Mustan Virran Panimon Santa Olaf Christmas Ale

Joulupukin pajassa valmistettu olut täytyy maistella joulutunnelmissa vielä. Arvatenkin joulupukkia oli Alkossa miellyttänyt apteekkipullon ulkomuoto, mutta sisältökin on kyllä hyvää. Väritys on tummanruskeaa, valoa vasten kajastaa vähän punaista. Maku on miellyttävän lempeän paahteinen. Poskiin jää vähän humalaa ja  kielen päälle vähän makeaa, jälkimaussa on kuivuutta. Paahteisuus on onnistuttu vangitsemaan hienosti. 0,33 ltr, 4,9 %, 4/5

Saimaan Home Brewer's Special Copper Mallet Red Ale

Saimaan juomatehdas sponsoroi kotiolutkisan voittajan reseptin mukaan pannun oluen. Idea on hieno! Olut on samean ruskeaa ja vähän nimen perusteella lievästi punaista. Vaahtoa on heikosti, tuoksu on maltaisen makea. Nappasin pullon suoraan jääkaapista, ehkä olisi pitänyt vähän odotella lämpiämistä. Olut maistui aika katkeralta, makeus katosi jonnekin, joten makuyhdistelmä on vähän kitkerän kuiva, sanotaan että vähän pähkinää. Makeampanahan olisi ollut jo lähellä sahtia? Nyt juomisen jälkeen tulee jano, toisaalta ei kai sitä voi sanoa huonoksi ominaisuudeksi, ainakin menekin luulisi olevan hyvä. Jotenkin ei nyt vaan nappaa täysillä, mutta toista jotenkin alkaa tehdä mieli, kun lämpenee olut ja blogisti. 330 ml, 5,9 %, 3/5

Kriek Ale Brew With Cherry Juice

Kaipasin nautiskelua ja avasin sitten A. Le Coqin/Olvin IPA/APA/jne -sarjaan sopivan kriek-oluen. Jotenkin ajatukset olivat kyllä ristiriitaiset. Ajatukseni kriek-oluista on sellainen pieni kaunis pullollinen vähän liian outoa olutta, mutta kyllä sellaisen aina välillä mielellään maistelee. Tämä oli sitten kuitenkin puolen litran tölkillinen, jotenkin outo valinta, mutta sarjaan sopimisen takiako näin. Väri on punainen, kirsikkainen. Maussa huomaa kyllä että 15 % juomasta on kirsikkamehua, aika voimakkaasti maistuu kirskikalta ja tuoksuu. Jostain käsittämättömästä syystä ja purukumimielleyhtymästä huolimatta alan vähitellen pitää tästä. Puoli litraa on kyllä vähän liikaa ja toista ei ala tekemään heti mieli, mutta jotenkin takaraivoon jää kytemään ajatus että voisihan tätä toisenkin vielä joskus maistaa. Onhan tämä kyllä sen verran outoa kriekit noin yleensäkin, että en kyllä sokkotestissä sanoisi edes olueksi. Reipasta siirappisuutta jotenkin onnistuu piilevä happamuus sopivasti tasoittaa. 0,5 l, 4,5 %, 3/5

Panimo Hiisi Kratti

Tänään oli töissä puhetta Jyväskylän uuden lukion benchmarkkaamisesta, Panimo Hiiden osuutta asiassa ei voi väheksyä. Ehkä siksi olutkellarista nousi testattavaksi jo vähän entuudestaankin tuttu marjaisa ja pirtsakka saison. Olut tuoksahtaa puiselta, väri on ruusunmarjanpunainen ja vaahto on katovainen. Pullonpohjalle jää hiivaa. Etiketti kertoo puolukasta, josta väri ja mustaherukasta josta makua. Tätä ehkä riittäisi sellainen pikkupullollinen, tuo mustaherukka vähän ahdistaa, mutta pikkutilkka puisenmarjaisaa happamuutta kerrallaan uppoaa tämä kirpeä olut. 10 IBU, 8 EBC, 330 ml, 5,5 %, 3/5  

Stallhagen IPA Original

Kesän perinteinen Riihimäki-kierros huipentui Bar Laitisen terassille. Sieltä baarin jääkaapista valikoitui Stallhagenin IPAa nautiskeltavaksi. Valkoisen kestävän vaahdon alla on punaista olutta. Maku on makeahko kääntyen puumaiseksi. Humalat  hiiviskelevät taustalla. Jotenkin olut tuntuu lämpimältä, puumaisuusko siihen on syynä. Mallas tuo leipämäisyyttä. Helppoa ja hyvin tasapainotettu makeuden, puumaisuuden ja humalien välillä, ehkä vähän liian, jälkimaun pitkä liuku nosti arviota.  33 cl, 6,0%, 4/5
 

Aiwon Beer

Kaverin tuliainen Kiinasta odotteli kesäisempiä hetkiä, kun aiemmat kiinalaiset olivat vähän pliisuja. Punaisen tölkin sisällä oli muodikkaan punaiseen väriltään taipuvaa olutta. Maku jatkaa muiden maistamieni kiiinalaisten olueiden linjoilla. Maussa on voimakas metallinen sivumaku. Samalla maistuu myös maltaan makeus. Jälkimaku on lyhyt, pitäisikö sanoa että onneksi, sillä vetinen ei pitkään maistu. Vähän happamuuttakin on maussa. Tölkin korkki oli sellainen nostalginen irtoava malli. 500 ml, > 4,5 %, 2/5

Saimaa Red Ale

Aurinkoisen päivän saunajuomaksi valikoitui lahjaksi saatu Saimaa Red Ale. Maitokauppaolut on kauniin punainen. Tuoksu on mieto, mutta maku on tymäkkä. Kuivuuden ja katkeruuden seassa on vähän toffeen makeutta, mutta yleisvaikutelma on todella kuiva, varsinkin jälkimaku on vähän niinkuin Saharaa. Pientä ohuutta kuitenkin makuhermot etsivät ja ovat löytävinäänkin. On hieno olut joka tapauksessa, paljon parempaa kuin panimon siiderit. 500 ml, 4,5 %, 4/5

Koff APA American Pale Ale

Koffin punainen oluttölkki on niin tuttu näky, mutta nyt kun mietin lähikaupan oluthyllyä, niin onkos siellä Koffin laatikoita ollenkaan, A Le Coq ja Karjala hallitsevat. Onko Koff siirtynytkin pois halvimman tölkin kilpailusta? Koffin APAn tölkkin kunnioittaa hienosti Koffin perinteistä tölkkiä. Mieleen tulee kyllä kaukaiset mökkireissut, Koffin keissi veneestä laiturille nostettuna parin muun vastaavan vieressä ja mietintä miten nämä nyt saisi kylmäksi, kun jääkaappiin ei millään mahdu.  Makua kyllä vähän täytyy jännittää että mitäs sieltä nyt tulee. Väri on kaunis samea oranssi, pieni vaahto sinnittelee oluen päällä. Tuoksussa on kutkuttavasti mäntyä ja pihkaa. Maku on hedelmäinen, sitrusta. Pientä ohuutta jälkimaussa. Kyllä tätä voi ottaa ostoskärryyn toisenkin kerran, eli seuraavan kerran kun ostan tölkillisen S-Marketista, niin eiköhän se ole Koffin APA. Helppoa sellaista parempaa kesäistä mökkijuomaa. 35 EBU, 50 cl, 4,5 %, 4/5

Malmgård Red Rye

Helsingin Kampin kauppakeskuksessa olevan Bier Huis Rotterdamin olutvalikoimasta valitsin Hok/Elannon kuukauden oluen rentotukseen. Hanasta täytetyn tuopin pinnalle kerääntyi täydellisen samettinen vaahtohattu. Samettisuus ja pehmeys jatkui maussa. Kuparisen punaiseen taipuva olut maistui myös aavistuksen kitkerältä, olisiko ruis siihen syynä. Kitkerän pehmeä yhdistelmä täydentyi jotenkin hiivalla ja makeudella. 0,5 l, 5,5 %, 4/5

Óllenaut Kuldne Eil Amber Ale

Superisti vaahtosi tämä virolainen kultainen punainen olut. Olut on punertavaa, makuna on toffeeta. Miksiköhän tämä on nimetty kultaiseksi. Maku on aika makea, mutta ovelalla tavalla hyvää. Vähän rusinaa kyllä on maussa. Vähän ristiriitainen makuelämys, voisi sanoa että pahaa, mutta kun ei ole, jotenkin ummehtunutta, mutta hyvällä tavalla. Toinen tai kolmas tällainen antaisi vähän varmuutta arvosteluun. Olisiko tossa tuollaista belgihiivaa vähän mukana. 330 ml, 5,6 %, 4/5

Óllenaut Punahabe American Red Ale

Virolainen punaparta-olut on Óllenaut-panimon pullon etiketissä tyypitelty Hipster-tyyppisen oluenjuojien olueksi. Sopii hyvin Punavuoreen varmaankin. Olut on tietty punaista, tosin sameaa ja vaahto on lyhyt. Maku on kyllä katkera tai jopa hapan. Hiilihappo on lievää, mutta maku on yksioikoinen ja vähän tylsä, tuntuu kyllä vahvalta. 330 ml, 5,1 %, 3/5

Püssirohukelder Red Beer

Monen yrityksen jälkeen pääsin Tarton Püssirohukelderiin eli vanhaan ruutlikellariin. Siellä on Euroopan korkein pubi, yli 10 m korkea vanha kellari. Olut on punaista, hämärässä valossa näyttää aika tummalta, tuoppi on iso, riittänee koko aterian ajaksi. Olut maistuu vähän kiviseltä. Sopivan vähän hiilihappoa takaa ruokayhteensopivuutta. Lievää maltaisuutta ja kuivuutta omalla tavallaan, oma lajikkeensa, maku on lyhyehkö vähän lievää. 1 l, n. 5 %, 3/5

Hopfenfänger Rotbier

Uuden bremeniläisen panimon, Bremer Manufakturin, Rotbier maistuu voimakkaalta mutta silti ohuelta. Väritys on nimenmukaiseati punertavaa. Maussa on puunmakua ja vähän tylppyyttä ja vetisyyttä. Schnoorin korttelista löytynyt teetupa oli oluen nautintopaikkana, tietenkin teetuvassa tarjoillaan myös tätäkin paikallista olutta. Maku voimistuu  kun olut vähän lämpenee. Helposti voi juoda, janoisempiin hetkiin sopii varmasti. 

0,33l, 5,1%, 3/5

Kriek Liefmans

Lambic-oluet eivät oikein ole maistuneet paria poikkeusta lukuunottamatta, mutta tämä punainen perus-Kriek on ihan toimiva maisteluolut. Kyllä tämä on varsin kaukana suomalaisesta peruskeskioluesta, ja muutenkin ihan mukava erikoisuus. Ensi kerran maistoin tällaista kirsikkaolutta kauan sitten Belgiassa ja hiukan kyllä ihmettelin että mikä näitä belgialaisia vaivaa, että onko nyt ihan pakko laittaa makeita kirsikoita olueeseen ja sitten vielä ei tarjota edes isoa tuopillista ja eikä ollut edes kunnolla alkoholia. Sitä ennen isäntäni oli juuri syöttänyt ravintolassa kattilallisen simpukoita, joten yritin vaan olla liikaa heiluttelematta päätäni. Kriek on todella kirsikkaista ja makeaa, jota sitten happamuus mukavasti tasoittaa. Nyt kyllä olisin ihan innoissani belgialaisista tarjoilusta. 25 cl, 3,5%, 5/5

Humala & Oder Humalarikas Lager

Joulupukki oli laittanut pakettiin perinteisen tyylikkäät olutlasit, joten niistä piti ensimmäisenä maistaa perinteistä olutta. Sakun Õlletehaksen H&O-lager ei ollutkaan ihan ennakkoaavistusten mukainen perinteinen lager, vaan väri oli ensinnäkin vähän punaiseen taittuva. Toiseksi avatessa olut kuohui yllättäen paljon ja maku onkin makeahko, ruohoinen ja humalainenkin. Onko tämä nyt edes lageria, hyvää kuitenkin, olut hävisi ainakin lasista nopeasti, en kuitenkaan usko että tuo johtui uusista laseista.

0,33 l, 5,0%, 4/5

Liefmans Cuvee Brut

Glögiostoksilla Alkossa eksyin jostain syystä oluthyllylle, siellä hyllyn päädyssä ollut käärepaperiin kiedottu shamppanjapullo hyppäsi mukaan. Muistan juoneeni tämän belgialaisen panimon toista jouluolutta aiemmin, Glühkriek piti lämmittää, mutta tämän join ihan viileänä. Onhan tällainen kriek-olut shamppanjapullossa aika kaukana perinteisestä käsityksestä oluesta, mutta kyllä tätäkin glögin sijasta maistelee. Väri on tumma, taittaen punaiseen. Maku on vahvan mehumainen, kirsikkainen, täyteläinen makeus peittää väitetyn happamuuden tasapainoisesti, hiilihapot muistuttavat että oluesta tässä on kysymys. Alkoholi laittaa korvat lämpiämään. Kyllä oluita on erilaisia! 37,5 cl, 6%,4/5

Brewer's Special American Red Ale

Tölkin kyljessä on mukavasti Amerikan meininkiä vai olisikohan tuo pin up -tyttö kielletty näkymä 7-elevenissä. Kuvaan tuli suomalainen hymytyttö vartioimaan tilannetta. Olut on tymäkkää, kuivaa pihkaista kuusipölliä, olisiko pinoon eksynyt joku mäntykin. Väri on mukavasti punertava ja vaahto on hieno. Vähän maussa on pohjaan palamista tai yksioikoisuutta. Humalaa on riittävästi. 330 ml, 4,7%, 4/5. 

Chimay Tripel Peres Trappistes

Etiketin mukaan ainakin trappistiolutta juomalla tekee hyvää, sehän sopii pääsiäisen hyväksi työksi. Tämä pakottaa uudelleensijoittamaan itseni maailmassa, henkisesti. Hiivaa, kuivuutta, hiilihappoa ja lopuksi maustekoukku (pippuri) on analyysinä. Hienosta analyysistä huolimatta suutuntuma on yllättävän mauton, maku tulee esiin vasta nielaistessa, mutta jälkimaku on täyttävä. Väri on punaiseen taittuva ja samea. Olut paranee juomalla. Tuo kyllä pätee kaikkiin maailman oluisiin. 

0,33 l, 8%, 5/5 

Vilkmergés Tamsusis

Liettuanmatkan viimeisiä muistoja maisteltiin saunan päälle. Komeasta tummasta pullosta kaatuikin punaiseen taittuvaa tummahkoa olutta. Tuoksu on makea ja maku on samalla linjalla. Mallasta on, ehkä Vilnassa olisi maistunut paremmalta, vähän kuin kotikaljaa väkevämpänä versiona. 

0,41l, 5,8%,2/5

Kupiškéby Šventinis alus

Paperipussiin pakattu pullollinen liettualaisia olutta valikoitui seuraavaksi maisteltavaksi. Mallas tuoksuu, maku on lyhyempi ja lempeän terävä. Olut on väriltään punertavaa, naapuripöydässä (ei liity punertavaan) siemaileva sheffieldiläinen olutturisti kertoi vinkin toisesta hyvästä pubista ja samalla kertoi brittiläisestä maistelijasta, jolla on merkattuna 30000 olutta, on kuulemma vanha. Itselläni lähestyy 300 olutta. Sheffieldiläinen laittoi vielä mukaan paikallisen Beer Matters (Camra) - julkaisun. http://www.sheffieldcamra.org.uk Tämä olut on oudosti makeahkoa ja kuivaa yhtaikaa, mallas maistuu myös,  jälkimakua riittää mutta se on siis kuivahkoa. 75 cl, 5,2%, 4/5