Panimo Hiisi Kratti

Tänään oli töissä puhetta Jyväskylän uuden lukion benchmarkkaamisesta, Panimo Hiiden osuutta asiassa ei voi väheksyä. Ehkä siksi olutkellarista nousi testattavaksi jo vähän entuudestaankin tuttu marjaisa ja pirtsakka saison. Olut tuoksahtaa puiselta, väri on ruusunmarjanpunainen ja vaahto on katovainen. Pullonpohjalle jää hiivaa. Etiketti kertoo puolukasta, josta väri ja mustaherukasta josta makua. Tätä ehkä riittäisi sellainen pikkupullollinen, tuo mustaherukka vähän ahdistaa, mutta pikkutilkka puisenmarjaisaa happamuutta kerrallaan uppoaa tämä kirpeä olut. 10 IBU, 8 EBC, 330 ml, 5,5 %, 3/5  

Paulaner Münchner Hell

Jouluostokset on tehty, jääkaappi on ruokaa täynnä. Oluttakin on korillinen ostettu, tummia ja vaaleita oluita, pientä maistelua kinkun kylkeen. Müncnenin tuliaisen kaadoin reilumman kokoiseen tuoppiin, kylläpäs "iso" tuoppi näytti surulliselta, pitäisi lailla kieltää tuollainen. Olut maistuu vähän puiselta, mutten aika tavalliselta lagerilta. Mallasta löytyy kullanvärisestä oluesta. Vaahtoa ei oikein syntynyt, vaikka oli tuopissa oikein varaa vaahdottaa.  0,5 l, 4,9 %, 2/5

Mathildedalin Teijo

Kyläpanimon IPA on väriltään oranssia, joka taipuu punertavaksi. Vaahto oluen päällä on iso ja aika kestävä. Jouluostokset on tänään tehty, joten odotusarvot ovat kohdillaan. Teijon tuoksu on vähän sekava tai maltainen. Maku on yllättäen multainen, maltainen, puinen, kuiva ja sekava. Vähän humala laittaa kitalaen poreilemaan, mutta ei nyt oikein osu, mutta kyllähän tämäkin uppoaa. 33 cl, 6,9 %, 2/5

Ruosniemen Panimo Sihteeri

Sihteeri tuoksahtaa vähän väljähtyneeltä ja kiljumaiselta, tosin viimeisestä kiljuntuoksuttelusta on muutama tovi, mutta sovitaan että mielikuvamaisesti tuoksu on tuo. Sihteeri tuntuu ohuelta ja mausteikkaalta, inkivääri, korianteri ja mustapippuri on mainittu etiketissä, väristys on sameankirkkaan keltainen. Aikamoista sekoitusta, yritän maistella makuja mutta en voi välttyä mielikuvalta että olut ei ole minun makuuni. Ruosniemen panimon tuotos löytyi Lidlistä tai Citymarketista ja etiketissä on merkintä 12/16, olisikohan tuolla tekemistä makuelämyksen kanssa. Kevyttä, vähän hiivaista ja vähän hapantakin, ehkä useampi maisteluannos voisi löytää oluesta jotain miellyttävämpää kuin puisen outouden. 33 cl, 4,1 %, 2/5

Ruosniemen Panimo Insinööri IPA

Lidlin craft beer -hyllyltä löytyy ihan mukavat valikoimat: Ruosniemi, Mufloni ja Pyynikki vaan vilahtelevat. Insinööri IPAn tuoksu on greippistä ja vähän hiivaista. Maku on aika yksioikoinen, ehkäpä nimi juontaa siitä. Kauniin oranssin oluen päälle kertyy juodessa ohut vaahto, mutta maku on jotenkin jyrkkä, puinen. Jälkimaku on pitkä, mutta sekin on puinen. Tuntuu jotenkin ohuelta ja samaan aikaan vahvalta tai väkevältä. Onko IPAn aikakausi taittumassa noin yleensäkin kohti hiljaiseloa. Etiketissä on ikävästi pääministerin oloinen insinööri kippistämässä. 33 cl, 4,7 %, 3/5

Ruosniemen Panimo Työmies RSB

Jostain syystä Ruosniemen panimon oluet ovat jääneet blogituksissani paitsioon. En tiedä onko syynä ollut oluiden erikoiset nimet. Nyt tulee korjaussarja osa 1. Työmies-oluen etiketissä on vähän neuvostoliittomainen työmies nostamassa tuoppia. RSB tarkoittaa Ruosniemen Special Bitteriä. Tuoksu on jotenkin vihtamainen tai olisiko jotain yrttejä. Vaahto on kestävä ja oluen väritys on pähkinäinen. Mallasta on, mutta maku on puinen ja tympeä. Oluessa on paljon hiilihappoa, jotenkin koko olut kuivuu ikeniin ennen kuin sen ehtii nielaista. Röyhtäyttää. Tiedän että Ruosniemen panimolla on parempia oluita. 33 cl, 4,7 %, 2/5

Rekolan panimo Luomu IPA

Hellepäivän terassiolut nautittiin Street Food and Moressa, ihaillen kapeaa näkymää Vanajavedelle. Luomu IPA oli väriltään vähän samean oranssi, mutta auringonvalossa se näytti niin hyvältä, meripihkalta. Tuoksu on puinen ja sama puisevuus jatkuu maussakin. Humalat jäävät tukkipöllipinon taakse väijymään. Etiketissä suositellaan nautittavaksi curry-ruokien kanssa. Puisevuus muuttuu kuitenkin jonkinlaiseksi voimavaraksi. Voimakas olut vaatii aikaa. 50 cl, 6,0 %, 3/5

 

Stadin Panimo Gasometer Grapefruit IPA

Kesäloman alkamisen kunniaksi blogistin oli taas pakko uhrautua ja maistaa jotain hyvää olutta. Helsingin kaasukellojen siimeksestä on lähtenyt tällainen greippinen IPA. Tuoksu on sitrusta ja väri on, olisiko appelsiiinimarmelaadinen. Maku on kuitenkin jotenkin puinen, jopa tuoksu muuttuu puiseksi. Jotenkin tuntuu riitelevän sitrus ja humalat, ehkä se on haussakin, vähän ristiriitaisuutta. Välillä tulee mieleen että olikohan lasi jotenkin likainen, ehkä kaasukelloista on päässyt vähän kaasua joukkoon. Silti jotenkin oudosti ajattelee että on hyvää, vaikka jälkimaku on edelleen sama ristiriitainen puu.  0,33 l, 6,5 %, 3/5

Maku Amber Ale

Kevään ensimmäisen lenkin kävin juoksemassa pojan kanssa. Poika oli saanut  kotitehtäväksi lenkkeillä Sportstrackerin kanssa, kun oli ollut poissa liikuntatunnilta yo-kirjoitusten takia. Jotenkin luulin että tuo olisi ollut ihan hyvä syy olla pois tunnilta. No lenkkeilyn ja saunan jälkeen kyllä olutta teki mieli, minun. Maku Brewingin laatikosta löytyi Amber Ale, joka on samean punaruskeaa, no meripihkaa. Tuoksu on makea, mutta sama makeus on kadonnut mausta. Maku on kuiva ja puinen. Kitkeryyttä on lievästi, vähän hapanta. Ehkä lenkkeilyn ja saunan jälkeen oikein kunnon koffi olisi toiminut paremmin, maku jää kuitenkin vähän kummittelemaan mieleen. 0,33 l, 4,5 %, 3/5

Käbliku Absurd India Pale Ale

Virolaisen Käbliku Pruulikodan IPAan on etiketin mukaan heitetty naurettava määrä humalia: Challenger, Chinook, Citra, Columbus, Galaxy, Target ja Willamette. Samean oranssin oluen päälle muodostuu vaahtoa joka pienenee, mutta ei katoa. Maku on humalainen, tuoksu on vähän puinen. Pineapplen suomennus mäntyomena on jotenkin kuvaa olutta. Myös sana likainen kuvaa jotenkin makukokonaisuutta, ihan niinkuin streetfood kuvaa nykyään hyvää ruokaa. Jälkimaku on kuivan humalainen, kesähelteellä menisi helposti toinenkin. Ai niin pullon sain lahjaksi. 330 ml, 6,7 %, 4/5

Franziskaner Weissbier Kristallklar

Suodatettu vehnäolut on mielestäni yhtä outoa kuin tumma lager, ei kylläkään samalla tavalla positiiviseen suuntaan. Tuoksu on puinen, mutta maku on vehnäolutmainen. Maussa tai jälkimaussa on jotain vajautta, banaanimössön makeutta on kuitenkin ehkä liikaakin.  Vaahto on hieno ja ensi kaadolla sitä muodostuu valtavasti.  Etiketissä vatsaansa hivelevä munkki ei varmasti juo tätä, vaan jotain toista Franziskanerin olutta, kuten http://www.pullollinen.fi/2013/10/franziskaner-weissbier-dunkel.html?m=1

0,5l, 5%,4/5