Valenciassa, omalta kotikadulta löytyi sopiva terassipöytä Doce en Rusia -baarin edestä. Valitsin paikallisen kuparisen vähän harmaana vaahtoavana ipan. Tuoksussa on vähän makeutta, mallasta ja humalien katkeruutta. Maku on humalainen, mukavan pehmeästi, jälkimaku on ohuesti terävää, nuorta mäntyä kuitenkin. Lopulta helppoa ipaahan tämä on, kunnollista. 33 cl, 6 %, 4/5
Ruzafan kirjakauppakahvilassa nautiskelin paikallista olutta. Olut on kylmää ja hiilihappoista. Tuoksu on vähän mineraalinen ja vaimeasti maltainen. Maku kuparinkultaisessa lagerissa on kuivahko, vähän sitruunainen. Vaahto on melko kestävää ja valkoista. Hellekelien janojuomaa on. 33 cl, 4,5 %, 4/5
Valencian silkkipörssin takaa löytyi cerveza artesana The Market -niminen olutbaari, sen hanalistalta valitsin paikallista belgiolutta. Liitutaululla olut oli nimetty dubbeliksi. Olut on kuparista ja vaahto on tiivistä beigeä samettia. Tuoksussa on hiivaa ja mallasta. Maku on maltainen ja makeahko, ohutta hedelmäisyyttä löytyy myös. Alkoholi tuntuu nielusta. 57 cl, 7,5 %, 4/5
Tarton Gambrinuksen hyllyltä löytyi englanninkielen ymmärrykseni mukaisesti Aaltonen. Olut on vähän harmaaseen taittuvaa oranssia läpikuultavaa ipaa, vaahto on valkoista ja se katoaa nopeahkosti. Tuoksu on hedelmäisyyttä ja mallasta. Maku on hedelmäistä, oliskohan mandariinia ja sellaista vähän happamampaa persikkaa. Maltaisuutta ja hiukan multaisuutta, vähän kuusipuuta ja hyppysellinen makeutta eli paljon kaikkea, mutta kokonaisuus ei oikein asetu makunystyröihin ihan täydellisellä tavalla. Humalat vähän tilkitsevät takaikeniä, jälkimaussa on maltaisuutta myös. 0,33 l, 6,5 %, 4/5
Taisin ostaa tämän oluen Tallinnan Peetri Selver -kaupasta paluumatkalla Tartosta kotiin. Olut on vaaleankeltaista ja sameaa, vaahtoa oli heikosti. Tuoksussa on mandariinia, humalia ja vähän hiivaa. Vaikutelma on lupaava. Ensihörppy on trooppisen hedelmäinen, pienellä humalapotkulla, samalla jostain paljastuu vetisyyttä. Jälkimaku on happaman humalainen, sitruunaa on. Nopeasti tuo lasillinen hupenee. Jää jotenkin epävarma olo tästä ipasta, kesällä varmaan olisi todella hyvää. 33 cl, 6,4 %, 4/5
Pääsiäissunnuntaina iltapäivällä oli sen verran tullut käveltyä ympäri Tartoa, että piti lähteä saunanlämmitykseen ja siinä pitää tietty aina nautiskella yksi olutkin. Villi itä -olut on kirkkaan oranssia, läpikuultavaa. Vaahto on valkeaa. Tuoksussa on reilusti hedelmää, jota kehystää humalainen reunus. Maku on samaa, ehkä enemmän humalaisuutta, havuja, kirpeyttä ja hedelmiä. Jälkimaku on vahva, vähän kuivuutta. Eihän tässä ole mitään vikaa, täytyy kyllä ottaa uusintamaisteluun tai nautiskeluun. 50 IBU, 330 ml, 6,7 %, 4/5
Tietenkin kävin ensin saunassa ja sen jälkeen sitten maistelin S-marketista ostamani espoolaisen pale alen. Pieneen tuopilliseen kaadettu olut on kirkkaan oranssiin taipuvaa kultaa, vaahto on vaalea. Tuoksuu kukkasilta ja maltaalta. Maku on aluksi kukkainen ja maltainen kuten tuoksukin, makeaa, vähitellen humalointi löytyy. Humalointi on nuorta mäntyä. Maku paljastuu tasapainoiseksi, vähän ohut ehkä, mutta humalointi jotenkin rapsakoittaa kokonaisuutta. Kyllä tämä on just sopivaa saunaolutta. 0,44 l, 5,0 %, 4/5
Espoolainen väritaidetölkillinen sisältää kaadettaessa sameaksi keltaiseksi muuttuvaa neipaa. Tölkin avauksen jälkeen nenään tulee voimakas tuoksu havunneulasista ja onhan siinä vähän hedelmiäkin. Vaahto on ohut valkea rengas lasin reunoilla. Maku on ensin jotenkin ohut, mutta täytelöityy vähitellen, sitrusta ja havuja. Havut vähitellen jäävät hörppiessä taustalle, hedelmät ehkä enemmän edustalla, mutta jotenkin ei löydy tarpeeksi kumpaakaan. Oluen jälken suussa maistuu jännästi poreilulta. Sen verran on kyllä hyvää että pitänee napata Alkosta uusintamaisteluun. 440 ml, 7,0 %, 4/5
Amerikkalainen ipa on vaalean ruskeaa, eikä tölkillistä avatessa kuulunut oikeastaan mitään sihahdustakaan, vaahtokin jää heikohkoksi. Tuoksu on vahvaa ja kypsää hedelmäisyyttä sekoitettuna maltaaseen. Maku on kuusenhavuinen, reilusti greippimäinen, kuiva ja kitkerähkö, taustalla on silti makeutta maltaasta. Tunnelma paranee lasillisen tyhjentyessä, oikein hyväähän tämä on. 0,355 l, 6,2 %, 4/5
S-marketin oluthyllyllä oli oudon näköinen Maku-panimon tölkillinen, taitaa ollakin niin että panimon etiketit on uusittu. Ii tt ala -kohun kuohunnassa tuo on tietysti kunnioitettavaa toimintaa. Eiköhän tuo tyylimuutos ole jo vanhempaa perua. Neipa on hohtavan keltaista tai siis hehkuvan keltaista, vaahtoa syntyy vähän liikaakin. Tuoksu on hedelmäinen, makeutta löytyy. Maku on hedelmäinen, mutta humalat iskevät lempeästi poskiin. Tuusulalainen taidonnäyte, on kyllä hyvää. 330 ml, 5,5 %, 4/5
Vielä näitä joulukalenterioluita riittää, parhaat on jätetty viimeisiksi? 70’s showsta tutuksi tulleen ukrainalaisen näyttelijän inspiroimana nimetty tartolainen imperial stout on mustaa ja vaahto on pikaista. Tuoksu on maltainen ja kyllä sieltä erottuu tonkapapujakin. Vaniljan raikkautta kaipaisi vähän enemmän, tonkapapu selättää vaniljat. Vanilja jää kyllä hörpyn jälkeen vähän pyörimään poskiin. Aromikas olut laittaa oikein maistelemaan, että mitä siellä oikein onkaan. Alkoholi lämmittää lopuksi. Makua on paljon, makeutta on reilusti vaikka kokonaisuus on tummaa paahdetta. 0,33 l, 11,1 %, 4/5
Ostin tartolaisen ipan ihan Alkosta. Onneksi arvasin että tölkillinen voi vähän kuohuta ja sitähän se sitten tekikin. Vaahtoa riittää myös lasilliseen. Väri on tumma hunaja, kupari ja meripihka, läpinäkyvyys on lähinnä meripihkaa. Tuoksussa on reippaasti humalia ja happaman puoleista sitrusta. Suutuntuma on yllättäen aika paksu. Hyvä tunnelma on. Toisella hörpyllä ei löydy enää uutta, mukavaa mäntypuuhumalaisuutta kyllä on, hedelmäisyys on kypsää. Ehkä tämä sopii paremmin nautiskeltavaksi pubiympäristöön. Kaadettaessa kaunis vaahto kyllä miellyttää. 0,33 l, 6,3 %, 4/5
Kokosin uuden grillin, aika monta osaa siinäkin oli. Päätin palkita uurastuksen olutkellarin antimilla ja olihan siellä vielä yksi Bratislavan joulutorin hunajakojusta ostamani slovakialainen olut. Olut tuoksuu paksusti, vähän sekava kombo, lakritsia, mallasta ja vähän tuhkaa. Aika ohuelta olut vaikuttaa, mutta tumman ruskeaa ja melkein mustaa se on. Eipäs olekaan yhtään liikaa hunaja, vähän jää ainakin alkuun sitä kaipaamaan, aika tuhkaista tai kuivaa, mutta maltaista. Kokonaisuus ei ole ohut, vaan mieluummin täyttävä. 330 ml, 5,8 %, 4/5
Bratislavalaisesta 100 oluen baarista ostin matkamuistoja, tämä taitaa olla niistä viimeinen, slovakialainen tuplasti kuivahumaloitu ipa. Väri on kirkkaan keltainen, vaahto on täydellinen, valkoinen, kestävä ja pienikuplainen. Tuoksu on tölkin aukosta nuuhkaisten katajainen, lasissa hedelmäinen. Maku on jotenkin leveä, yhdistelee tuoksun elementtejä. Humalat makaa lempeänä makupaletin alla, päältä löytyy kevyesti keltaisia hedelmiä. Maistellessa maku vähän vaimenee, humalainen katkeruus kannattelee lopuksi. 0,5 l, 5,6,%,4/5
Coloradosta Suomeen saakka on tämä tölkillisen sisältö matkannut. Ipa on vähän sameaa kultaa, vaahto on mukavaa pienikuplaista vaaleutta. Tuoksussa kypsiä trooppisia hedelmiä, vähän hiivaa tai multaisuuttakin ja kevyttä mäntypuuta. Maku on pehmeä, hedelmäisyyttä ja humalointia. Ensin pehmeys täyttää suun kevyellä sitruksisuudella, sitten vähän mallaksen tai mullan täyteläisyyttä, lopuksi maku katoaa aika nopeasti, pitää hörpätä uudelleen. Alkon hyllyltä tämän löysin, kyllähän siinä hymy tuli huulille kun helsinkiläisen suosikkibaarin nimikko-olutta löytyi. 0,355 l, 5,7 %, 4/5
Amerikkalainen tupla-ipa kaatuu lasiin vähän harmahtavalla, mutta kestävällä vaahdolla. Väri on kirkas, läpinäkyvä kulta. Tuoksusta löytyy makeutta, ananasta ja persikkaa. Maku on myös tumman hedelmäinen, makeus paljastuu maltaiseksi. Kyllähän maussa on edelleen hedelmät mukana, mutta mäntyinen humalointi on myös vahva. Piti sanomani että alkoholi ei maistu, mutta kyllähän se sieltä taustalta antaa lämpöä, ei sinänsä maistu. Onhan tämä sellaista nautiskeluolutta. Etiketti on vihreydessään tyylikäs ja tylsä. 335 ml, 9,4 %, 4/5
Pitkän tauon jälkeen https://maapallokokkaus.blogspot.com/ palasi tsekkiläisen ruoan kanssa, joten pultsikin valitsi tsekkiläistä lageria. Presidenttipelikin on juuri sopivasti kuumimmillaan. Tsekkiläinen presidentti on kauniin kultainen ja kirkas, vaahto on vaalea ja pitsittävä. Tuoksussa on paljon mallasta. Maku on puhdasta tsekkiläistä lageria, maltaan makuun yhdistyy voinmakua, pientä metallia. Pitkä loppuliuku on enemmän humalien katkeroittama. Alkoholi katoaa vahvaan mallasrunkoon. Olin kyllä varma että tämä herkku on blogitettu, mutta uusi suosikki löytyi sitten, kun olikin makeahkon presidentin ensimaisto. 500 ml, 6,0 %, 4/5
Salibandy ja sauna vaativat palautusjuomaksi lageria, virolaista märillä ja tuoreilla humalila maustettua olutta. Väri on hitusen sameaa kultaa ja vaahto on pikaista valkoista. Tuoksu on makeaa heinää. Makukin on samankaltaista, kuusista humalointia löytyy myös. Mukavasti kokonaisuus kutittelee makuhermoja, humalat vahvistuvat jälkimaussa. Lasi tyhjenee ripeästi maistellessa, eihän se voi olla mitenkään huono merkki. 330 ml, 5 %, 4/5
Andersonin joulukalenterista löytyi harmaaseen taittuvaa keltaista reippaasti kuohuvaa ipaa ja sen sitten päätin maistella vuoden viimeisenä oluena. Oluen nimen oletan olevan kunnioitus Billy Joelin biisille, kyllähän sekin sopii. Tuoksussa on sitrushedelmiä. Maku on neipamainen, reippaasti hedelmiä, vähän maanläheisyyttä, persikkaa ja makeaa sitruunaa. Humalat ovat aika teräviä, mutta silti leutoja. Jotenkin olut tuntuu ohuelta, alkoholi vähän lämmittää. 0,33 l, 7,7 %, 4/5
Bratislavalaisesta 100-olutta baarista ostetun matkamuistotölkillisen etiketissä sanotaan että tonka- ja kaakaopapuja voisi olla tässä mustassa oluessa mausteena. Vaahtoaa maltillisesti tiiviillä kuplinnalla. Tuoksussa on tonkapapuja. Erikoinen papuhan tuo tonka on, en ole ikinä tietääkseni sitä maistellut muualla kuin oluessa. Sinne se sopii yleensä. Mausta löytyy tietty sitä tonkaa, ehkä kanelia ja jotain omenaankin viittaavaa. Suutuntuma on yllättävän ohut, makua on kyllä paljon. Suklaata ja kahvia olut vähän matkii. Pieni vetisyys tuo helppoa juotavuutta, mutta oikeastaan ei sitä tässä nyt tarvittaisi. Laktoosin tuoma makeus pysyy aisoissa. EIhän tämä nyt olekaan huonoa, vaan taidokkaasti tehtyä stouttia. 0,5 l, 6,5 %, 4/5
Tekstit
Kaikki kommentit
