Alkosta löytyi pelottavan oloisesti nimetty musta stoutti. Turmion kätilöiden tuotantoon en ole tutustunut, joten eiköhän tämä kauniisti beigellä vaahtoava, kahvilla ja kaakaolla maustettu olut ole ihan hyvä ensitutustuminen. Tuoksussa on mallasta ja paahtuneisuutta sellaista sekä kahvia. Maku on tuoksun toisinto, kahvi maistuu sopivasti likööriseltä, kuitenkin ilman liikaa alkoholia. Lakritsa sieltä vähän pilkistää, se vähän terävöittää. 0,33 l, 8,0 %, 4/5
Ipaton tammikuu alkoi virolaisella mustalla, ruskeavaahtoisella vaahterasiirapilla ja tonka-pavuilla maustetulla stoutilla. Tuoksuu voimakkaasti mainituilta mausteilta. Pimein hetki ennen aamunkoittoa on pehmeää, siirappia on kohtuudella, tonkapavuista olen oppinut pitämään. Hyvää on, tummaa suklaata, mustaa kahvia, siirappia, tahmaavaa makeutta, vaniljaa, tonkapapuja, paahtunutta mallasta, pehmeää samettia, pientä jälkiporeilua kielellä. Kolmen hörpyn jälkeen alkaa jo harmittaa, kun tietää että tämä herkku loppuu. Ipattoman tammikuun puolesta en uskalla kyllä vetoa mennä lyömään. 330 ml, 10,5 %, 5/5
Pullollinen.fi päättää vuoden 2021 Gdanskin joulutorin kojusta ostetulla puolalaiselle balttiportterilla. Väri on mustaa ja vaahto on täydellistä kermaa. Tuoksuu maltaiselta ja lakritsaltakin. Suutuntuma on pehmeä, mallasta on paahdettu lempeästi, melkein makeaa. Maku täyttää suun. Hitunen kahvia, onkohan se kahvilikööriä, maltaan paahteisuus muuttuu jälkimaussa kuplivaksi viljaksi. Puolalainen panimo voi jatkaa balttiportterien parissa, vaikka panimon nimi onkin vähänä liian vaikea. 500 ml, 8,5 %, 4/5
Tartolainen portteri on maustettu mustikoilla, aika pelottavaa. Ensimmäinen pakkaspäivä kuitenkin antoi luvan nauttia vahvempaa olutta. Olut on mustaa ja vaahto vaaleanruskeaa. Tuoksussa kaakao, marjat ja taikina sekoilevat keskenään. Ensihörppy ilmoittaa että nyt on pehmeää. Öljyistä ja makeaa, mustikka ei hallitse vaan liukuu taustalta aina välillä esille, kahvia ja kaakaota on. Alkoholi tuntuu nielussa. Makeus tahmaa huulia, mustikka oluessa jää vielä vähän epävarmoihin saataviin. 0,33 l, 12 %, 4/5
Isänpäivän illallisen jälkeen askeleet veivät toiveikkaana Gambrinus-õllepoodin ovelle ja sehän olikin auki, joten jälkiruokavalinta onnistui helposti. Tartolainen pastry-stout valikoitui herkuteltavaksi. Olut on mustaa, huoneenlämpöinen olut ei kuohua. Tuoksu on kahvikarkkia. Maku on kahvinen, lempeä makeus viestii kahvin joukossa olevista suklaakekseistä. Lopetan arvioni tähän ja alan nautiskelemaan, onpahan hyvää. 0,33 l, 9 %, 5/5
Jääkaapin perukoilta löysin tölkillisen kaunista mustaa olutta, joka kuohuaa täydellisellä kermaisella vaahdolla. Nimi muistuttaa pelottavasti niitä lapsuuden pettymyssuklaapatukoita. Ostaessani lueskelin kyllä etiketin tsekkiä sujuvasti ja tajusin että kyllä tässä on kookosta ja kaakao, joten suklaapatukan maku tässä lienee lähellä. Panimo on tullut tutuksi ja sen oluet ovat olleet maittavia aina. Tuoksussa on vähän kookosta, kahvia, mallasta ja kaakaota. Maku on sama, taisin tottua siihen pelottavaan kookokseen, joten en sitä enää oikein maista. Tumman lagerin maku on täyteläinen. Pehmeää, juuri sopivasti hitunen makeutta, hiilihappoa on tarkasti juuri oikea määrä. Ehkä käyn R-kioskilla suklaapatukkaostoksilla, tai no harkitsen vielä. 500 ml, 5,5 %, 5/5
Tumma olut kaatuu lasiin reilujen kuohujen saattelemana, tuoksu on muhkean paahteinen. Tuoksu asettaa odotukset korkealle. Maku on kireämpi, vähän hiiltyneempää paahdetta. Aika kuivaa, vähän tuhkasta, hiilihappo kutittelee, vähän rauhallisempaa oli odotuksissa. Kahvisuus on sellaista työpäivän aikana kuppiin jäänyttä mustaa ja kylmää. 33 cl, 5,0 %, 3/5
Pasilassa, Mall of Triplassa, yksi hyvä paikka on The Tower. Sen tiskin hanoista valitsin tamperelaista portteria. Olut on mustaa ja se vaahtoaa nopeasti. Tuoksu on hanakylmässä oluessa vaimea, paahdettua mallasta ja suklaakahvia. Maku on tuoksun toisinto, liika viileys vie terää kokonaisuudesta. Makeutta on, muttei liikaa, jotenkin sekava tai liian selvä. 0,4 l, 8,0 %, 3/5
Birgerissä lauantain iltapäiväkahviksi valitsin takahuoneesta löytyneen gluteiinittoman virolaisen stoutin. Olut on mustaa ja vaahto värjäytyy vaalaeanruskeaksi. Tuoksu on paahtunutta mallasta. Maku on samaa kuin tuoksukin, hiilihapot ryhdistävät makua. Kahvia ja suklaata, pientä mausteisuutta, täydellinen pehmeä iltapäiväolut rauhalliseen nautintohetkeen. Makeus pysyy aisoissa. Varmasti vielä parempaa jos olisi pakkasta tai edes vihmoisi vettä. 0,33 l, 10,5 %, 5/5
Funikulaarin tuomaa olutta maistelin lauantai-iltapäivän viileydessä. Olut on mustaa ja vaahto on pikainen vaalean ruskea häivähdys. Tuoksussa on kupillinen kahvia. Maku on kahvia ja paahdettua mallasta. Pehmeys soljuu nielusta alas, makeaa, lähellä sellaista makukahvia. Viileää cappuccinoa, kyllä tätä hörpiskelee. 330 ml, 6,5 %, 4/5
Karlovan Barlovan hyllystä löytyi baarimikon mukaan suomalaisen kaverin olutta. Olut on läpikuultavan ruskeanmustaa, vaahto on heikkoa. Tuoksussa on kahvia ja sokeria. Suklaata ja vaniljaa pitäisi löytyä mausta etiketin mukaan, kyllä niitä on myös maussa. Vähän laihaa, pientä konjakkia jää maistelemaan. Barlovan tunnelma vähän vei blogistia. 0,33 l, 8,4 %, 4/5
Lenkkeily, sauna ja futismatsin odottelu antavat kehystä nummilaisen stoutin nautiskelulle. Heitin oluen rauhoittumaan jääkaappiin. Olut on tummaa, vaahto on samettia. Tuoksu on kahvinen. Maku on ensihörpystä lähtien paahdetta, kahvia, pehmeyttä ja tasapainoista makeutta. Hiilihappoisuus on miellyttävä, alkoholi ei maistu, ehkä vähä lakritsaa. Humala kurkistaa sopivan miedosti lopussa. Onnistunut valinta oli jääkaappirauhoitus, ehkä kesän ensilämmöt auttoivat arviointia. 0,44 l, 9,5 %, 5/5
Huhtikuinen sää pakotti nautiskelemaan sisätilojen lämmöstä ja antoi hyvän syyn myös nautiskella tartolaisen brasiliaisella kahvilla maustetun imperial stoutin. Olut on mustaa, vaahto on ruskeaa. Olut on öljymäistä, tuoksu on maltaista ja kahvia. Maku on täyteläinen, kahvimainen, kevyttä siirappia ja makeata mausteisuutta. Lopuksi humalat laittavat rauhoittavia elementtejä makunystyröihin. Maut jotenkin jäävät kihelmöimään kitalakeen. Kahvi on koko ajan maussa mukana. 60 IBU, 0,33 l, 11 %, 5/5
Pitkäperjantain ratoksi sopii tietysti yksi tumma olut. Kauppareissusta tuliaiseksi saatu malmgårdilainen musta portteri kuohuaa vienosti. Tuoksussa on suklaata ja paahdetta. Maku on kuiva vähän jopa yrttinen, pääosassa on kaakao ja kuivat pähkinät ja loraus kylmää kahvia. Maku on tasainen ja se jää kitalakeen muhimaan. Pientä ohuutta, mutta silti niin täyttävää, vähän liian kuivaa on. 28 EBU, 90 EBC, 33 cl, 5,5 %, 3/5
Virolahtelainen tumma lager on lähes mustaa, tummanruskeaa siis, pullosta kaataessa olut pulputtaa juuri oikealla tavalla ja lasiin muodostuu ylpeänoloinen vaahto. Tuoksussa on paahdetta. Maku on yllättäen kahvinen ja suklainen ensin alkuun, ei mitenkään vahvasti, mutta riittävästi siihen pohdintaan että onkos tämä portteria. Paahteista mallasta, kuivuutta, välillä pientä ohuutta, hitusen kuivaa kahvilikööriäkin ja aavistus makeutta, mutta kokonaisuus on positiivinen. 33 cl, 5,0 %, 4/5
Mäntyharjulainen musta palokärkiolut kuohuaa tyylikkäästi vaaleanruskeana. Tuoksuu mäntymetsä ja joku on sieltä näköjään polttanut niitä mäntyhalkoja mökin saunan kiukaassa ja tuhkalaatikosta sitten pöllähtää vähän tuhkaakin. Maku on paahteinen, ensihörppy on stouttimainen. Seuraavat hörpyt kertovat humalaisempaaa tarinaa, tuoksu toistuu makuna. Vähän kahviakin on lorahtanut mukaan. Pullollisen ostin Hämeensaaren CM:n Pien-kaapista. 0,33 l, 5,5 %, 4/5
Tartolainen ja pietarilainen panimo ovat virittäneet alkuperäistä tsaarin hovin haluamaa tartolaista stouttia. Väri on musta, vaahtoa ei löydy. Tuoksu on paahteinen. Maku on paahteinen, etäisesti kahvinen. Paahde kääntyy vähän jopa savuksi. Tuhkainen maku täydentyy kaakaojauheella. Makeus tuntuu hörpyn alussa ja katoaa humalaisessa jälkimaussa. Alun tyly maku jalostuu hörppäillessä hovikelpoiseksi. 0,33 l, 10 %, 4/5
Kaukainen matkamuisto Tarton Gambrinus-olutkaupasta on syvän mustaa ja vaahto on paksua pienikuplaista settiä. Tuoksu on makeaa, suklaata ja reippaasti paahdetta. Maussa on kahvia ja viskiä eli irish coffeeta ja paahteista mallasta. Alkoholi tuntuu viileänä. Suussa olut tuntuu yllättävän ohuelta, mikä tietysti voisi olla vaarallistakin, mutta toisaalta paksu maku rauhoittaa juomista. Etiketti on tyylikäs. 330 ml, 11 %, 4/5
Joltain kauppareissulta ostoskärryyn siirtynyt skottiolut on väriltään mustaa tai oikeastaan läpikuultavuutensa takia tumman ruskeaa. Vaahtoa ei erityisemmin synny. Tuoksu on makean suklainen ja hitusen kahvia ja mallasta. Ennen maistamista ajatuksena on että suklaakonvehtiportteri vaatisi vähän enemmän alkoholiprosentteja ja vähän rauhallisempaa tai raskaampaa oluen soljuntaa kaadettaessa. Maku on paahteinen, maltainen, kahvinen ja nimensä mukaisesti suklaakonvehtinen. Suutuntuma on ohut, mutta makua kyllä löytyy, hiilihappo kutkuttelee kitalakea, humalat ovat leppoisia. Jälkimaku on kuivahkon pähkinäsuklainen, vähän kupliva. Lopputulos on sekava tai oikein hyvä. Paranee koko ajan, ohuus vähän häiritsee. 330 ml, 5 %, 4/5
Tekstit
Kaikki kommentit
