Õllenaut Inkognitó Quadruple Infused with Brazil Santa Rita Coffee

Tarton Rüütlin olutkaupan hyllyltä löytyi aikamoinen erikoisuus. Olut on vaaleaa, kirkasta oranssinruskeaa, silti tuoksu on kuin kahviliköörikonvehdissa. Maku on kahvia ja alkoholia. Olutta juodessa tässä tulee samalla nautittua kahvit ja konjakit. Mieleen tulee selvästi tunnelmat kahdeksan vuoden takaa kun maistelussa oli Ultrapres. Makeus kertyy lopulta jälkimakuun. Erikoisolut, yksi riittää helposti. 330 ml, 10,6 %, 5/5

Kees & Hair of the Dog Matt Barrel Project 21.04

Alkon hyllyllä silmät osuivat hollantilaiseen panimon koirankarvapanimon kanssa tekemään yhteistyöolueeseen. Olut on vahvaa ja väriltään se on tumman ruskeaa ja silti vähän ohuen oloista. Tuoksussa on viskiä, makeaa maltaisuutta ja tummia luumuja. Maussa viski muuttuu alkoholiksi, sitä on liikaa. Ohuenoloisessa juomassa on kuitenkin makuja reippaasti, tummaa suklaata, havuja, humalaa ja vähän tummuneita hedelmiä. Tölkillisen juomiseen taitaa mennä koko ilta. Vähän vaikea olut. 33 cl, 12,5 %, 4/5

Big Belly Liquid Desserts No.13 Red Velvet Coconut Christmas Cake Quad

Hollantilaisen panimon no 8 olut on oikeastaan yksi lempioluitani, joten uskalsin valita isomahapanimolta jouluaaton herkutteluhetkeen punaisen samettista joulukoookoskakkua. Quadruple-tyylinen olut mustaa, vaahto on nopea käväisy. Tuoksu on kookosta, paahdetta ja tuhkaa. Maku on mausteinen, kookos jyllää päällimmäisenä, paahtunut mallasta ja vaniljaa, alkoholi kurkistelee hiilihappojen välistä. Vaikka makua on yltäkyllin, niin jotenkin ohutta. Ehkä portteriin sopisi paremmin tällainen herkuttteluhetki. 0,33 l, 11 %, 4/5

Pühaste Momentum Imperial Baltic Porter

Tartolainen portteri on maustettu mustikoilla, aika pelottavaa. Ensimmäinen pakkaspäivä kuitenkin antoi luvan nauttia vahvempaa olutta. Olut on mustaa ja vaahto vaaleanruskeaa. Tuoksussa kaakao, marjat ja taikina sekoilevat keskenään. Ensihörppy ilmoittaa että nyt on pehmeää. Öljyistä ja makeaa, mustikka ei hallitse vaan liukuu taustalta aina välillä esille, kahvia ja kaakaota on. Alkoholi tuntuu nielussa. Makeus tahmaa huulia, mustikka oluessa jää vielä vähän epävarmoihin saataviin. 0,33 l, 12 %, 4/5

Seven Island Cookies N' Cream Donuts

Iltalehden mainoksessa mainittiin sana munkkimania, itse sain Helsingistä tuliaiseksi aiheeseen ja vapunaattoon sopivan kreikkalaisvirolaisen pastry stoutin. Olut on mustaa, vaahto on pikainen kuplinta. Tuoksu on vaniljaa ja suklaata. Maku jatkaa samalla linjalla, makeaa ja reippaasti. Cookiesit eivät tässä vaadi hyväksyntää, vaan ovat vaan omin lupineeen vähän jopa keinotekoisen makeita. Alkoholi heittää sellaisen ryhdistävän piikin, samoin kuin hiilihapotkin. Maltaat on paahdettuja, kyllä tämä vappumunkiksi kelpaa, on varmasti pitkäkestoisempi. Makeus on aika lähellä sitä hilkkua että olisi liikaa. 440 ml, 12,0 %, 5/5

Olaf Northern Comfort Imperial Stout

Räntää vihmova kevätsää laittoi olutkellarissa etsimään jotain tummaa. Pikkuinen apteekkipullo paljastuikin avaamisen jälkeen aika vahvaksi, no eipä se haittaa. Musta, ruskeasti vaahtoava olut tuoksuu lakritsalta, paahdetulla maltaalta, mausteilta ja alkoholilta. Maku vastaa tuoksua lisäten siihen humalan kitkeryyttä ja kuivaa tuhkaa. Jälkimaku on hitusen poreileva lakritsahumala joka lämmittää pitkään. Vahva olut antaa aihetta maiskutteluun. Savonlinnalainen panimo on löytänyt kyllä apteekkipulloonsa juuri oikeanlaiset tropit. 0,33 l, 11%, 5/5

Lehe I Am What I Am Belgian Golden Very Strong Ale

Palvelinmigraatiot tulivat päätökseen ja sen takia lupasin kollegoille juhlistaa vähän väkevämmällä oluella. Virolainen belgityyppinen ale on punaista, tummaa roseeta. Tuoksu on makeaa mallasta. Suussa huomaa makeuden lisäksi runsaan alkoholin. Makeus tummien ylikypsien luumujen käymisen lopputulosta. Onpa täyttävää olutta. Onneksi ei ole enempää migroitavia palvelimia. Tämän juomiseen taitaa mennä koko ilta, ensimmäinen lasillinen on vasta puolivälissä, kollegat ohjeisti että ei kannata jättää kirjoittelua pullollisen tyhjentymiseen saakka. 330 ml, 20 %, 2/5

Sori Vinum Secale Limited Release Rye Wine Aged in Kyrö Distillery Koskue Gin Barrels

Virolaissuomalainen olut onkin aika ruskeaa ja vähän jopa punaista. Vaahto todella tiivistä ja sitä riittää tasaiseksi matoksi oluen pinnalle. Tuoksu on tyylikkäästi makea, yrttinen ja maltainen. Barley wine -tyyppiset oluet eivät oikein ole miellyttäneet, mutta tämän maku onnistuu miettimään uutta suhdetta barley wineihin. Gini terävöittää makua lievästi. Kokonaisuus on kuitenkin pehmeä ja täyteläinen. Vähän hedelmäkakkua, maltaita, yrttejä, alkoholin potkua ja kaikki  nämä on ruis sekoittanut pehmeäksi ja helpoksi olueksi. Gini kurkistaa jälkimaussa miellyttävästi. 33 cl, 10,1 %, 5/5

Õllevõlur Noblesse Barrel Aged Russian Imperial Stout

Kaukainen matkamuisto Tarton Gambrinus-olutkaupasta on syvän mustaa ja vaahto on paksua pienikuplaista settiä. Tuoksu on makeaa, suklaata ja reippaasti paahdetta. Maussa on kahvia ja viskiä eli irish coffeeta ja paahteista mallasta. Alkoholi tuntuu viileänä. Suussa olut tuntuu yllättävän ohuelta, mikä tietysti voisi olla vaarallistakin, mutta toisaalta paksu maku rauhoittaa juomista. Etiketti on tyylikäs. 330 ml, 11 %, 4/5 

Lehe Singularity BA Imperial Stout

Paukkupakkasperjantai kylmäsi työpäivän aikana toimistossakin luihin ja ytimiin saakka, joten illalla oli syytä lämmitellä vähän. Virolainen tynnyrikypsytetty imperial stout varmasti ainakin lämmittää, koska alkoholiprosentit oli lähellä 20. Väri on mustaa, vaahdoksi täytyy kutsua ruskeaa rengasta lasin reunoilla. Tuoksu on tummien hedelmien dominointia, alkoholia, suklaata ja kahvia. Maku on paahteinen mallas, vähän siirappia, karamelliä, alkoholia, olisiko rommia, luumua, makeaa toffeeta, ja jotain viileää. Kyllähän tuon alkoholimäärän pitäisi jo pilata olut, mutta kun ei nyt vaan siinä onnistu. Hitaastihan tätä joutuu tissuttelemaan, mutta ei se häiritse yhtään. Alkoholiin näemmä tottuu. Kun kaikkea on paljon, niin mitään ei kai sitten voi olla liikaa. Lämmittää. Oluen ostin tartolaisesta olutkaupasta silloin kun vielä oli lupa matkustaa. 330 ml, 18 %, 5/5 

Seven Island Cocoxocomisu

Joulupukin paketin viimeinen pullollinen on kreikkalaissuomalaisvirolaista yhteistyötä. Musta olut kuohuaa hetken ruskealla vaahdolla. Etiketissä mainitaan paahdettu kookos, hondurasilainen kahvi, suklaa ja tahitilainen vanilja, aika kansainvälistä. Tuoksun reilu kookos palauttaa mieleen ensikosketuksen kookokseen, kun lapsuudessa lähiärrälle oli tullut jotain uutuussuklaapatukoita, Bountyjä. Voi sitä pettymyksen määrää kun suklaan sisällä oli jotain pahanmakuista kookosta. Oluen tuoksussa on kuitenkin myös muita etiketin mainostamia aineksia. Kookos on muuttunut ensikosketuksen jälkeen ihan hyvän makuiseksi. Maku on voimakkaasti kookoksen hallinnoima, vaniljaa on myös ja sellaista kalliimman alkoholin poltetta ja paahtunutta mallasta. Makeus tarttuu lasin pinnasta huuliin. Ehkä vähän pienempi tölkillinen riittäisi. Jälkimaku on pitkä paahteinen, makea, vähän pirskahtelavakin ja kookostakin on vielä mukana reippaasti. Jälkiruokaahan tämä on, omassa luokassaan, kookosoluet, huippua. Bountyjä en viitsi vieläkään syödä. 440 ml, 12,0 %, 5/5 

Lumi Spruce Juice Anniversary 2020

Vuoden viimeinen olut löytyi joulupukin paketista. Pientä hämmennystä että mitä ihmeen olutta voi kuusimehu olla. Prosentit ja minimalistisen etiketin imperial-sana vihjasivat että kyse on imperial stoutista, joten nautintalämpötilan pidin vähän lämpimämpänä.  Väri on mustanruskea, vaahto on niukka.  Tuoksu on kaakao-kahvi-lakritsa-paahtunut mallas -linjalla. Kuusen lisäksi etiketissä mainitaan akvavit- ja viskitynnyrit. Aineksien voisi sanoa olevan kasassa. Tuoksun ainesosat toistuvat maussa, mukaan ilmestyy hiukan akvaviittia ja kuusta, lämmittävät alkoholimaisena. Etikettiin on laitettu paikkaustarra joka pudottaa alkoholiprosenttia yhdellä yksiköllä, se on varmaan ihan hyvä. Alkoholi puskee vähitellen läpi vähän minttuisena ja kyllä se viskitynnyrikin alkaa tuntua. 500 ml, 11,0 %, 4/5

Brewdog Dog C

Brewdogin 7-vuotissyntymäpäiväoluen ostin joskus Camdenin Brewdogista. Päätin sitten kaukokaipuussani napata tämän oletetun herkun olutkellarista. Olut on mustaa, vaahtoa ei ilmesty. Tuoksussa on salmiakkia. Maku on maltainen, pehmeä, voimakas, kahvinen. Korkeat alkoholiprosentit eivät tunnu. Jälkimaku paljastaa että chiliäkin on käytetty, ei mitenkään tulisuutena vaan pienenä pistelynä. Chili antaa pientä potkua, jos toistaa hörpyn liian nopeasti, sellainen kun hyvän oluen kanssa on tapana. Olut on täyttävää ja täyttää myös ennakko-oletukset.  Kyllä tällainen imperial stout menisi toinenkin. 330 ml, 15,1 %, 5/5

Mikkeller Beer Geek Vanilla Shake

Olutkellarin takaosastoa tulee tutkittua nyt tarkemmin, kun tämä koronaeristys vähän rajoittaa uushankintaa, onneksi huoltovarmuuskeskukseni on ollut tarkkana. Takahyllyltä tämä tanskalainen imperial stoutkin löytyi, ostopaikka on ollut joku virolainen olutkauppa ja ostoajasta on ainakin yli pari vuotta. Pullo antaa avatessa voimakkaan vaniljaisen tuoksun. Olut on pikimustaa ja näytti vähän ohuelta ja nopealiikkeiseltä kaadettaessa, eikä vaahtoa syntynyt lainkaan. Lasissa tunnelma vähän korjaantuu, varsinkin kun on ensimmäisen maltaan täytteisen kulauksen saanut nielaistua. Maussa on paahteisen maltaan lisäksi makeutta, yskänlääkettä, kahvia, lakritsaa ja jälkimaussa on sitten vaniljaa, joka jää kielelle pyörimään ja odottamaan seuraavaa mallaslähetystä. Huuli takertuu sokeriseen lasin pintaan hörpätessä, vähitellen olut rauhoittaa koko kehon, kun ensin on saanut vähän punaa poskiin ja korviin. Pullollinen on maksimiannos tätä, varsinkin kun alkoholiprosentteja on toistakymmentä. 330 ml, 13 %, 5/5

Tuatara XV

Uusiseelantilainen panimo, Tuatara, on nimensä mukaisesti kuvioinut 15-vuotis -juhlaoluen pullonsa  kaimaliskonsa mukaisesti, siksi se varmaan on aikanaan Kampin Alkosta lähtenyt mukaan. Nyt sitten olutkellarin takahyllyltä piti ottaa maistettavaksi tämä musta stoutti. Tuoksu on paahteisen maltainen, vähän jopa liköörinen, rusinainen ja kahvinen. Tuoksu on kyllä aika mahtava, ehkä kuitenkin siirryn maisteluunkin. Vaahto on komea kermainen, lopulta vähän höttöinen. Maku on paahteinen maltaisuus, kahvinen, hivenen suklainen. Suutuntumassa olut tuntuu ohuelta, mutta maku on todella täyteläinen. Mukava jälkimaku, humalan kuivuus iskee tyhjästä. Vahva paahteinen ja lakristainen maku  ja alkoholi antavat vähän jopa salmiakin makua, joka auttaa ymmärtämään miksi tämä on rahdattu Suomeen maailman toiselta puolelta.Luultavasti pallon toisella puolella suunnitellaan 20-vuotisolutta, se otetaan kyllä kiinnostuksella vastaaan. 500 ml, 11 %, 5/5

Põhjala Cellar Series Odravein Bourbon BA

Põhjalan vuosikertaolut on barley wineä, jota on kypsytetty bourbon-tynnyrissä. Korkin pääälle sulatettu sinetti herättää kunnioitusta. Yllättävän kirkasta nestettä kaatui lasiin, näytti ihan viskiltä. Lasissa ruskeutta kertyy paljon, vähän kuparin punaakin. Vaahtoa on lasissa koko ajan vähän. Tuoksussa on makeaa bourbonia. Maku on väkevä, alkoholi tuntuu kielen päällä, mutta makukattaus on reipas ja täyteläinen. Mallasta, ylikypsää tummaa hedelmää, mausteita, lakritsaa, suklaata ja kahvia, mitä kaikkea muuta enää voisi tunnistaa, mainitaan vielä paahteinen leirinuotio. Aika paljon hiilihappoa, lopussa humalatkin lämmittävät. Viskioluiden aatelia. 0,33 l, 14 %, 5/5

Lyme Bay Winery Traditional Mead

Joululahjaksi sain Alkon oluthyllyltä löytyneen ison brittiläisen simapullollisen. Väri on vaaleanruskea, kirkas. Vaahtoa ei synny. Tuoksun kuvaamiseen riittää sana hunaja. Maku on vahvan makea ja hunajainen. Makeus alkaa vähän tahmauttamaan nielua. Taustalla tuntuu alkoholi, sen voimakkuus tehostuu  Ei koko pullollista oikein jaksa, pienempikin lasillinen kyllä riittää. Kyllähän tämä alkaa lämmittää, tuoksu on voimakas lasillisen loppuun saakka.75 cl, 14,5 %, 2/5

Buxton / Omnipollo Yellow Belly Sundae

Joulupukin lahjapaketista löytyi melkoinen pommi. Buxton ja Omnipollo ovat yhteistyössä kehitelleet mustan keitoksen, tai jostain syystä olen näkeväni vähän violettiakin. Tuoksu on makean vaniljainen. Bourbon ei tuoksu. Pähkinävoin voi kuvitella myös aistivansa, kun sellaista tässä oluessa on mukana. Maku on paksu. Laktoosit jäävät lasin reunaa tahmaamaan, makeutta on reilusti. Olut pysäyttää nauttimaan, pitäisi käydä katsomassa grillin syttymistä, mutta jos vaan istuskelisi ja nauttisi hetken. Maistuu vaniljaa, tummaa suklaata, kypsyyttä, tummaa paahtunutta kahvia, pientä leirinuotion savuisuutta ja kyllä se pähkinävoi tuo omaa erikoisuutta. Alkoholikin tuntuu jossain taustalla, mutta olut on sen verran paksua että se ei juuri haittaa. Juhlavaa. 330 ml, 12 %, 5/5

Bernard Bohemian Ale

Prahan lentokentän olutvalikoimasta nappasin erikoisemman oluen, tshekkiläistä alea. Ehkä mainos oli mennyt perille kun majoituspaikan vieressä oli Bernardin olutkylpylä. Väri on kirkkaan tummaa oranssia, kaunista. Vaahtoa ei juuri synny. Tuoksu on makean mausteinen. Kaataessa olut kupli voimakkaasti, kyllä tuota kuplintaa on jäljellä juotaessakin.  Etiketissä kerrotaan että oluessa on myös korianteria. Kyllä tämä olut on vähän parempaa juotuna kuin kylpyvetenä, tosin kokemusta kylpemisestä ei tullut. Alkoholin kyllä jotenkin aistii jälkimausta. 0,33 l, 8,2 %, 3/5 

Mad Scientist Candy Man Imperial Stout

Budapestissä tutustuin Mad Scientist -panimon oluisiin ja ilahduin kun bongasin yhden sellaisen Tallinnan Koht-puodista. Säästelin tuliaistani jouluaattoon saakka, kun etiketissä oikein todettiin että mukana on vaahtokarkkeja ja tonkapapuja. Olut on mustaa ja vaahto on säästeliäs. Tuoksussa on paahteista makeutta, kahvia ja tonkapapujen vaniljaista hienostuneisuutta. Maussa on kaakaota ja aika terävää alkoholia, joka pehmenee nopeasti kun paahteisuus ja vaniljainen  mausteisuus hyppäävät esille.  Best Before -leima pullossa on vuodelle 2024, eipä vaan säilynyt sinne saakka. Öljymäinen ja makea olut on aika raskasta ja hitaasti juotavaaa. Alkoholi lämmittää jälkimaun jälkeenkin.  Vaahtokarkeista en löytänyt makuja, ehkä tuo makeus oli niistä peräisin. 330 ml, 12 %, 4/5