Beerbliotek A Passion for Gingers Passion Fruit & Ginger Sour Ale

Ruotsalaisen sour-tölkillisen etikettitaide pakotti nappaamaan Hämeensaaren Citymarketin Pien-kaapista itsensä. Olut on kellertävää ja tiiviin oloisen näköistä, vähän vaahtoaa. Tuoksussa on hedelmiä, jotka nimen perusteella tunnistanen passion-hedelmäksi. Maussa on samaa hedelmää, mutta myös inkivääriä. Aika kuivaa, välillä vähän ohutta, mutta sitruunan happamuus on sopivaa. Ei tässä makeutta oikein ole, mutta joku tuota happamuutta mukavasti tasoittaa. Virkistävä on oikea sana tähän.  330 ml, 3,8 %, 5/5 

Etko Purple Haze

Mustaherukkamustikka-souria maistelin St Georgen Wintergardenissa, ei ihan perusolutpaikka, ehkä glögi olisi sopinut paikkaan paremmin. Olut on väriltään punaista, purppuraa kait se sitten on. Vaahto on pinkkiä. Tuoksuu hapan mustaherukka. Maussa on happamuutta, ei liikaa kuitenkaan, oikeastaan vähän varovaisesti. Mustaherukka maistuu, tämähän on kuin glögiä. Vähän vaimea vaikutelma jää. Olisikohan tämän voinut juoda lämpimänä. 330 ml, 4,5 %, 3/5

Mikkeller Baghaven Guavaja

Mikkellerin kuukausiboxin erikoisin olut on saanut alkunsa Mikkellerin Baghaven-nimisestä panimoravintolasta. Se on nähtävästi erikoistunut spontaanisti käyviin hapanoluisiin. Guavaja kaatui samppanjakorkkisesta pullostaan kauniin oranssina. Vaahto on valkoista kuplintaa, mutta se katoaa melko nopeasti. Pullonpohjalla on reilusti hiivaa. Tuoksu on sitruunainen ja guavamainenkin kai. Maku on hapanta ja makeaa yhtaikaa ja kirpeän sitruunaista. Kirpeitä makuja täydentää erikoinen makukirjo, kuivuutta, metallia, laastia, reilusti sitruunaa, hiilihappoa, suolaisuutta ja kaikki kuitenkin täydellisesti tasapainossa. Jotenkin siideriä ja kuivaa valkoviiniä, tequilaa ja kuohuviiniäkin löytyy tämän oluen mausta. 375 ml, 7,4 %, 5/5

Brewski Brooklyn Betty

Muistaakseni nimipäivälahjakseni saamani ruotsalainen olut löytyi Tarton Gambrimus-olutkaupasta, ihan vaan sour-IPA-yhdistelmän takia. Samean oranssi olut ja kevyehkö vaalea vaahto tuoksuu mehukkaalta, sitrukselta ja kirpeältä. Maku jatkaa samalla linjalla, persikkaa ja aprikoosia löytyy myös. Jälkimaussa tuntuu happamuus. Hiilihappo tuntuu lopussa aika paljon. Toisen tällaisen juominen ei tuottaisi tuskaa. 330 ml, 6,5 %, 4/5

To Øl Guava Nice Day

To Ølin kuukausiboxista nappasin rumaetikettisen samean ja keltaisen sourin. Vaahto oli taas kuvaajaa nopeampaa. Tuoksu on todella hedelmäinen. Guava ja persikka muodostavat sellaisen sekahedelmäsopan että ei voi kuin ihmetellä. Maku on kuitenkin happamuuteen taipuva, mutta silti raikas. Ei tämä nyt enää mitään perinteistä olutta ole, mutta silti todella hyvää olutta. Tuoksu on todella voimakas ja se saa ihmettelemään makua joka hörpyllä. 50 cl, 5,5 %, 5/5

Salama Morphosis 002 Queen Cream Sour

Salama Brewingin oluet erottuvat erikoisella aivokudos-etiketeillään ja tietysti myös oluillaan. Tämän kertainen älynväläys on marjakermasour. Olut todellakin rubiininpunaista, sitä on mukava tiirailla auringonvalossa. Tuoksussa on marjoja ja häive maidosta. Maku on vadelmainen, ei kovin hapan. Marjoja on maussa todella pajon, mallasta ei mausta erota, maito kummittelee vähän taustalla. Maku on sellainen aikuisten muumilimppari, olueksi tämän tunnistaminen vaatii kyllä luovuutta. Loppua kohti happamuus konkretisoituu. 440 ml, 5,0 %, 3/5

LoverBeer Griotta Farmhouse Sour Ale

Italialaisen tummanpunaisen oluen etiketissä luki että se on pantu 2018 ja parasta ennen 2025. Pullollisen päällä oli erikoinen muovivahvisteinen kruunukorkki. Pullollisen olin hintalapusta päätellen ostanut jostain euroalueen olutkaupasta. Avatessa korkki ei juurikaan sihahtanut. Tuoksussa on samaa kirsikkaa, jota etiketin munkki keräilee puusta. Happamuus  tuntuu myös nenässä. Maussa tuoksun kirsikka on vähän miedompana, happamuuskin on aika mietoa. Jännittävästi oluessa ei ole lähes ollenkaan hiilihappoa, silti se tuntuu pirskahtelevan nielussa. Erikoisolutta tai onko tämä nyt oikein olutta, oikein hyväähän tämä on. Happamuus kertyy vähitellen poskiin, mikä kyllä lisää nautintoa.Pullon pohjalla on hiivaa, mutta se ei erityisesti tuo makua. 37,5 cl, 6 %, 4/5

Kimito Rhubarb Sour Saison

Alkon hyllyltä löytyi raparperi-souria. Väri on utuisen vaalean oranssia, vaahto on valkoista ja kestävää. Tuoksu on hiivainen. Maussa on lievää hedelmäisyyttä, vain vähän happamuutta tuntuu olevan. Raparperi vilahtaa maussa hennosti. Oma ideansa tässä kyllä on, helppo sour. Juodessa yritän miettiä tarkkaan että miksi huomenna on vapaapäivä, helatorstai, ei se kai mikään Kummeli-juhla ole kuitenkaan. 0,33 l, 6,2 %, 4/5

Morgondagens Bubble Gum Candy Weisse

Etiketti lupailee mahtavinta purukumishowta maan päällä. Sirkusolut löytyi Pien-kaupasta ja tänään kaipasin vähän sirkustemppuja. Olut on punertavaa, eikä se juuri vaahtoa. Tuoksu on vadelmaista.Happamuus ja makeus painivat sopuisasti maussa, happamuus vie kuitenkin voiton. Vadelma on päämakuna, purukumia ei onneksi löydy, tai kai se on vadelmapurukumia. Hiilihappoisuus on sopivalla tasolla, mukavasti jälkimakuun tulee pientä poretta. Alkuun maistui aika oudolta, mutta loppua kohti tästä oikeastaan ihan oppii tykkäämään. Ihan mukava välihuikka, mutta en lähde toista hakemaan. Ihan lopuksi alkaa vähän tympiä koko vadelma, puumaisuutta. Maistuisi varmasti paljon paremmalta Pienin terassilla. 330 ml, 4,5 %, 3/5

Omnipollo Bianca Mango Lassi Gose

Joulupukin kontista riittää yllätyksiä, tällä kertaa sieltä löytyi vähän erikoisempaa kombinaatiota, mango-lassia gozena. Lassia on tullut hörpittyä nepalilaisissa ravintoloissa, sehän on vähän erikoisempaa mehua, ravintolassa todella hyvää, mutta ei ole vielä kotona tullut sellaista nautittua. Oluen väri on kirkkaan keltaista, vaahto näyttää tiiviiltä ja kestävältä. Tuoksussa on mangon makeutta. Maku on lassimainen, mutta ei niin tunkkainen. Happamuus on lievää ja miellyttyvää, makeutta on mukavasti, kokonaisuus on todella raikas, jälkimaussa vähän kuivuutta. 50 cl, 6 %, 5/5

Omnipollo Pleroma Berry Blend Crème Brûlèe Sour

Omnipollon oluet eivät ole yksinkertaisia, eikä tämäkään sour ole poikkeus. Väri on tumman ruskea, pientä punerrusta olut saa valossa. Vaahtoa on vähän, mutta se on sellaista sitkeästi elävää. Tuoksu on marjainen, punaista viinimarjaa. Makupuolella on laitettu sitten hyrskyn myrskyn. Marjaisuus kääntyy makeammaksi, jälkimaussa on happamuutta ja vähän lakritsaa. Makeus on voimakasta, silti ei ätläkkää. Creme Bruleeta ei suoranaisesti löydy maussa tai se hukkuu tähän makea/hapan yhdistelmään. Hiilihappoisuus on aika reipasta, mutta sekin vaan jotenkin sopii. No ei tämä ole kyllä olutta, mutta Omnipollo on hulluudessaan saanut kehitettyä mielipuolisen ja silti kiinnostavan oluen. Joulupukki voinee maistella tätä myös itse. 33 cl, 6 %, 4/5

BrewDog OverWorks Dream Catcher

BrewDog-panimon oluet ovat sellaisia klassikoita, että niihin tarttuminen on aina jännittävää. Sitten kun panimo perustaa oman laitoksensa villihiivaolueille, niin blogistin suhtautuminen tuotokseen on kunnioittava. Etiketissä kerrotaan että oluen tyyli on Scottish sour ale ja sitä on maustettu mustaviinimarjoilla ja kahvilla, ja vielä kypsytetty punaviinitynnyreissä. Nyt taidetaan olla olutskenen ääripäässä. Olut on punertavaa ja sameaa. Tuoksussa on varmaankin villihiivaa, kotiviinikokeilut vuosikymmenten takaa pulpahtavat mieleen. Hapanta ja yrttistä, jotain kuplivaa viinipänikän pohjaa, voisi sanoa että on niin pahaa että se on oikeasti ihan hyvää. Maussa on myös jotain marjaisuutta. Pullollisen ostin Alkosta ja kyllä tämä kuitenkin oli ihan oluthyllyltä, ehkä pitäsi ajatella että tämä on viiniä, harvoin on näin ristiriitaisia ajatuksia tullut oluesta. 50 cl, 5,5 %, 3/5

Morgondagens & Mikrofonbryggeriet Wizard Bats

Kahden ruotsalaispanimon yhteistyönä oli syntynyt Pien Olutkaupan kylmäkaappiin kapea tölkillinen Berliner Weissea. Olut kuplii sitruunasoodamaisesti, väri on lähellä ananasmehua, vähän keltaisempaa. Tuoksussa on makeita trooppisia hedelmiä. Maku on trooppisen hedelmäinen, makeus ei heti iskeydy esille. Aluksi olen maistavani karviaista, mutta tarkempi analysointi kääntää sen happamaksi ananakseksi. Etiketti kertoo että maussa olisi myös mangoa, passionhedelmää ja aprikoosia. En ryhdy väittelemään etiketin kanssa, maiskuttelen hetken ja totean että kyllä niitäkin on mukaan. Kokonaisuus on mukavasti hapan ja trooppisen makea. Ei helmikuulle, mutta heinäkuulle tämä kyllä olisi ihan huippujuoma. 330 ml, 4,5 %, 4/5

Salama Morphosis 005 Guava Sour

Pien-olutkaupassa vieraillessa silmät lukittautuivat espoolaisen panimon aivolabyrinttikuvioiseen sour-tölkkiin. Tölkin sisältö on samean keltaista ja siististi vaahtoavaa olutta. Tuoksu on reippaasti hedelmäinen, kyllä se varmaan on guavaa. Maku on samalla linjalla, trooppista hedelmää, veriappelsiinia, makeaa greippiä ja jotain umamia. Maku tasapainottelee happamuuden ja sitä kannattelevan makeuden välillä. Aikamoinen hedelmäkeitto. 440 ml, 5,5 %, 4/5

Käbliku Sambo Sour Fruit Saison

Sambo on venäläinen kamppailulaji ja virolainen sour-olut. Olut on ruskenpunaista ja reipas kaato muodostaa nopean kuohunnan lasiin. Oluen panemisessa on käytetty maitohappoa, mausteena mustaherukkaa ja kirsikkkaa. Tuoksussa on mustaherukkaa, happamuutta. Maku on marjainen eli mustaherukallinen. Happamuus tuntuu jälkimaussa enemmän. Alkumaistossa on reilusti kuplintaa ja aavistus makeudesta, mutta happamuus vie kyllä voiton. Kirsikkaa ei maussa oikein löydy. Kokonaisuus on happaman sekava, maussa on mehuisuutta, mutta ei kellarinmakua. Maitohappobakteerit viettävät makua vaarallisesti täyttävään punaiseen maitoon päin. IBU 5, 330 ml, 6.9 %, 3/5

EvilTwin Melvin's New Fashioned Blueberry Pie Filling

Lauantai-iltapäivä, Pien Shop & Bar ja erikoisolut on yhdistelmä, jonka soisi toistuvan aika useasti. Newyorklainen olut koostuu ruskeasta sokerista, mustikoista, laventelista, vaahterasiirapista ja raparperista, lopputuloksena on sour DIPA. Vaahdottoman oluen väri on punainen. Tuoksussa on kaikkea, jotenkin sekoitus muodostaa lakritsaista raparperia muistuttavan elämyksen. Maku on myös aika raparperinen, mustikkaa taitaa olla eniten värissä. Makua on maiskuteltava huolella. Happamuus on hapokasta, maku on kokonaisuus, jota on kiva analysoida, joka hörpyllä löytyy uusi makukulma. Jännästi raparperi jotenkin maistuu välillä lakritsalta. Pienessä on kyllä tunnelmaa. 1 pint, 9,5 %, 5/5 

Panema Craft Beer Flight

Kalliossa eksyin Panemaan, ravintola oli torstai-iltana mukavasti täynnä. Tiskillä huomasin valikoiman olevan ainakin riittävä. Annoin baarimikon valita oluttarjottimelle oluet, itse valitsin viimeisen. Ensimmäisenä tumma, ei ihan musta Northmonk Imperial Maple Brown maistuu makealta ja täyteläiseltä, todella hyvää, vaahterasiirappia on makeuttamassa. Heti tulee mieleen että miksi nämä on vain 1 dl -laseja. 5/5 Kakkosena on vaalea Northmonk West Coast IPA on hedelmäinen lievä katkero, maussa on vähän makeaa omenaa, ok 4/5 Kolmantena maistelin Northern Powerhouse Small IPA, kuitissa luki Northmonk. Aika vaalea ja haalea, vähän hiivainen maku on. 2/5. Coolhead Cucumber Sour tuoksuu vähän pistävältä. Kurkkua, etikoituneena, väri on keltainen, vaalea. Tuoksussa on vähän multaa. Erikoinen olut, välillä maistuu liikaa kurkku, välillä oikein hyvää janojuomaa. 4/5 Viimeisenä maistelin Northmonk Napolitan Icecream Pale Ale. Kauniin vaalean piparkakun väristä, vaahto on niukka. Makeahko keksimaku on hienostunut, välillä vähän maku vesittyy, mutta ei pahasti. 4/5 

5 * 0,1 l, 4/5 

Mikkeller Hallo Ich Bin Berliner Weisse Raspberries

Eilisen berliiniläisen punainen veli piti maistella pikaisesti. Väri on vähän samea punaruskea ja vaahto on haalean vaaleanpunainen. Tuoksussa hapanta marjaa, sama tunnelma on myös maussa. Hapahko marja ja makea sokerisuus tasapainottelevat onnistuneesti. Mehuksi liian hapanta, joten eiköhän tämä ole oikeastaan sour. Marjana vadelma kyllä voittaa mustanviinimarjan, mutta berliiniläistyyppisenä weissena cassis vie voiton. Kesäiseen hellepäivään berliiniläisellä terassilla tämä sopisi täydellisesti. 500 ml, 3,7 %, 4/5

Bersalis Sourblend Blonde Sour Ale

Helsingin Arkadian Alkosta ostamani matkamuistopullon päätin nautiskella saunaolueksi leppoisalla terassilla. Belgialainen olut on läpinäkymättömän oranssia, vaahto katosi nopeasti. Tuoksussa on outoa värinää, lennokkiliimaa tai jotain makeaa ja vähän alkoi pelottaa. Maku on hedelmäinen tai ehkä vähän marjainen. Makeus ja marjat piilottavat happamuuden. Oikeastaan helppoa, hillihappo poreilee heti huulilla ja kielen päällä. Taustalla piilottelee vähän pippuriakin, Leppoisalle terassille tämä sopii hienosti. 33 cl, 6,0 %, 5/5

Flying Dutchman Gosh It's Posh Elderflower White Wine Sour

Kiertolaispanimon tyyli oluiden nimeämisessä ei petä, no ei itse olutkaan. Hapanolut tuoksuu vähän pistävältä. Vaahto on pienikuplainen valkoinen, tiivis, kestävä kerros oluen päällä. Nimen mukaisesti maussa on valkoviinimäisyyttä, reilusti. Seljankukkaa on myös nimen perusteella mukana, ihan arvaukseksi menee, mutta nähtävästi se tuo oman erikoisuutensa tähän. Sour on oluttyyppinä ihan kiinnostava ja pakkohan niitä on maistella, jos vastaan tulee. Tässä on kyllä sellaista erikoisuutta, mieleen tulee valkoviineistä retsina. Maistuu kreikanmatkalla niin hyvältä, mutta retsina-elämys on sitten lomamatkan jälkeen kotona hiukan erilainen. Tätä oluiden retsinaa kannattaa kyllä maistaa. 20 EBU, 330 ml, 5,6 %, 5/5