Bujska Pietro & Pietro Natura Tartufi

Mikä voisikaan olla parempi matkamuisto Istriasta kuin tryffelillä maustettu olut. Lasissa olut on olemattomasti vaahtoavaa ja tumman kuparista. Tuoksussa on yksi ulottuvuus ja se on tryffeli. Tryffeli on myös maussa päällimmäisenä, mitähän muita makuja sieltä alta löytyy? Ensihörpyn jälkeen tuntuu myös että jälkimaussa on sama sävel.  Tryffeli on omasta mielestäni vähän sellainen ristiriitainen mauste tai aines, onko se tosi pahaa vai tosi herkullista, oluessa se ei ole parhaimmillaan. Tryffelintuoksu hörpätessä alkaa vähitellen pelottamaan. Erikoisimpia oluita, joka on tullut maisteltua, lisäpiste siitä. 0,33 l, 7,1 %, 2/5

BrewDog OverWorks Dream Catcher

BrewDog-panimon oluet ovat sellaisia klassikoita, että niihin tarttuminen on aina jännittävää. Sitten kun panimo perustaa oman laitoksensa villihiivaolueille, niin blogistin suhtautuminen tuotokseen on kunnioittava. Etiketissä kerrotaan että oluen tyyli on Scottish sour ale ja sitä on maustettu mustaviinimarjoilla ja kahvilla, ja vielä kypsytetty punaviinitynnyreissä. Nyt taidetaan olla olutskenen ääripäässä. Olut on punertavaa ja sameaa. Tuoksussa on varmaankin villihiivaa, kotiviinikokeilut vuosikymmenten takaa pulpahtavat mieleen. Hapanta ja yrttistä, jotain kuplivaa viinipänikän pohjaa, voisi sanoa että on niin pahaa että se on oikeasti ihan hyvää. Maussa on myös jotain marjaisuutta. Pullollisen ostin Alkosta ja kyllä tämä kuitenkin oli ihan oluthyllyltä, ehkä pitäsi ajatella että tämä on viiniä, harvoin on näin ristiriitaisia ajatuksia tullut oluesta. 50 cl, 5,5 %, 3/5

Pyynikin Amarillo Pale Ale

Keskiviikkosaunan vilvoitteluun löytyi vielä yksi Pyynikin sponsoroima olut. Amarillo-humalalla ryyditetty pale ale on tumman oranssia ja vaahtoa on mukavasti, mutta katoavaisesti. Tuoksu on makeahko ja maltainen. Maku on katkera, maltainen ja hedelmäinen. Kokonaisuus on painava. Jälkimaussa on katkeroa. Vähän ristiriitaista tunnelmaa jää mieleen, hiilihappoisuus tuntuu keventävän, mutta jotenkin tulee viski mieleen. 500 ml, 5,3 %, 4/5

Pyynikin Winter Lager Hento Savulager

Pyynikin sponsorilaatikon kolmas olut oli lumisateeseen suunniteltu savulager. Olut on väriltään simanväristä eli aika vaaleaa ja sameaa. Vaahto kuohuu nopeasti loppuun. Tuoksussa on vähän savua. Maku on luvatun hennosti savuinen, vähän hiivaa pyörii joukossa. Hiilihappoja tuntuu aluksi olevan reilusti, vähitellen huomaa että eihän niitä hiilihappoja olekaan. Hiivan sivumaku ja hento savuisuus johdattelee jonnekin kevyt-Schenkerlan ja laimean kotikaljan välimaastooon, väri vähän on mielikuvan kanssa pahasti ristiriidassa. Olut on ohutta lopulta, jotenkin sekavaa. Täytynee ostaa tölkillinen ja tehdä vielä tarkempaa tuttavuutta. 50 cl, 5,0 %, 3/5

Hämeenlinna 375 Juhlaolut

Vakka-Suomen panimon Hämeenlinnan juhlaoluessa on jotenkin sopivaa ristiriitaa. Kohtuullisen hutikan pyhä veljeskunta Hämeenlinnan osaston suosittelema olut on mustaa lageria. Maussa on savua ja mukavaa pyöreyttä. Hieno vaahto ja värinä yllättävän tiivis musta. Kuvaako tämä nyt Hämeenlinnaa vai Sibeliusta? Pientä kotikaupunkilisää taitaa olla arvostelussa, mutta hyväähän tämä on.

50 cl, 4,5%, 5/5

Valentins weißbier Premium Hefeweissbier Dunkel

Mielestäni oluen nimessä on pientä ristiriitaa weißbier ja dunkel, mutta olut on maultaan ristiriidaton. En tiedä mutta jostain syystä mieleen tulee sahti, vain vähä hiilihappoa, sopii hyvin taloyhtiön talkoiden päätösjuomaksi ja lätkäpelin seurantaan, vaikka USA juuri tasoittikin. 50 cl, 5,3%, 4/5