Schneider Weisse TAP 4

Vehnäolutta lääkärin määräyksestä maistelin vapunaatton kuohuviiniksi. Historiarekisteristä palautui selkeästi se makuelämys 80-luvulla tehdystä olutsokkotestistä: parikymmentä eri Alkosta ostetua olutta, joista tunnistin muistaakseni oikein 3/20, yksi niistä oli pahalta maistunut Weissenfest, mistä tuo nimikin nyt tuli mieleen. Tässä saksalaisessa oluessa v. 2014 vaahto on tiivis ja väri juomassa on sameahko ja maku on siis vehnäolut, luomu ei haittaa. Hiiva maistuu kuten pitääkin, ehkä liiankin voimakkaasti, maistuu aidolta. Kävin tänään työterveydessä, edellisen kerran 2008, lääkäri kysyi että mitä olen tehnyt toisin kun kolesteroliarvot olivat laskeneet. Valehtelin kun sanoin että en mitään, en arvannut sanoa että olen viime aikoina juonut parempia oluita. 0,5l, 6,2%,5/5

Mufloni CCCCC IPA

Pelottavan vaimea sihahdus saatteli tämän porilaisen mukavan punaruskean oluen maisteltavaksi. Tuoksusta tuli mieleen kataja ja maku oli samalla linjalla. Matala hiilihappoisuus peittyy humalien alle. Oikoluku yritti tuohon korjata että jumalien. Maku on täyteläinen, mukavasti kielen päälle jää pyöriskelemään makuharmonia nautiskeltavaksi.  50 cl, 7,0%, 5/5

Ultrapres Beer Liquor

Todellista erikoisolutta maistelin karkoittaakseni pientä orastavaa flunssaa. Belgialaisen panimon älynväläys on tehdä oluesta likööriä, okei. Maku on makeaa, kuin suoraan niistä kahvipapukarkeista, joita ainakin joskus myytiin ruotsinlaivalla. Olutta lienee eniten nimessä. Tämä pitäisi lämmittää ja juoda kermavaahdon kanssa. Kyseessä on siis olut, joka onkin likööriä, joka haluaisi ollakin kahvia. Ihan mukavan väkevältä maistuu. Ei mennyt kyllä koko pullollinen. Voiko tätä edes arvostella, harvemmin tulee juotua kahviliköörejä? No tätä ehkä tulee juotua vielä harvemmin, kun oli Jannen hiivanäytetilaus. Kiitos Jannelle. Sarjassa kahvilikööriä: 70 cl, 20%, 4/5