Lappeenrantalainen belgi-ale on vähän vahvempaa vahvan oranssia kauniisti valkealla vaahtoavaa olutta. Tuoksu hedelmäinen, en saa otetta oikein että mitä hedelmäkarkkia nyt oikein on tarjolla, esterinen varmaan oikea sana. Maistuu hedelmät, raikkaat yrtit, hitusen hiiva ja alkoholiakin on vähän. Alkoholi lämmittää yrttien kanssa jälkimaussa. En ole tainnut jalkapuuta ennen kokeilla, tämän jälkeen toisto olisi ihan mieluisa. Etiketti ei ole herkimmille tarkoitettu. Panimoon täytyy kyllä perehtyä vielä tarkemmin. 440 ml, 9,0 %, 5/5
sunnuntai 12. heinäkuuta 2026
torstai 13. heinäkuuta 2023
Tuju Vermont Ravit Lähtö #16 Neipa
Lappenrantalainen neipa on sameaa keltaista, vaahto on kirkkaan valkoista. Nimi on vaan ärsyttävän hauska, samoin on etikettikin. Tuoksu on pirteää hedelmäcocktailia humalareunuksella. Maku on kuten tuoksukin. Kokonaisuus on tasapainoinen, hedelmäisyyttä, sitten jälkimauksi jää enemmän havuja. Ostin tölkillisen Alkon lippulaivamyymälästä Kampista, olikohan siellä vähän valikoima supistunut, no ei näemmä haitannut, kun tämäkin sieltä löytyi. Lappeenrantalainen panimo on kyllä merkittävä paremmin muistiin ettei jää jatkossa vaan väliin. 440 ml, 6,5 %, 5/5
torstai 12. tammikuuta 2023
Tuju Lepra Session NEIPA
Viikonlopun helsinginreissulla poikkesin Pieneen ja nappasin kylmäkaapista pari matkamuistoa. Lappeenrantalainen (LPR) neipa on samean kuulaan keltaista ja se vaahtoaa tiiviillä valkoisella vaahdolla. Tuoksuu odotusten mukaisesti tropiikin hedelmille, mukana on vahva pohjoisen kuusimetsän väritys. Maku on myös trooppinen, yllättäen mukana on vähän pohjoista graniittia ja gneissiä. Pääosissa on kuitenkin greippiä ja sitruuna, vähän on tullut mukaan sitä valkoista appelsiininkuortakin. Onhan tämä aika hyvää. 440 ml, 4,9 %, 4/5


