parempaa?

33 cl, 5,3%, 3/5

Wisby Oaked Porter

Tallinnan Drink Bar&Grillin valikoimasta esittelypullon mainoksen voimasta valitsin ruotsalaista mustaa portteria. Wisbyn ja viskin erotan, mutta tuo tammitynnyri heittää viskiaromeja pullolliseen. Pehmeää, mutta pieni kitkeryys puskee kitalakeen, makeutta häivähtelee, vähän suklaata ja kahviakin tietty. Pullo on tyylikäs ja etiketissä sanotaan että olut säilyy vuoteen 2022. 

33 cl, 8,5%, 4/5

Odensholm

Telliskiven alueelta Tallinnasta löytyi pari hienoa ravintolaa, lounasta nautittiin F-Hooneessa, herkullista oli, ja jälkiruokaa Pudel Baarissa. Pieneen pubiin oli tungettu järjettömän paljon eri oluita, pientä valinnanvaikeutta kyllä alkoi tiskillä ilmenemään. Mutta olenhan aina pitänyt ongelmanratkaisusta ja tähänkin ongelmaan löytyi Põhjala/Lervig akselilta Odensholm-niminen portteri ratkaisuksi. Olut on mustaa ja hanasta otettuna aika viileää, maku on yksinkertaisesti vaan erittäin hyvää. Vähän suklaata, mutta vahva runko ja silti helppo, pehmeää samettia. Olut on kuulemma uutuus, ja sitä saa vain hanasta. Itse olen vähän opetellut juomaan tummat oluet vähän lämpimämpänä, mutta kyllä viileäkin portteri on hyvää.  

0,3l, 9,0%,5/5

Shepherd Neame & Co Brilliant Ale

Kenttiläinen olut jo sanayhdistelemänä kuulostaa hienolta. Britannian vanhimman toiminnassa olevan panimon tyylikäsetikettinen ale maistuu kevään kunniaksi mukavalta. Tuoksussa on vähän hedelmäestereitä, maussa on ryhtiä ja jälkimaku on sopivan kuiva. Ensituntuman makeus ei oikein sovi tähänkään olueeseen. Pullo on hankittu Tallinnasta, sieltä sataman läheltä, sieltä kun voikin ostaa olutta myös pienemmissä erissä kuin 24 tölkkiä.  500 ml, 5,6%, 4/5

Meistrite Gildi traditsiooniline kange õlu

Tallinnassa on pantu vahvaa olutta, makua säästämällä, alkoholin makua on kuitenkin laitettu mukaan, ei liikaa onneksi. Mestarien kiltaan liittyminen on helppoa, se ei jätä edes muistijälkeä, vaikka joisi vain yhden. 50 cl, 7,0 %, 2/5

Rock

Tallinnan laivojen myyntivalttia maisteltiin pintillinen. 5,3% ja 3/5, aika peruskauraa tai siis ohraa.

A. Le Coq Pilsner

Missä maku? Ei maistu ainakaan humala, eikä mikään. Oudosti maistuu vain hiilihappo, hyhm. 50 cl, 4,2% ja 2/5.

A. Le Coq Strong Beer

Kultamitalikah..kaljaksi Lallin Tallinna Cupin voiton kunniaksi maisteltiin tutusti Rimin olutkylmäkaapista (vai pitäisikö sanoa lämpökaapista) valittua Strong beeriä. Oluen lämpötila on vain hiukan alle huonelämpötilan, mutta kultaisen värinen olut maistuu ihan ok, alkoholi pehmentää vähän nuhan vaikutuksia, joskin se taitaisi vähän maistua takahampaiden kohdalla. Hele olu tarjoillaan 50 cl pullosta ja 6,5% ja 4/5, ehkä yksi lisäpiste tuli tunnelmasta.

Saku the Taste of Manchester

Makea ja mausteinen oli ensimmäiset adjektiivit, jotka tulivat ensihörpyn jälleen mieleen tästä Manchester-oluesta, olisiko tämä enemmän ManU kuin ManC? Jos olisin oikea asiantuntija niin sanoisi että tässä maistuu chili etäisesti tosin, ei siis ole mitään Lidlin chili-olutta. No sitä en kyllä ole edes maistanut. 50 cl, 4,2% ja 4/5.

A. Le Coq Special 1807

Pehmeä, ehkä lievästi makeakin, alecoqin special-olut nautittiin sistusparrujen katveessa Tallinnan vanhassa kaupungissa, St Olav hotellissa. Minibaari ei ainakaan ehtinyt viilentymään liikaa Rimin tuliaisia. 50 cl, 5,2% ja 4/5

Alexander

A. Le Coqin tugeva hele ölu, kai vähän erimakuista kuin muutkin alecogit. Sanotaan nyt että vähän maistuu enemmän joku ruis kuin muissa oluissa, ei huonoa, mutta sanotaan 3 tai 4 eli 3 /5 ja 5,2%. Siitähän se maku tulikin?
Toisella kerralla etikettiin oli lisääntynyt sana Suur ja olisiko ruis vaihdettu banaaniin? Arvosteluksi sama molemmille, ensimmäisellä kerralla bloggaus jäi luonnokseksi ja nyt sain sen viimeisteltyä.