Honkavuoren Inkeri

Joensuunlaisen Honkavuoren panimon vehnäolutta on maustettu inkiväärillä. Väri on kotisimamainen, tuoksussa on myös simaa. Vaahto on kuohuviinimäisen isokuplainen. Suutuntuma on kupliva ja poreileva, vähän sitä parempaa simaa. Inkivääriä on sopivasti antamassa omaa potkua. Kohtahan on vappu, kyllä tämä on ihan hyvä yhdistelmä kuohuviinistä, simasta ja vehnäoluesta, tällä selviytyy vapusta yhdellä pullollisella. Pullollisen löysin Sellon Prisman Craft Beer -hyllystä. Kyllä tämä yrittää kesään selvästi ponnistaa, varmasti voisin terassilla napata tällaisen, jos vaan sattuisi olemaan tarjolla. Vehnäolut ja inkivääri sopivat hienosti yhteen. 0,33 l, 4,5 %, 4/5

Walhalla Shakti Double IPA

Amsterdamilainen Walhallan panimo nimeää oluensa jumalien mukaan. Double IPA on nimetty hindulaisen naispuolisen jumalallisen energian, Shaktin mukaan. Olut on kirkkaan keltaista, kun pihan kevätsiivouksen jälkeen sen aurinkoisella terassilla kaadoin lasiin. Vaahto on kestävää valkoista. Tuoksu on sitruunaista. Maun humalapommi ei ole aloittelijoille, vaikka katkeraa humalaa on todella paljon, niin katkeruus ei kuitenkaan ole liiallista, vaan pehmeää. Humalat ovat hedelmäisiä, maku on greippinen ja simamainen. Pullon pohjalla on jonkin verran hiivaa,  Maku on puhdas ja miellyttävästi makea. Etiketti kertoo että olut on kuivahumaloitu Sorachi Acella. 14 EBC, 90 IBU, 33 cl, 8,8 %, 5/5

Käbliku Red Rye Pepper Pils

Virolainen Käblikun ruispilsneri on maustettu musta- ja Sechuanin pippurilla. Vaahto on punaruskean oluen päällä tiivis ja pienikuplainen. Tuoksuna on sima, makuna on mausteinen sima. Hiilihappoa on paljon. Maku on jännittävä. Pippuri tuntuu vain huulissa, tuoksu on vähän liian simamainen. Olutta haluaa kyllä maistella että mitä tämä nyt oikein on, erikoinen olut. Täytynee ostaa toinen pullo, jos vaan osuu kohdalle. Pippuria on vain aavistus, mallasta, vähän hedelmää ja olisiko inkivääriä, pilsneriä tämä ei kyllä ole. IBU 30, 330 ml, 5,4 %, 4/5

Pöide Kena Island Ale

Samean ruskea, saarenmaalaisen Pöide-panimo erikoisolut sopi saunaolueksi hienosti. Tuoksu on makeahko, simamainen väritys saa oluenkin muistuttamaan simasta. Hedelmäistä makeutta, mallasta ja makeaa sahtia tai kotikaljaa. Mukava ja yllättävän hieno erikoisuus, leppoista makeutta, ehkä kovempienkin löylyjen jälkeen toimisi. 330 ml, 5,3  %, 4/5

Jounin Kauppa Kuusenkerkkä Ale

Kullankaivajakaverini poikkesi valtauksilla käyntinsä jälkeen Jounin Kauppaan ja toi blogistille tuliaisia. Kuusenkerkkä Ale on Pyynikin Käsityöläispanimon panemaa, mutta tätä taitaa saada vain kuuluisasta Jounin Kaupasta. Olut kaatuu lasiin sameahkon oranssina. Tuoksu on humalainen. Maku on vähän simamainen, kuusenkerkät antavat kyllä havuisuutta. Maussa on sitruunaisuutta, ihan mukavaa humalaisuuttakin. Aluksi hiilihapottumuus tekee oluesta löysää, mutta loppua kohden tuo ei oikeastaan enää häiritse. Ehkä kuusenkerkkää olisi voinut heittää joukkoon vähän enemmänkin. 0,33 l, 4,6 %, 4/5 Kiitos Petrille!

Camden Pale Ale

Matkamuiston juominen on niin mukavaa, palautuu mukavasti matkan tunnelma muistiin. Ostin pullollisen Camden Town Breweryn Pale Ale West Hampsteadin lihakaupasta. Samanmerkkistä olut kun oli jo tullut nautittua West End Lanen toisella puolella olevassa Black Lion pubissa. Väritys on kirkkaan perinteisen lagerinen, tuoksu on ehkä vähän vaimea. Maku on humalainen, sitruksinen, simamainen. Hellepäivän iltaan juuri sopiva olut, rapsakka ja aromikas. Tyylikkäässä etiketissä kerrotaan että Pale Alen keksivät kieltolain aikaan amerikkalaiset gangsterit,jotka panivat olutta kylpyammeissaan. Vaihtoivat vieläpä laitonta alkoholia hyviin humaloihin. Sitten kerran kun kukaan ei nähnyt, niin presidentti maistoi Pale Alea. Presidentti tokaisi että kieltolaki on päättynyt. Ehkä Suomessakin pitäisi nopeasti tarjota hyvää vähän väkevämpää olutta kansanedustajille, jotta saataisiin väkevämmät oluet maitokauppoihin. Tämä tosin on parhaita näin mietoja oluita. 330 ml, 4.0 %, 5/5, olisiko matkamuistolisää ihan pikkaisen.

Rekolan Panimo Kesäkolli

Virkistävä janojuoma yhdistää siman ja inkiväärioluen. Rekolan panimon vehnäinkivääriolut on kuten etiketissä sanotakaan kirpsakka. Sopii mainiosti Hämeenlinnan uusimmalla näköalaterassille eli Street Food and Moren järvinäkymään. Olut on utuista ja pohjalla on reilusti hiivaa, mukava vaahto, joka häipy nopeasti. Tuoksussa on enemmän simaa ja maussa sitten inkivääriä. Jälkimaku on lyhyt ja terävä, mutta mieleenpainuva, kokeilun arvoinen, erilainen. 50 cl, 4,3%, 4/5

Stallhagen Glory

Hämeenlinnan uusimmassa nimen vaihtaneessa tai uudessa baarissa, Wanhassa Pankissa on vaihtuvaa olutta sisältävä hana. Olisiko Stallhagenia kuitenkin aina. Ensimmäisenä hanassa oli belgialea. Väri on samea ja vetinen ja maku on vanhentunutta simaa ja vetistä, hapanta. 0,4l, 5,5%,2/5 

Pühaste Humalakoda

Vappusiman korvaajaksi valitsin tartolaisen gypsy-panimon dipan. Taiteelliseen etikettiin oli painettu lupaavasti IBU 80. Mukavan kipristelevät humalat tanssahtelevat kielen päällä, mallasrunko antaa tilaa. Jostain mieleen tulee vappusimakin. Pieni sadekaan ei haittaa grillaajaa, kun lasissa on tätä kuivaa sitruunaista humalapläjäystä. 0,33 l, 8,4%, 5/5

Brew Dog Hardcore IPA

Isänpäivänä tuli oikein mieleinen isänpäivälahja pojilta, isänpäivälounas Suomen suurimman olutvalikoiman äärellä. Keppanakellari on keskellä ei mitään Liesjärven lähistöllä, Forssan kainalossa (heh). 280 olutmerkistä BrewDogin hardcore IPA valittiin Tappajasian kyytipojaksi. Simaa ja humalaa on maussa, joka täyttää kyllä koko suun ja nielun. Kyllä Panimokoira osaa. 

330 ml, 9,2%, 5/5

Stadin Panimo Ultimator

Dobbelbock sopii syksyyn, sen verran vahvaa olutta että sitä voi maistella ulkonakin griilivartiossa. Humala tuoksuu ja maistuu, mutta alkoholi kurkistelee makumaton alta vähän liikaa. Monivivahteinen olut välillä makeahko ja samaan aikaan katkeromainen, vähän simaa ja samalla olut vilahtaa suusta liukkaana nieluun ja makumaailma tulee esille. 33 cl, 8,0%, 3/5

Ulkona juomisen ongelmia.

Prykmestar Oktoberfest bier

Menikö liioitteluksi, kun syyskuun kunniaksi nautitaan vielä Oktoberfestbieriä. Kuvassa: Ruskaa pukkaa, puutarhurin sananmuunnos. Uusikaupunkilainen paimomestari on pannut limpulta maistuvaa olutta, maku on ensin kuin terävä kulma, joka suussa kääntyy tylpäksi.  Ensin niinkuin makeaa, sitten vähän niinkuin simaa. Väri on kuparisen kirkas. 50 cl, 5,7%, 3/5

Hopping Hare Badger

Hyppivä jänis maistui heinäkuun avaukseksi. Englantilaisesta jänöjussista tulee kyllä 
mieleen sima, vähän sitruunaa, mutta enemmän katkeruutta/humalaa, ihan ovela yhdistelmä, en tiedä jos tämä olisi vähän vahvempaa, niin olisi ehkä parempaa, ehkä lomatunnelma toi yhden lisäpisteen.

50 cl, 4,4%, 4/5

Plevnan Sima

Terassikausi avattiin Birgitassa Plevnan Simalla, sopii ehkä parhaiten hauskan vapun toivotukseen. Olueksi maistuu kyllä simalta, onneksi ei ollut rusinoita. Sitrusta ja makeahkoa. Tuopillinen, ?%, 4/5

Red Seal Ale

Kalifornialainen pale ale maistuu ensin seitinohuesti simalta, mutta humalan katkeruus palauttaa oluen takaisin kaidalle polulle. North Coast Brewing on nimennyt oluen punaiseksi hylkeeksi, syy ei varmasti liity makuun tai tosin omakohtaista dataa hylkeen mausta ei ole. Oikea maisteluolut, eli sopivan pahaa.
335 ml, 5,6%, 5/5

Ginger Pale Ale

Mitäs simaa on nyt laitettu olutpulloon tai ei se nyt ihan simaa ole rusinat ainakin puuttuu, eikä ole edes makeaa. Yorkshireläisoluen etiketissä on FairTrade merkintä ja sen sanotaan sopivan mausteisten ruokien kanssa, olut maistuu vähän kait inkiväärillä ja sitruunallekin. Nopeasti tottuu tuohon siman makuun ja parin hörpyn jälkeen makuun tottuu niin että unohtaa sen erikoisuuden. 4,0%, 50cl ja 3/5