Tallinnan majoituspaikan naapurissa oli sattumalta tutunoloinen pub, jonka omaa nimikko-olutta piti tietty maistaa. Ale on hienosti valkoisella vaahtoavaa ja väriltään kirkkaan kuparista. Tuoksuu maltaan makeudelle ja käsityöläisyydelle, aivan ohutta multaisuutta, hiivaa ja humalia. Maku on sama, mukavasti makeutta, pehmeyttä ja ripaus ruohoa. Ihan kelpo pubiolut on. 0,5 l, 5,2 %, 4/5
Goodmanin Alkon myyjän suosituksesta nappasin yhden belgialaiseen pikkujouluoluen. Väri on ruskeaa mahonkia tai meripihkaa, vähän punertaen. Vaahto pyrki rauhallisesti ulos jo pullosta, ja se on kestävää valkoista ja tiivistä. Tuoksu on voimakas, makeaa mallasta ja vähän karamellia hedelmävivahteella. Maku on maltainen, miedosti marjainen, maltillisesti mausteinen, tummaa sokeria, vähän kirpakkuutta, vähän sekava ja silti jotenkin miellyttävä. Kokonaisuus peittää alkoholin maun. Jouluolut taitaa olla aika vaikea kokonaisuus. 33 cl, 9,0 %, 3/5
Turun 5piste5:stä ostin kuolleen koiran muistoksi pannun kanadalaisen oluen, joka ei tuoksunut märältä koiralta vaan raikkaalta humalalta. Väri on kirkas keltainen ja vaahto myös kirkkaan valkoinen. Vaahto pitsittää lasia heinosti. Maku on vaan niin oikeanlainen, humalia, sitruunaa ja muita hedelmiä, etäisesti alkoholia, raikkautta, pientä pisteliäisyyttä ja täyteläisyyttä, ei kuollutta tai märkää koiraa yhtään. Jälkimakuun jää hedelmiä ja humalia. Rip Fat Joe. 473 ml, 6,5 %, 5/5
Tekstit
Kaikki kommentit
