Fat Lizard Ankle Slapper American Pale Ale

Nilkanläpsyttäjä ei viittaa panimon logossa olevaan liskoon vaan surffaajan jalkoja hellivään aaltoon. Espoolainen punertava APA vaahtoaa vaimeasti kun oluen kaataa aina yllättävästä topless-tölkistä. Tuoksuttelu paljastaa reippaasti trooppista makeaa hedelmää. Maku on yllättävän ohut, mihin ne mangot katosivat. Jälkimaussa on vain pientä humalointia. Olut on jääkaappikylmää, täytyy varmaan antaa vähän lämmetä. Ei sitä kauaa jaksa olutta kyllä lämmitellä. Tuoksu ei ihan vastaa makua, ei ole paksu maku, jälkimaku on lievästi humalainen. IBU 35, 0,44 l, 5,2 %, 3/5

Omnipollo Bianca Mango Lassi Gose

Joulupukin kontista riittää yllätyksiä, tällä kertaa sieltä löytyi vähän erikoisempaa kombinaatiota, mango-lassia gozena. Lassia on tullut hörpittyä nepalilaisissa ravintoloissa, sehän on vähän erikoisempaa mehua, ravintolassa todella hyvää, mutta ei ole vielä kotona tullut sellaista nautittua. Oluen väri on kirkkaan keltaista, vaahto näyttää tiiviiltä ja kestävältä. Tuoksussa on mangon makeutta. Maku on lassimainen, mutta ei niin tunkkainen. Happamuus on lievää ja miellyttyvää, makeutta on mukavasti, kokonaisuus on todella raikas, jälkimaussa vähän kuivuutta. 50 cl, 6 %, 5/5

Morgondagens & Mikrofonbryggeriet Wizard Bats

Kahden ruotsalaispanimon yhteistyönä oli syntynyt Pien Olutkaupan kylmäkaappiin kapea tölkillinen Berliner Weissea. Olut kuplii sitruunasoodamaisesti, väri on lähellä ananasmehua, vähän keltaisempaa. Tuoksussa on makeita trooppisia hedelmiä. Maku on trooppisen hedelmäinen, makeus ei heti iskeydy esille. Aluksi olen maistavani karviaista, mutta tarkempi analysointi kääntää sen happamaksi ananakseksi. Etiketti kertoo että maussa olisi myös mangoa, passionhedelmää ja aprikoosia. En ryhdy väittelemään etiketin kanssa, maiskuttelen hetken ja totean että kyllä niitäkin on mukaan. Kokonaisuus on mukavasti hapan ja trooppisen makea. Ei helmikuulle, mutta heinäkuulle tämä kyllä olisi ihan huippujuoma. 330 ml, 4,5 %, 4/5

Pühaste Allikas DDH IPA

Pühasten DDH IPA on NEIPAmaista, väri on samaean kellertävää ja vaahto on valkoista. DDH kait tarkoittaa Double-Dry-Hopped ja humalia tästä kyllä löytyy. Tuoksu on trooppista hedelmää, mangoa ja pehmeää ananasta ja kyllähän sama hedelmäisyys maistuu myös. Humalien katkeruuden vähyys tekee tästä ihan mukavan oluen, mutta joku särmä puuttuu. Allikas ei sitten nettikäänöksen mukaan viittaakaan alleihin vaan se on lähde. IBU 45, 0,33 l, 6,5 %, 4/5

Anarchy Deadly Milk

Kaskenkadun ylämäestä löytyi Vares-pyhiinvaelluspaikka, Uusi apteekki. Tiskiltä valikoitui englantilaista IPAa, joka kuohui harvalla vaahdolla, kun mehumaisen näköinen samea vaalean keltainen paksu olut kaatui lasiin. Maku on makea appelsiini-mango-ananas-maitojäätelomehu, joka paljastuu lopulta happamaksi.  Jännästi makua antaa myös jokirannan silakkamarkkinat tai ainakin tuoksua tulee reilusti. Erikoisolut on aika sekava, kaikkea on paljon. 0,4 l, 6 %,  3/5 

NanoPruul Flamango Florida Weisse

Virolainen mango-olut ei vaahtoa erityisemmin. Väri on aika lähellä Hartwallin Jaffaa. Pullon pohjalle kertynyt sakka hulahti lasiin mukaaan. Lasissa samea olut kuplii pirteästi. Tuoksussa on ylikypsää persikkaa tai mangoa. Maku on yllättävän hapan, mangon makeuteen sekoittuu paljon poreilua ja tropiikin yön nuhjuisuutta. IBU 4, 330 ml, 4,6 %, 3/5 

NanoPruul Troopika American Pale Ale

Juhannusaaton perinteiset puutarhanhoidolliset työt pistivät hien virtaamaan ja kuusenneulaset niin mukavasti pistelemään, että palkinnoksi  avasin kylmän virolaisen pienpanimo-oluen. Panimon koko on nano, eli taitaa olla aika pieni panimo. Pienuus ei kuitenkaan haittaa oluenpanoa. Etiketissä kiemurtelee trooppisia värikkäitä käärmeitä, eivät pelota vaan olut kaatuu lasiin. Troopinen olut on meripihkaista väriltään ja  se kuohuaa pullosta kaadettaessa todella reilusti beigenä. Tuokusssa on tietysti trooppisia hedelmiä. Maku on lämmin, mangoa ja jotain muita hyvin kypsyneitä hedelmiä. Maltaan makeuteen sotkeutuu hedelmien makeutta, humalat ovat taustalla ja ponnistavat esiin jälkimaussa. Talkoojuomaksi ja janojuomaksi olisi voinut olla kevyempää, tämä täyttää suun kokonaan. Pullolisen ostin jostain virolaisesta supermarketista. IBU 32, 330 ml, 5,9 %, 4/5

Hop Hooligans & PINTA Polly Wants His Juice Juicy DIPA Mango & Pineapple

Bukarestin tuliainen ja juhannusaatonaatto, niin ja vielä poikkeukselliset sääolot eli helle muodostavat sopivan viitekehyksen blogitukselle. Puolalais-romanialainen yhteistyö on onnistunut täydellisesti. Olut on väriltään mehuisen keltaista, täysin läpinäkymätöntä keltaista nesteenkaltaista. Vaahtoaa vähän valkoisella. Tuoksu on ananasta. Maku on myös rauhallista ananasta, eli siitä on poistettu makeutta. Silti ylähuuli tarrautuu välillä lasin sisäpinnan makeuteen. Alkoholi on piilotettu taitavasti. Etiketissä sanotaan että mukana on mangoa, jos oikein venytän mielikuvitusta, niin voin sanoa että sitä on selvästi mukana, Polly tahtoo mehua, lisää tätä ei olisi huono hankinta. Ananas kääntyy happamaksi lopulta. 500 ml, 9,0 %, 5/5

Hiisi Leimaus Polttavan Hedelmäinen Olut

Kun Alkosta löytyy jotain chiliolutta, niin en voi sitä olla ostamatta. Jyväskyläläinen Panimo Hiisi naputtelee tasaiseen tahtiin ovelia oluita ja nimeää ne aina hienosti ihan suomalaisittain. Helteisellä takaterassilla siitepölypilvien seassa tuoksussa on chilistä vähän multaista esimakua. Väri tuo mieleen mangon, tyylikästä oranssia sameutta. Maistuikohan alussa enemmän mango, ensivaikutelma meni niin nopeasti ohi. Jälkimaussa leimaus käy ja chili vallitsee makumaailman ylivoimaisesti. Chili ei ole polttavaa, mutta se potkii mangon taka-alalle. Mango ja chili sopivat ovelasti yhteen kuitenkin.  65 IBU, 18 EBC, 330 ml, 6,2 %, 4/5

Soproni IPA

Budapestista löytyi rauniobaarien lisäksi myös yksi erikoinen baari Csendes Vintage Bar & Café, oman tyylinsä löytäneessä baarissa ei ollut kahta samanlaista tuolia, eikä seinillä ollut yhtään kohtaa missä ei olisi ollut jotain romua tai kirjoitusta. Olutvalikoima ei ollut kovin erikoinen, unkarilainen olut kuitenkin löytyi vaivatta. Samea oranssi olut vaahtoaa kauniisti. Tuoksu on hedelmäinen, mangoinen, aivan vähän havuinen. Lempeän helppo olut tuoksahtaa joka hörpyllä hedelmämehulta. Jälkimaku jää vähän ohueksi. 0,5 l, 4,8 %, 3/5 

Hopdoc maistelulauta

Kaunasin vanhasta kaupungista löytyy parikin olutbaaria. Iltapäiväolutpaikaksi valikoitui Gastropub HopDoc. Neljän oluen maistelulaudassa ensimmäinen olut oli Genys Baltas Melas -witbier. Vähän samea vaalea olut on hiilihappoinen, vähäinen sitruuna. 4,2 %, 2/5

Genys Tattoo Lager on lautaan kiinnitetyn lapun mukaan European Pale Lager. Ohuen keltaisen vaalea olut on maltainen, vähän tunkkainen tai tuhkainen ja olkinen. 4 %, 3/5

Volfas Engelmanin Is Stockholm Mango Milkshake Ale on laudan puolivälin saavuttamisen kunniaksi oikein maistuva olut. Väri on vähän likaisen oranssi. Kaunaslainen panimo on taikonut olueeseensa mangoa reilusti, aika makeaa. Vähän tulee mieleen kuohuviini. Lasin reuna muuttuu makeaksi. 5,5 %, 5/5

Viimeinen on myös kaunaslaisen Genys-panimon Dvi Laisves IPA. Tummempaa kuparia on värissä, maussa on humalia. Sitruunaista mäntyä, toisaalta vetisyyttä, kyllä tätä voisi isommankin lasin juoda. 6 %, 4/5 Maistelulautasellinen, n 5 %, 4/5

The Flying Dutchman Jah Jah Rub A Dub Mango IPA

Olutkauppa Pienistä nappasin kiertolaispanimon mangolla maistetun IPAn, ihan pirteän värisen etiketin takia. Väritys on vähän haalean keltaista, vaahto vaikuttaa kuplaiselta ja ohuelta. Tuoksu on mangoinen. Ensi kulaus maistuu mangolta ja lievästi humalalta, suurimman huomion varastaa reilu hiilihappo. II-olutkin voi olla maukasta tai siis siinä voi olla reilusti makuja, vertailukohdaksi mieleen palautuu niin helposti ensimmäinen pullollinen eli Lahden Sininen. Ehkä tämä on vähän sellaista aikuisten limonadia, ensi greippilimua ja siitä sitten porttiteorian mukaisesti mango-IPAa ja lopuksi vahvoja porttereita. Kuplat ja humalat jäävät jälkimakuun. 35 EBU, 330 mle, 3,5 %, 3/5

Sori Brewing Delirious Imperial IPA

Päiväkävely Tarton Karlovassa keskeytyi iltapäiväoluen takia Barlova-baarissa. Kuparinen olut on lähes vaahdoton, tuoksu on hedelmäinen. Barlovan tunnelma lämpenee, kun uuniin saatiin vähän lämpöä. Olut on kylmää, mutta silti se lämmittää. Maku on iso, vähän keksiä, mangoa alkuun, sitten humalat kuivattavat suuta. Makeus ja männynkävyt tasapainottelevat vuorotellen makumaailmaa huipulla, lopuksi humalat täyttävät koko miehen, samalla tavalla kuin Lou Reedin Perfect Day täytti Barlovan. 87 IBU, 33 cl, 8,1 %, 5/5

Mikkeller Do They Know It's Christmas

Mikkellerin versio jouluoluesta ei ole ollenkaan perinteisellä tavalla jouluolut. Väri on tummaa oranssia ja vaahto on tiivis samettimatto. Tuoksussa on hedelmäistä mallasta ja makeutta. Maussa on humalaista katkeruutta, mangoista hedelmää, orastavaa makeutta. Joulun mausteita tässä ei ole, vaan ihan kunnollinen amber alehan tämä on. Etiketissä määritellään oluttyypiksi holiday pale ale, olisiko sitten HPA. De Proef mainitaan panopaikaksi, belgialaistanskalainen osaaminen näkyy, olisiko tuoksussa sitten ollut vähän hiivakin. Joulupukille kiitoksia mukavasta joululahjasta, pukki olikin ymmärtänyt hyvin mikä blogittajaa kiinnostaa. 330 ml, 5,5 %, 5/5

Vaat India Pale Kölsch

Lauantai-illan kunniaksi maistelin erikoisempaa, virolaisen panimon IPAa. Belgiassa, De Proefbrouwerijissa pantu India Pale Kölsch on samean keltaista, kaunista. Tuoksu on hedelmäinen ja vähän hiivainenkin. Maku on mangoa, sitrusta ja ananasta, mutta samalla rauhallisen hapanta ja humalaista. Makeutta on hillitysti. Miellyttävää, kiinnostavaa ja helposti juotavaa, vähän heinää paljastuu lopussa ja se tuo mukanaan pientä puisevuutta. 0,33 l, 4,6 %, 4/5

Brewski Mango Hallon Feber

Yhden huoneen pintaremontti valmistui ja juhlan kunniaksi sitten terassilla yksi blogitus. Valinnaksi osui ruotsalaisen panimon makeilla hedelmillä maustettu olut. Olut tuoksuu vadelmalta ja näyttää kultaiselta, vaahto on kestävä ja valkoinen. Pullon pohjalla on hiivaa reilusti, sitä heilahti vähän lasiinkiin. Olut ei olekaan makea vaan mukavan hapan, silti vadelma maistuu. Humalan mieto katkeruus yhdistyy makukattaukseen hienosti. Kukkaisolut katoaa nopeasti. Lopuksi maistelin vielä hiivatkin, humalaista ja yhtä hyvää kuin alkuolutkin. Etiketti kertoo oluen olevan American Pale Ale, kyllähän tämä sitä juuri on vahvasti sitruunaisella vadelmalla ja mangolla. 330 ml, 5,5 %, 5/5 

Caulier Gluten Free Triple

Vauhdikkaan työviikon päätti lenkki ja sauna, saunakaljan jälkeen sitten pieni hiljentyminen erikoisoluen seurassa. Gluteenittomat oluet eivät ole erityisesti sykähdyttäneet, en oikeastaan edes tiedä mitä gluteiini on, mutta olueeseen se näyttää sopivan. Belgialainen triple tuoksuu pelkästään hedelmältä, olisiko mangoa. Auringonvalossa täydellisen oranssi oluessa maistuu ensin hiiva, sitten toisella hörpyllä hiiva on kadonnut. Speciaaliolut maistuu mausteiselta hedelmältä, appelsiinia, minttuakin, alkoholi  tuntuu vatsassa saakka, mutta jotenkin niin miellyttävästi. Makeus tasapainottuu runsaan makupaletin alle. Eiköhän tämä ole paras gluteiiniton olut, jota olen maistanut. Etiketti ja gluteiinittomuus laittoivat kyllä odotusarvot aika alhaalle, olut vaan ylittää riman niin paljon ylempää. Terassi, takanaoleva lenkki, sauna, auringonpaiste, perjantai ja hyvä olut! 33 cl, 9 %, 5/5

Thornbridge Halcyon Imperial IPA

Lauantai-iltapäivä ja IPA, ja vielä kuninkaallinen, ei ole huono yhdistelmä. Englantilainen Thornbridge on mainio panimo, eipä taida heikkoa olutta sieltä valmistua ollenkaan. Tämä tuli laseineen Saveur Bieren kuukauisboxissa. Väritys on vähän sumuisen keltainen, jotenkin tulee mieleen mango. Vaahtoa on, tosin lievästi. Tuoksu on hedelmäinen, ananasta ja sitruunaa. Maku on tymäkän honkainen ja samalla kirpeän sitruunamainen. Vahvoista mauistaan huolimatta olut tuntuu helpolta, sitä vähän niinkuin siemailee ohimennen. Jälkimaku on reipas, sitruunan humalainen takapotku, todellinen peräkärry niin kuin fiksummat sanovat. Taitaa alkoholikin vähän potkaista poskiin punaa. Liian pieni pullo nostaa arvosanaa. 330 ml, 7,4 %, 5/5

Hopster Frida

Oluen nautintohetken olosuhteet kyllä vähän vaikuttavat näihin arviointeihin. Tämä tallinnalaisen Hopster-panimon witbierin nautiskelin Tartossa Hotelli Antoniuksessa, ja oluen ostin Tallink Starin tarjouskorista. Olosuhteet muodostuivat oluennauttimiselle otolliseksi, kun auton akku päätti Starin autokannelle kieltäytyä yhteistyöstä ja auto piti työntää laivasta onnneksi alaspäin Tallinnan satamaan. Sitten pakkasessa pientä odottelua ja pelastavan hinauspalvelun jumpstartilla auto käyntiin. Sitten ajelua ilman pysäytystä Tartoon, hottellihuoneeseen ja olutpullollinen käsittelyyn. Olut on samea keltainen, reilu vaahto saattaa johtua oluen iästä (tarjouskorista). Mangoa ja muita hedelmiä, vienolla koivunlehtiefektillä, olut kuivuu ikeniin, miksi tämä on näin pieni pullo ja miksen ostanut ainakin toista Fridaa? Olut oli blogin 800. olut!  0,33 l, 5,2 %, 5/5

To Øl Garden of Eden

Aatami ja Eeva kuljeksivat Eedeniin paratiisissa alastomina ja naukkailivat IPAa ja sitten keksivät heittää joukkoon vähän hedelmiä. Tämän tiedon löysin To Ølin nettisivuilta. Saveur Bieren kuukausiboxin hedelmä-IPA on tanskalaisen luottopanimon panemaa. Tämä on kyllä pelkkää hedelmää, tuoksu on kuin Del Monte -säilykepurkista. Väritys on vähän samea ja vaahto on alkuun komea. Kirpeitä hedelmiä on reilusti, vähän kirpeää humalaa tuntuu taustalta, mutta hedelmä-cocktail on kyllä reippaasti esillä, guava, papaija, passionhedelmä  ja mango on etikettiin kirjattu. Ei ole pahaa todellakaan, mutta jotenkin sekavuutta blogistin päähän tämä tuottaa, onko tämä nyt 3, 4 vai 5 pistettä. Eiköhän tällainen pitäisi muuten Suomessa kieltää, tämähän voisi maistua myös lapsille, kun on vähän tuota hedelmämehua taustalla. Makeus on kuitenkin häivytetty taustalle, joten ei maistu ihan pikkulapsille. Kyllähän tätä voisi juoda toisenkin. 33 cl, 6,4 %, 4/5