To Øl Dangerously Close To Stupid

We are all born ignorant, but one must work hard to remain stupid. Näin totesi todella houkuttelevan oranssin oluen etiketti. Kaunis vaahto, joka kestää, suojaa makuja. Vappunahan tehdään yleensä jotain tavallista tyhmempää, joten ajattelin että etiketin perusteella tämä sopisi tunnelmaan oivasti. Jännästi tämäkin humalapommi sekoittaa mukaan makeutta, makeuden ja humalan liitto on täydellinen. Alkoholia on lämmittäjäksi, humalat pitävät aistit auki ja makeus rauhoittaa. Täydellisyys lähestyy tunkkaisuutta, jotain kriittisiäkin on sanottava.  330 ml, 9,3%, 5/5 

Delirium Christmas

Pinkki elefantti tonttulakissa koristaa ruskeaa belgialaista jouluolutta valkoisen pullon etiketissä. Aika täydellistä jouluolutta, vähän makeaa, luumukiisseliä, kermamainen kestävä vaahto, lempeää lipitettävää. Koskaan en ole juonut amerikkalaisissa elokuvissa naukkailtavaa eggnoggia, tästä tulee jotenkin sellainen mieleen, alkoholi lämmittää mukavasti, mutta jotenkin tekee mieli aina naukata vähän lisää pehmeää täyteläistä rusinaa, makeutta on lähellä maksimia. Pukkia odotellessa, lahjat onkin jo  kuusen alla, vähän jouluruokaa vielä ensin. Hyvää joulua! 0,75l, 10%, 5/5

Voll Damm Doble Malta

Lähisupermercatin hyllystä tölkin ulkonäön perusteella valittu Estrella-panimon jalojuomaväritteinen tumma lager maistuu maltaalta. Ei kyllä taida olla valtavirtaa espanjalaisessa olutskenessä. Sopisi paremmin marraskuuhun Suomessa ja Espanjassa. Makeutta on havaittavissa ja alkoholi kyllä lämmittää, tosin ei tarvitsisi. Paranee juotaessa, ehkä jopa vaarallinen siis. 33 cl, 7,2%, 3/5, arvosteltu ennen toisen avaamista. 

Vaari

Kuninkaankartanon panimon Vaari-olutta haettiin sateisen juhannuksen lämmikkeeksi Tammelaan suuntautuneelta autoilureissulta. Panimo lienee Hamkin peruja Mustialassa. Tummaa lageria löytyi paikallisesta S-marketista. Maltaista mustaa olutta nopeasti katoavalla vaahdolla tehdään Mustialan omasta kaivovedestä. Maku on paksu ja lämmittää, humalaakin on, 25 EBU. Jälkimaku on vähän liian kuiva. 0,5l, 4,5%, 4/5

Tulevia bloggauksia voi arvuutella tästä. 

Aldaris Porteris

Latvian jääkiekkojoukkueen kisaesitysten kunniaksi perjantai-illan olueksi valikoitui Aldaris Porteris, mukavine ässään päättyvine nimineen. Oluen väri on musta ja vaahto on reilua ja isohkokuplaista, mutta silti mukavasti säilyvää. Tuoksu on leipämäinen, maussa on samoja piirteitä, makeaa on. Ovelaa miten olut voi olla yhtaikaa ohut, mutta silti paksu. Ajattelin juoda tämän pois ennen helteitä, mutta nyt juodessa aloin jotenkin kuvitella että kyllä tätä voisi lämpimänä kesäiltanakin maistella. Alkoholikin tuntuu, mutta juuri oikealla tavalla, lämmittää maistumatta. Makea jälkimaku jää.  0.5 l, 6,8%, 5/5

Bryggeri Senaattori

Tumma dobbelbock Helsingin keskustasta lohduttaa, kun katastrofaalisesti valokuvataiteen alttarille tuli kaadettua pullollinen (lasillinen) maistamatonta olutta. Dobbelbockit nimetään erehtymättömän internetin mukaan Salvator-tyypisesti ator-loppuisesti ja tässäkin oluessa sitä on noudatettu, stadilaisella lisäyksellä. Tuoksussa on yllättäen suklaata ja maussa myös. Lämmittävä maku, ja pieni koukku jälkimaussa, aavistus kirpeyttä, mukavaa makeutta, parempaa kuin esikuvansa. 33 cl,7,5%,4/5

Pyy

Hämeenlinnalaista oluttahan tämä on, Lammin Sahdin viskinvärinen lintuolut tuoksuu oluelta, näköjään Hämeenlinnassa osataan oluenpaneminen. Maku on täyttävä ja täyteläinen. Alkoholi lämmittää, mutta ei maistu. Maussa on pientä puumaisuutta ja piilevää raikkautta, taitaa tuo väritys vähän assosioitua aivoissa viskin makuun. 33 cl, 7%, 4/5

Old Tom The Original

Launtai-iltapäivän ratoksi nautittiin olutta pullollinen, jonka kaulassa lukee the world's best ale. Musta olut maistuu tummalta, tuntuu suussa vähän öljyiseltä. Paahteisuutta ja vähän suklaatakin on englantilaisessa lämmittävässä tummassa oluessa. Täyteläistä. 330 ml, 8,5%, 5/5. Pitkään piti miettiä, mutta jälkimaku ratkaisi. 

Pyynikki Presidenttisahti

Vaikea uskoa että sahti on ihan hyvää. Muistot kaukaa yo-kirjoituksiin valmistautumisesta sahdin voimalla vetävät kyllä hymyn huulille. Jotenkin historiasta on jäänyt mielikuva sahdista ja vatsaoireista, mutta ei tähän taida niitä vaivoja saada liitettyä. Tämä lienee väkevyyden perusteella sitä miesten sahtia. Maku on tuttu, tumma, sopivasti makea ja sellainen lievä, mutta vahva ja asiaankuuluvasti hiilihapoton. Lämmittää tyyliin sopivasti vatsassa saakka. Etiketti on onnistunut, joulupukin näköinen presidentti sahdinpanossa. 

0,33 l, 9,5%, 4/5 (sahtiasteikossa 5)

Laitilan Kievari Agricola

Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan colajuoma avasi Pullollisen Alkon käsityöläisolut-pläjäyksen. Tuoksuu sahdilta, väritys on samanlainen, vähän maussakin on sahtimaisuutta, mutta oluen sanotaan olevan luostariloutta. Luostarielämä ja suomalainen sahdintekijä eivät ihan kohtaa omissa mielikuvissani. Ehkä pieni suussa poreileva hiilihappo ja hento hedelmällisyys erottavat sahdista, mitä lähemmäksi lasin pohjaa pinta lähenee, sen paremmalta alkaa maistumaan, alkoholi lämmittää, vaan ei maistu. Jatkan mielikuviani sahdintekijästä luostarissa. 33 cl,8,5%, 4/5

Asterie Blanche

Ihan outo belgialainen olut paljastui raikkaaksi vaaleaksi witbierriksi. Maistuu mukavasti sitrus ja hiivakin vähän/sopivasti. Kaataessa lasiin tuntuu aina muodostuvan iso vaahto. Lämmittää, vaikka ei ole väkevää.
33 cl, 4,9%, 5/5