Kees Amburana & Chocolate Stout

Hollantilainen pikimusta öljyinen stout sai toimia lauantai-iltapäiväkahvina. Tuoksuu suklaalle, kahville, paahteelle ja tervalle. Maku on kahvia, suklaata, pilkahdus vaniljaa, mausteita ja paahteista mallasta. Kitalakeen jää arvokkaan oloinen polte, kokonaisuus on onnistunut täyteläinen harmonia. Humalia on maussa, ne tuovat vähän ikihonkain huminaa jälkimakuun. Makeus on tahmaavaa, mutta juuri sopivaa. Amburanaa yritin googletella, olisiko se joku tonkapapujen sukulainen. Lasin pohjaa ei vielä näy, sen verran pieniä hörppyjä täytyy ottaa. 90 EBC, 18 EBU, 330 ml, 11,0 %, 5/5

Lehe Singularity BA Imperial Stout

Paukkupakkasperjantai kylmäsi työpäivän aikana toimistossakin luihin ja ytimiin saakka, joten illalla oli syytä lämmitellä vähän. Virolainen tynnyrikypsytetty imperial stout varmasti ainakin lämmittää, koska alkoholiprosentit oli lähellä 20. Väri on mustaa, vaahdoksi täytyy kutsua ruskeaa rengasta lasin reunoilla. Tuoksu on tummien hedelmien dominointia, alkoholia, suklaata ja kahvia. Maku on paahteinen mallas, vähän siirappia, karamelliä, alkoholia, olisiko rommia, luumua, makeaa toffeeta, ja jotain viileää. Kyllähän tuon alkoholimäärän pitäisi jo pilata olut, mutta kun ei nyt vaan siinä onnistu. Hitaastihan tätä joutuu tissuttelemaan, mutta ei se häiritse yhtään. Alkoholiin näemmä tottuu. Kun kaikkea on paljon, niin mitään ei kai sitten voi olla liikaa. Lämmittää. Oluen ostin tartolaisesta olutkaupasta silloin kun vielä oli lupa matkustaa. 330 ml, 18 %, 5/5 

Seven Island Cocoxocomisu

Joulupukin paketin viimeinen pullollinen on kreikkalaissuomalaisvirolaista yhteistyötä. Musta olut kuohuaa hetken ruskealla vaahdolla. Etiketissä mainitaan paahdettu kookos, hondurasilainen kahvi, suklaa ja tahitilainen vanilja, aika kansainvälistä. Tuoksun reilu kookos palauttaa mieleen ensikosketuksen kookokseen, kun lapsuudessa lähiärrälle oli tullut jotain uutuussuklaapatukoita, Bountyjä. Voi sitä pettymyksen määrää kun suklaan sisällä oli jotain pahanmakuista kookosta. Oluen tuoksussa on kuitenkin myös muita etiketin mainostamia aineksia. Kookos on muuttunut ensikosketuksen jälkeen ihan hyvän makuiseksi. Maku on voimakkaasti kookoksen hallinnoima, vaniljaa on myös ja sellaista kalliimman alkoholin poltetta ja paahtunutta mallasta. Makeus tarttuu lasin pinnasta huuliin. Ehkä vähän pienempi tölkillinen riittäisi. Jälkimaku on pitkä paahteinen, makea, vähän pirskahtelavakin ja kookostakin on vielä mukana reippaasti. Jälkiruokaahan tämä on, omassa luokassaan, kookosoluet, huippua. Bountyjä en viitsi vieläkään syödä. 440 ml, 12,0 %, 5/5 

Hiisi Kipinätär Imperial Stout

Mustaa olutta vienolla vaahdolla on jyväskyläläinen panimo toimittanut Alkon hyllylle, josta sen sitten päätin napata testiin. Kun tummassa oluessa on chiliä, niin yleensä se tarkoittaa hyvää. Oluen tuoksu kahvinen ja vähän multainen.  Maku on paahteinen, vähän viskiä tai alkoholia, vanilja tuo jotain viileyttä. Kahvia on enemmän tuoksussa ja sitten nielussa vasta kahvi astuu esiin. Chili kyllä tuntuu reilusti, mutta ei nyt mitenkään polttele. Chilin poltteen kasvaessa alkaa hymyilyttämään. 330 ml, 11,0 %, 5/5

Lumi Spruce Juice Anniversary 2020

Vuoden viimeinen olut löytyi joulupukin paketista. Pientä hämmennystä että mitä ihmeen olutta voi kuusimehu olla. Prosentit ja minimalistisen etiketin imperial-sana vihjasivat että kyse on imperial stoutista, joten nautintalämpötilan pidin vähän lämpimämpänä.  Väri on mustanruskea, vaahto on niukka.  Tuoksu on kaakao-kahvi-lakritsa-paahtunut mallas -linjalla. Kuusen lisäksi etiketissä mainitaan akvavit- ja viskitynnyrit. Aineksien voisi sanoa olevan kasassa. Tuoksun ainesosat toistuvat maussa, mukaan ilmestyy hiukan akvaviittia ja kuusta, lämmittävät alkoholimaisena. Etikettiin on laitettu paikkaustarra joka pudottaa alkoholiprosenttia yhdellä yksiköllä, se on varmaan ihan hyvä. Alkoholi puskee vähitellen läpi vähän minttuisena ja kyllä se viskitynnyrikin alkaa tuntua. 500 ml, 11,0 %, 4/5

Flying Dutchman Wake the Hell Up You Can Sleep in the Coffin Hazelnut Cappuccino Porter

Suomalaisen kiertolaispanimon Belgiassa panema portteri on ruskean mustaa ja sen muodostama vaahto on tiheää beigeä. Tuoksu on kuin vierailu kahvimyllyn sisällä. Oluessa onkin käytetty indonesialaisia ja kolumbialaisia kahvipapuja, vaniljapapuja ceylonilaista kanelia ja amerikkalaisia tammilastuja maustamiseen.  Maku on aika kuivan kahvinen, vähitellen kaneli löytää makunystyrät. Paahteinen mallas jää vähän kahvin varjoon, kun ne yhdessä muodostavat vahvan rungon muille mausteille. Kyllä joulunodotus on hienoa aikaa, kun voi maistella tummia oluita. 330 ml, 7,5 %, 4/5

Fiskars/Mathildedahl Luomu Musta Valssi

Musta lager tuoksuu vähän kahvilta. Vaahto on pientä mutta sitkeää kermaa lasin reunoilla. Maku on paahteinen, vielä vähän lisää paahdetta ja olisi palanut. Jälkimaussa on pilsnerimäistä humalointia. Tummat lagerit ei yleensä iske ja kyllä tähänkin oli ennakkoluuloja ladattu, mutta tämähän on oikein hyvää. Täytyy kyllä jostain löytää toinen tällainen että saa koettua uudestaan. 33 cl, 5,5 %, 5/5

Brewdog Dog C

Brewdogin 7-vuotissyntymäpäiväoluen ostin joskus Camdenin Brewdogista. Päätin sitten kaukokaipuussani napata tämän oletetun herkun olutkellarista. Olut on mustaa, vaahtoa ei ilmesty. Tuoksussa on salmiakkia. Maku on maltainen, pehmeä, voimakas, kahvinen. Korkeat alkoholiprosentit eivät tunnu. Jälkimaku paljastaa että chiliäkin on käytetty, ei mitenkään tulisuutena vaan pienenä pistelynä. Chili antaa pientä potkua, jos toistaa hörpyn liian nopeasti, sellainen kun hyvän oluen kanssa on tapana. Olut on täyttävää ja täyttää myös ennakko-oletukset.  Kyllä tällainen imperial stout menisi toinenkin. 330 ml, 15,1 %, 5/5

Mikkeller Beer Geek Dessert

Olutkellarin vintagehyllystä nappasin lauantai-iltapäivän ratoksi jälkiruokaa. Tanskalais-norjalainen musta olut on pantu Lervigin panimolla ja se kuohuaa nopeasti ruskealla vaahdolla. Tuoksussa kaakaota, joka maistaessa muuttuu kahviksi. Makua tukee paahtunut mallas, humalointia löytyy jälkimaussa, joka antaa pientä poreilua. Itse oluessa ei ole juurikaan hiilihappoja, vaan se on jotenkin  vaan rentoa, paksua ja intensiivistä. Etiketti kertoo että mukana on myös vaniljaa, ei sitä voi kiistääkään.  11,2 fl oz, 11,0 %, 5/5

Etko Night Shift Milk Stout with Coffee & Cocoa Nibs

Musta helsinkiläinen olut vaikuttaa kaadettaessa raskasliikkeiseltä ja se muodostaa tyylikkään raskaanoloisen vaahtohatun. Tuoksu on kaakaomaista, tummaa. Maussa tuntuu aluksi humalat, sitten tumma suklaa. Raskasliikkeisyys vaihtuu vähän ohuemmaksi juotaessa. Kaakao saa seurakseen kahvia jälkimaussa. Makuelämys täytelöityy juodessa. 330 ml, 5,0 %, 5/5

Wander Beyond Maple Dream

Panemassa iltapäivä soljui rauhallisesti, kun hanasta löytyi brittiläisen panimon vaahteraista unelmaa. Imperial stout on mustaa ja vaahto on kermaista samettimattoa. Kylmä olut tuoksuu paahdetulta maltaalta ja kahvilta. Maussa tuoksun raaka-aineisiin lisääntyy makeus, vaahterasiirappia varmaankin. Olut on gluteiiniton ja laktoositon. Kylmyys ohentaa suutuntumaa. 0,3 l, 10 %, 4/5

Pühaste Black Blood Imperial Stout

Tartosta ostettu matkamuisto paljastui väriltään täysin nimensä mukaiseksi. Ensin näyttää mustalta, mutta kaadettaessa paljastuu todella tumma punainen sävy, todella hienoa. Puna jatkuu lasin reunoissa hentona katoavana pitsinä. Sitten kauhukseni huomaan että etiketissä sanotaan että mukana on punajuurimehua. Tuoksu on kyllä todella suklainen. Ensimmäisessä kulautuksessa on pelkoa etikkaisesta punajuuresta, sitä ei kuitenkaan tule. Pehmeää, mukavaa paahdetta ja pientä mausteisuutta ripaus tummien hedelmien aromia ja kahvilikööriä, tämä taitaa olla punajuurioluiden borts-keittoa, sillä se on punajuurta parhaassa olomuodossaan. Tosin punajuuri ei tässä paljoa maistu. Humalat räppäävät loppuun pienen statementin. Haluaisin olutkellariini pari tällaista. Etiketissä on taas taidetta, jota täytyy pysähtyä katsomaan. IBU 55, 0,33 l, 10,5 %, 5/5

Õllenaut Must Eksport Baltic Porter

Olutkellarin perukoilta löytyi vanhempaa varastoa, virolainen portteri, jonka uudempi versio on hippusen kevyempää. Väri on melkein mustaa ruskeaa, pienellä lämpöisellä beigelle vaahdolla. Tuoksussa tuntuu luumuja ja tummia hedelmiä. Makupaletti on moninainen, kahvia ja suklaata täydentää reilu maltaisuus ja vähän lakritsaakin pilkahtaa. Hiilihappoisuus ja humalat antavat oman makunsa pienen maistelun jälkeen. Taitaa olla panimon paras olut. Oudon helppo, mutta silti ryhdikäs. 330 ml, 8,3 %, 5/5 

Wylam Imperial Macchiato Double Hazelnut Praline Coffee Porter

Helsinginreissun iltapäiväkahviksi valikoitui Pienistä löytynyt englantilainen portteri. Väri on melkein musta ja vaahto on ruskeaan taipuvaa pientä reunusta. Tuoksussa on kahvia ja suklaakonvehteja. Maistellessa tuoksu muuttuu mauksi ja mukaan liittyyy paahdetta, vaniljaa ja kyllähän se etiketissä luvattu pähkinäkin löytää perille. Täydellinen iltapäiväkahvi lämmittää nielua. 440 ml, 10 %, 5/5 

Amundsen Rebel King Imperial Stout

Ostin norjalaisen kapinakuninkaan aikoinaan Alkosta. Etiketin mukaan kapinakuningas vaati vihollismailtaan sovinnoneleeksi kaakaolla, kahvilla ja vaniljalla maustettua tummaa olutta, jotta hän ei tuhoisi vihollismaataan. Norjalaispanimo on maustanut mustan vähäisesti kuohuvan stouttinsa samoilla aineilla. Tuoksussa on parempaa suklaakonvehtia. Maku on kuivemman paahteista. Hörppy hörpyltä kuivuuden rinnalle ilmestyy makeutta täydentämään makupalettia. Kuivuus muuttuu lopulta miellyttäväksi asiaksi, makeus ei pääse liialliseksi. 330 ml, 8,5 %, 5/5

Sori From Tallinn To Bodegraven Imperial Stout

Mustavalkoinen tyylikäs etiketti peittää pullollista, jonka sisällä on mustaa olutta, joka vaahtoaa hitusen. Tuoksu on todella voimakas, karamelliä, suklaata, paahdetta, vähän kahvia ja lakritsaa. Maku on valtava kirjo samoja aineita, lisänä tonkapapuja. Jälkimaussa on vielä setti erikoisia mausteita, olisiko kanelia ja kardemummaa, lievästi alkoholiakin. Etiketti kertoo että mukana on myös puhveliheinää, ei ole sitä tullut ennen maistettuakaan, kai sekin on hyvää. Lämmittävää ja rauhallisuuteen pakottavaa. 33 cl, 10,5 %, 5/5 

Mikkeller Spontan Triple Cherry

Mikkellerin verkkokaupan Beer Mail -laatikko aukesi ja ensimmäiseksi juhannusolueksi arvoin Belgiassa De Proefin laatupanimolla tehdyn kirsikkaisen sourin. Väri on syvän tummanpunainen, melkein violettinen. Vaahtoa ei juuri jää näkyviin. Tuoksu on kirsikan ja kanelin sekoitusta, sellainen saksalainen sitkeähkö joulukakku tulee mieleen. Avattuani oluen huomasin että tämä spontaanisti käynyt olut olisi säilynyt vuoteen 2030 saakka, no ei säilynyt.Maku on kirsikkainen, kyllä sitä jouluista kakkua jää makuunkin. Maku on vähän jopa kahvinen, kevyesti hiilihapotettu, kirsikkainen, hapan  vahvamehuolut. Olihkohan tämä ihan paras juhannusolut. Erikoisolut muuttaa mielikuvaa juotaessa aina vaan paremmaksi. Ei löydy kyllä mitään hiivajäämiä tai ylimääräisiä makuja.  375 ml, 8,9 %, 4/5

Lehe & Vasileostrovskaya Ravnodenstvie Russian Imerial Stout

Blogituksen otsikon kirjoittamiseen harvoin menee näin pitkään, mutta virolaisvenäläisen yhteistyön kunniaksi pitää uhrautua. Stout on mustaa, vaahto on beige rinkula lasin reunoilla. Olut kaatuu kuninkaallisen hitaasti lasiin. Tuoksussa on kahvia, hippusen suklaata ja paahdetta. Maussa kahvi täydentyy vähän sellaisella wiener-cafeella eli kermaisella kaakaolla. Aika täydellistä, vienohko makeus täydentyy hellällä humalan potkulla, alkoholi jää jonnekin makupaletin taustalle piiloon. Onneksi toukokuinen päivä oli sen verran viileä, että arvasin avata olutkellarin perukoilta löytyneen stoutin. 330 ml, 11 %, 5/5

RPS Tropical State of Mind

Kuopiolaisen panimon trooppisen mielentilaoluen etiketissä luki että cold brew stout, joten päätin sitten juoda tämän oluen kylmänä. Väri on mustaa, oluen joukossa uiskenteli pari hiivahippusta, vaahtoa ei muodostunut. Tuoksussa on mallasta ja trooppista hedelmää, näin pääsiäisenä ei voi välttyä mämmimielikuvalta. Maussa on mallasta reilusti, makeaa hedelmäisyyttä, kylmää kahviakin vähän, siitähän se etiketin cold brew taisi tulla. Tuntuu ohuelta, hiilihappoja on kohtuullisesti. Etiketti kertoo että hedelmäisyys tulee passion-hedelmästä ja agavesta. Vähän vilahtaa mentholia ennen maltaista jälkimakua. Paranee lämmetessään. 330 ml, 5,0 %, 3/5

Mikkeller Beer Geek Vanilla Shake

Olutkellarin takaosastoa tulee tutkittua nyt tarkemmin, kun tämä koronaeristys vähän rajoittaa uushankintaa, onneksi huoltovarmuuskeskukseni on ollut tarkkana. Takahyllyltä tämä tanskalainen imperial stoutkin löytyi, ostopaikka on ollut joku virolainen olutkauppa ja ostoajasta on ainakin yli pari vuotta. Pullo antaa avatessa voimakkaan vaniljaisen tuoksun. Olut on pikimustaa ja näytti vähän ohuelta ja nopealiikkeiseltä kaadettaessa, eikä vaahtoa syntynyt lainkaan. Lasissa tunnelma vähän korjaantuu, varsinkin kun on ensimmäisen maltaan täytteisen kulauksen saanut nielaistua. Maussa on paahteisen maltaan lisäksi makeutta, yskänlääkettä, kahvia, lakritsaa ja jälkimaussa on sitten vaniljaa, joka jää kielelle pyörimään ja odottamaan seuraavaa mallaslähetystä. Huuli takertuu sokeriseen lasin pintaan hörpätessä, vähitellen olut rauhoittaa koko kehon, kun ensin on saanut vähän punaa poskiin ja korviin. Pullollinen on maksimiannos tätä, varsinkin kun alkoholiprosentteja on toistakymmentä. 330 ml, 13 %, 5/5