Bratislavan Panska-kadulta löytyi pieni, porukkaa täynnä oleva olutbaari. Paristakymmenestä hanasta valikoin slovaki-ipaa. Utuista kultaa ja mikrokuplaista vaalea vaahtoa joka tuoksuu hedelmäiseltä humalalta. Maku on mäntyistä humalaa, vähän hedelmiä, pehmeää, jotenkin ohutta kuitenkin, ehkä terävää. Ohuen ja terävän taistellessa pehmeys voittaa. 0,5 l, 6,66 %, 4/5
Bratislavan iltapäivässä ei ehtinyt montaa askelta ottaa, kun piti pysähtyä Urban Houseen lounaalle, taululla näytti olevan muutama olutkin, joista tarjoilijan suosituksesta valikoitui slovakialaista lageria. Vähän sameutta on kultaisuudessa, vaalea vaahto on tiivistä ja asiallista. Juoma hupeni hapankaalisopan kylkiäisenä vaivatta. Tuoksuttelu meni vähän ohitse, maltaisuutta taisi olla. Maku on humalainen, metallisuutta hitusen, vähän hiivaakin, maltaisuuutta, riittävästi katkeruutta, kunnon pilsneriä, ihan pirteää. 0,5 l, 4 %, 4/5
Tartolainen olut on oranssin punaisemmasta päädystä. Läpikuultamaton gose kuohuaa vähän valkoisena. Tuoksu on makeaa trooppista hedelmää, aika voimakas tuoksu on. Maku on hedelmäinen, guavaa en ole tainnut koskaan syödä, mutta tältähän se varmasti tuoksuu. Maku on tasapainoilua makean ja happaman välillä, vähän makean puolelle vaaka kallistuu. Suolaisuutta on vähän, kyllä sen huulissa vähän saa tuntumaan. Mukavasti kesän helteet tulee mieleen. 0,33 l, 4,0 %, 4/5
Kakolanmäellä ostettu turkulainen stout tuoksuu paahteiselta maltaalta ja appelsiinilta. Lähes musta olut kuohuu sihisten beigellä vaahdolla. Ensihörppy on maltainen, kahvinen, olisiko mukana häivähdys hasselpähkinästäkin. Appelsiinimarmeladi käy kielellä hörpätessä, sitten paahteisuus kyllä vie voiton. Hiilihappoja ja katkeruutta ilmaantuu mukaan. Ihan mukava tätä on lauantai-iltapäivän ratoksi hörppiä, katkeruus voimistuu jälkimaussa. Alkoholi lämmittää, eli kyllä sen huomaa. 330 ml, 9,6 %, 4/5
S-marketista löytyi värikäs espoolainen aletölkillinen. Lasiin kaatuu oranssia kirkkaanoloista kuplivaa, mutta heikosti vaahtoavaa juomaa. Tuoksuu hedelmäiseltä greipiltä, aika pehmeältä ei katkeruutta ollenkaan. Maku on jotenkin ohut, enemmän humalointia kuin tuoksussa. Hedelmiä on vähän, ehkä kuplinta vie tehoa. Jälkimaku on heti suussa, vähän nuorta mäntyä. Lasia täydentäessä sitten syntyykin komea vaahto, taisi olut olla vähän liian kylmää. Humalat alkavat hallita tunnelmaa, olut paranee. 0,44 l, 5,0 %, 4/5
Melko kirkkaan oranssi kuplii reippaasti ja muodostaa valkoista vaahtoa. Berliner weissen ostin tartolaisesta olutkaupasta. Tuoksu on jo tölkkiä avatessa voimakkaasti hedelmäinen, miellyttävä. Etiketissä kerrotaan että mukana on ananasta, papaijaa, passionhedelmää ja kookosta. Papaijan kyllä tunnistaa mausta, muut jäävät vähän varjoon. Aika hiilihappoista on. Happamuutta on, mutta aika lievää. Pakko vaan todeta että onpahan aika hyvää ja etiketti on taidetta. 0,33 l, 5,0 %, 4/5
Helsinginmatkan matkamuisto löytyi Alkon hyllyltä. Savonlinnalainen, nyt panimotoimintansa lopettanut panimo on tynnyröinyt stouttiaan bourbon-tynnyreissän yhdeksän kuukautta. Väri on mustaa ja vaahto kellertävää. Tuoksussa on kirsikkalikööriä. Maussa on viskiä, suklaata ja kirsikkaa pitää vähän odotella. Paahdetta on paljon, suklaa ja kirsikka löytyvät jälkimausta ja sen jälkeen ovat mukana maistelussa. Alkoholi vähän polttelee kielen päällä. Makeus tasaantuu kun humalat kirpeyttävät kokonaisuutta. Kokonaisuus on makupommi, yllättävän kirpakkaa. Toimii hyvin konjakin korvikkeena. 33 cl, 11 %, 4/5
Helsingin ykkösalkon hyllyltä nappasin oikeastaan rumaetikettisen Neuvostoliittoon mielestäni viittaavan tanskalaisen oluen. Nimi taitaa tarkoittaa kyllä kastiketta. Väri on oranssi ja vaikutelma on tiivis. Vaahtoa oli. Tuoksuu hedelmäiseltä, pehmeää trooppisuutta. Sama toistuu maussa, hiilihappoja on ehkä liikaa. Tropiikin jälkeen kielen päälle jää vähän skandinaavista havumetsää. 44 cl, 6,0 %, 4/5
Bart-baarin lauantai-iltapäivän seesteisyydessä nautin naantalilaisesta sourista. Väri on syvää oranssia, vaahtoa ei juuri synny. Tuoksu on voimakkaasti aprikoosia ja vähän happamuutta. Maku on myös aprikoosinen, missä se salmiakki on. Ei hätää toisen hörpyn jälkeen salmiakkisesta jälkimausta ei pääse eroon. Aprikoosia on reilusti, salmiakki on jälkimaussa, sellainen oluiden irtokarkki. 0,4 l, 5,2 %, 4/5
Tartolainen uusiseelantilaista humalilta humaloitu pilsneri on hailakan keltaista, vaahto on valkeaa ja kestävää. Tyoksusta löytyy sitrushedelmiä, humalaa, kuusipuuta. Ensihörppy tuntuu jotenkin ponnettomalta, mutta toistojen myötä olut osoittautuu maistuvaksi. Löysyys on jonkinlainen ansa, josta löytyy mukavaa humalaisuutta. Selkeästi tästä tasapainoisuudesta voisi nautiskella useammankin tölkillisen. 0,33 l, 5,0 %, 4/5
Piti mennä bingaamaan että mikäs oluttyyli on barley grind, se paljastui kuitenkin Donny Barleyn skeittitempuksi, olisihan siihen ollut vähän vihjettä espoolaisen tölkillisen etiketissäkin. Olut on hippusen sameaa kultaa, aika vaaleaa. Vaahto on todella hieno samettimatto valkeana. Tuoksusta löytyy mallasta, vähän hedelmäistä parfyymiä. Maussa on mallasta, sitä sekoittaa reipas hiilihappoisuus. Katkerot esiintyvät setin viimeisenä. Hiilihappoja on liikaa. 440 ml, 5,3 % 3/5
Tartolainen matkamuisto-sour on väriltään vaaleaa oranssia, melkein kirkasta. Valkea vaahto muistuttaa sitruunasoodasta ainakin ääneltään. Tuoksu on sitruunasta. Maku on sitruunaista, suutuntuma on tuttua sitruunalimonadia. Maltaisuus on taustalla tai onko sitä oikeastaan ollenkaan. Sokkotestissä en kyllä tunnistaisi olueksi. I-olueksi kyllä ihan mukavasti makua. Janojuomana hellekeleillä toimisi varmasti. 0,33 l, 3,5 %, 4/5
Vanilja-ankan kuvittelin olevan vaaleaa, mutta helsinkiläinen double fruited sour yllättää. Väritys onkin punainen, vaahto on nopeasti kuohuavaa. Tuoksu on voimakkaasti marjaisa, makea ja vaniljainen. Maku on happamia marjoja, makeutta on sen verran että happamat marjat on juuri sopivasti happamia. Toistohörpyt eivät muuta mitään, maistelija ehkä vähän kyllästyy. Makua on paljon, kokonaisuus on pehmeä. 440 ml, 5 %, 4/5
Ukrainalainen vehnä-ipa kunniottaa ukrainalaisjuuria omaavaa sumomestaria, Taihō Kōkiä. Sumo-ipan ostin Tarton Gambrinuksesta. Tölkillinen sihahtaa voimakkaasti, mutta olut ei kuohuakkaan hallitsemattomasti, valkea reipas kuohunta alkaa, kun oranssi ipa kaatuu lasiin. Tuoksut menivät vähän ohi kun piti nuolaista ennen kuin tipahtaa, kuohui sen verran reippaasti, hedelmiä ja hiivaa ehkä. Maku on leppoisan humalainen, poreileva, hedelmäinen. Tuoksu tuntuu kyllä hörppiessä, ehkä vähän liikaa hiivaa. Ostan varmasti tällaisen, jos kohdille osuu. 65 IBU, 0,33 l, 7,7 %, 4/5
Virolaisen ipa-tölkillisen etiketissä virolainen lintu huitaisee toista lintua niin että humalat vaan lentelee. Sisällön väritys on tummaa oranssia ja sen vaahto on valkoista, jotenkin tyylikästä ja kestävää. Tuoksussa on humalia ja makeaa mallasta. Maku on vahva ja makea sekä havuinen humalainen. Humalaisuus poksauttelee vielä jälkimaussa mukavasti. Alkoholin huomaa, mutta kyllä humalat tekevät kaikkensa sen peittelyssä, vatsassa saakka kokonaisuus vielä lämmittää. Maku kääntyy vähitellen paljastamaan vähän hedelmäisyyttäkin. 105 IBU, 440 ml, 8,1 %, 4/5
Olut näyttää lasissa lähes punaiselta. Olut ei juuri vaahtoa. Tuoksussa on etiketin lupaamasti tomaattia, basilikaa ja vähän chiliäkin. Kyllä ensihörppy tuo mieleen pizzerian ja margheritan. Jälkimaussa on sitten chiliä, oikeastaan todella reippaasti. Kokonaisuus on hapan ja tulinen, sekopäinen olut. Jakomielitautinen tunnelma, ensin tomaattia ja basilikaa nenään, sitten suuhun chiliä ja lopuksi reilua poltetta. 0,33 l, 4,1 %, 4/5
Latvialainen portteri näytti kaadettaessa ohuelta, mutta tiivistyy mustaksi lasissa. Vaahto on ruskeaa, katoavaista. Tuoksuu voimakkaasti pähkinöiltä ja makealta suklaalta. Maistuu maltaan makeudelta ja pähkinöiltä, makeus katoaa taustalle, pientä katkeruutta ilmaantuu, pähkinöihin taitaa tottua, niiden maku jotenkin katoaa. 330 ml, 6,2 %, 4/5
Sahtipanimon portteri on mustaa ja vaahto on rusehtavaa. Tuoksussa on kahvia ja lakritsia, paahdetta. Maku on kahvimaista, vähän lakua ja paahteisuutta on reippaasti. Onnistunut kokonaisuus täydentyy vielä mausta tutulla jälkimaulla. Mukavan täyteläinen olut soljuu nieluun helposti, olisiko vähän kaivannut makeutta, toisaalta ei. 440 ml, 5,2 %, 4/5
Virolainen lager on tehty yhteistyössä virolaisen teatterin kanssa. Olut kuohuaa avatessa ja lisäkaadoillakin vähän liikaa. Olut on sameaa ja vaaleaa, kuohu on höttöistä, valkeaa ja kestävää. Tuoksussa on vähän kukkaisuutta ja heinää. Maku on mukavasti heinäinen, vähän humalaa ja hiilihappoa on, ehkä liikaakin. Humalaisuus nappaa mukavasti jälkimaussa kitalakeen. 440 ml, 4,8 %, 4/5
Bier Bierin terassilla nautiskelin kirkkaan keltaista alea, se vaahtosi mukavasti valkoisena. Tuoksussa humalat peittelevät hedelmiä, ananasta ja greippiä. Maku on humalainen, pehmeästi. Greippi kuivattaa jälkimaun. Selkeää jälkeä on lappeenrantalaiselta panimolta tullut. 0,4 l, 5,0 %, 4/5
Tekstit
Kaikki kommentit
