Lemke Berlin Spree Coast IPA

Työviikko takana, vähän salibandyn tapaista miekkailua, hellettä takaterassilla, lasiin kaatunutta berliiniläistä IPAa, perjantai, olut on jääkaappikylmää: elämä on ihan ok. Olut on auringossa ihan jaffan väristä. Vaahtoa on vähän, mutta kestävää. Maussa on appelsiiniä, taustamakeutta ja tasapainoittavia humalia. Taitavasti maku vaihtuu hedelmistä makeuden kautta maltilliseen humalaan. Maku on leveä ja jälkimaku täyttää koko suun. Helposti tämän kumoaa kurkkuunsa, toinen samanlainen menisi helposti. 330 ml, 6,9 %, 5/5

Õllenaut Impi American Imperial Stout

Hellepäivä juuriöljytyllä terassilla, siihen ei kait pitäisi stoutin sopia, mutta päätin sen sovittaa. Amerikkalaisilla humaloilla maustettu virolainen ruskea olut vaahtoaa niukasti ja tuoksuu lakritsaiselta. Maku on tasapainoinen ja rauhoittava. Tyylikäs kokonaisuus tasapainoilee paahteisuuden, lakritsan, kahvin, makeuden ja humaloiden ristitulessa. Jääkaappikylmänä nautittuna tämä sopii hienosti helteen rauhoittamalle terassille. Olut lämmittää vatsassa saakka. Hiilihappo erottuu, vaan ei häiritse. Oluen lämmitessä paljastuu auringonottoon pikkuisen liiallista makeutta. 330 ml, 10,0 %, 5/5

Sori Brewing Raspberry Punch Berliner Weisse

Vadelmainen berliner weisse on pinkkiä. Tuoksu on vadelmamehumainen. Ensituntuma on hapan, makeutta ei vadelmamehuun ole tuhlattu. Pikkuhiljaa happamuus tuntuu katoavan, jäljelle jää vadelmaa ja pientä puumaisuutta vai onko se jotain hiivaa. Lasin pintaa taitaa jäädä kuitenkin jotain sokeria aaltoilemaan, vähän niin kuin valkoviinilasiin. Kyllähän tämä kuitenkin on hapanta. Oluen taisin ostaa Virosta. Yritän pitää tästäkin, mutta vähän sekava tunnelma jää. Fiksummat joisi tätä varmaan helteillä. 33 cl, 4 %, 3/5

Crew Republic Foundation 11 German Pale Ale

Kohtalon oikusta Lucia-neidon juhlinnan avuksi olutkellarin kätköistä pompsahti taannoisen Münchenin-matkan kunniaksi müncheniläinen pale ale. Pale ale toi vähän valoa tähän pimeyteen, joten eikös se nyt sopinut ihan hyvin tähän juhlapäivään, voisikohan Lucian päivän juhlintaan liittää Pale Ale -päivän, kun ovat vähän samalla asialla. Tuoksu on appelsiininen, väritys on vaan kaunis sameankirkas oranssi, valoa vasten varsinkin. Maku on hedelmäinen, mukavasti humalan (Tradition, Mosaic, Citra, Cascade) katkeruus jää poskiin pyörimään. Hiilihappoa on sopivasti, juominen on helppoa ja miellyttävää. Jos kohtalo olisi säästellyt tätä pullollista kesähelteille saakka, niin kyllä yksi lisäpiste olisi melko varmasti napsahtanut, tarkemmin ajatellen kyllä se napsahtaa nytkin, sen verran alkoi tehdä mieli toista samanlaista. Kyllä saksalainenkin osaa muutakin kuin hellesiä. Pullollinen taisi olla ranskalaisen olutkaupan kuukausiboxista. 0,33 l, 5,6 %, 5/5

Cool Head Brew Ipanema

Helsinginreissun tuliaiset itselleni kävin hakemassa Tammiston Citymarketin Alkosta, hieno olutvalikoima siellä on kyllä. Tuoreen tuusulalaisen panimon tarraetiketillinen IPA-tölkillinen sai vähän jäähdyttää hellepäivän tunnelmaa. Olut on kauniin oranssi ja vaahto on kupliva, mutta katoaa nopeasti. Maku on hyvä, mutta vähän hiilihapoton. Hedelmäisyyttä, appelsiinia löytyy, mutta katkerot on jemmattu jälkimakuun, sieltä löytyy vähän männynkäpyä. Siisti olut, helppo IPA kaipaisi vähän potkua, mutta hellekeliin kyllä sopii hienosti. Alkoholi ei maistu, joten hellejuomaksi ei sittenkään ihan paras. Hiilihapottomuus vähän häiritsee hellekelillä, samoin tietysti alkoi harmittamaan että lasi tyhjeni niin nopeasti. 330 ml, 5,7 %, 4/5

Pyynikin Bitter Sessio

Päivän huhkimisen jälkeen on hyvä odotella huomisia yo-juhlia ja ottaa pint of bitter,
 please. Pyynikin bitteri, maisteluboksista, on kuitenkin pikkupullo, mutta kuivaa ja lievästi kitkeräähän olut on, bitteriä. Samean ruskea olut kruunautuu komealla vaahdolla. Maku on vähän yksiulotteisesti kuiva, ehkä hellepäivä vähän verottaa makuaistia. Jotenkin tulee mieleen keskeneräinen, vähän hiivaa maussa. 0,33 l, 4,4 %, 3/5

Pyynikin Wheat Sessio

Hellepäivään jos mihin kuuluu vehnäolut ja sellainen tänään on ollut, joten viilennykseksi maistui kylmä Pyynikin käsityöläispanimon Wheat Sessio. Olut on kuudesosa panimon maisteluboksista. Tuoksu on vähän kumimainen. Maussa on samaa ominaisuutta. Vaahto on vehnääolueen kuuluva ryhtipatsas. Väri on oranssi eli keltapunainen. Maussa ei ehkä ole banaania, vaan jotain erilaista hedelmää. Keskipitkä jälkimaku, pidempi olisi varmaan Alko-versiossa, jos sellaista olisi? Maitokauppavehnäoluet, mitä niitä nyt onkaan, kyllä tämä sen listan jatkoksi mahtuu. Ei ehkä ihan ykköslähtöruutuun, vaan vähän sinne taaksemmaksi. 0,33 l, 4,6 %, 3/5

Hoegaarden Rosée

Vaaleanpunainen elefanttiko se on, ei kun vaaleanpunainen Hoegaarden. Belgialaisen suosikkipanimoni erikoispainos witbieristä sopinee ainoastaan hellepäivään ja sen iltaan. Roope-limonadi taisi olla vihreää, olikohan Mikki-limu punaista, jotain sellaista tulee mieleen tätä juodessa. Belgialaisessa oluessa voi olla mitä vaan, sanotaan, no tässä on vadelmia ja sokeria. Tuoteselosteessa mainitaan myös korianteri ja appelsiinischalen, mitä lienee, maussa eivät kyllä maistu. Jos joskus tekee mieli Mikki-limua, mutta haluan silti oluenkaltaista, niin tämä on hyvä valinta. Olueksi on kyllä vaikea hahmottaa tätä makeaa punaista hiilihappoista mehua. Ei tämä nyt pahaa ole, mutta jos tämä ei olisi ollut oluthyllyllä, niin en olisi ostanut. Sokerilimuksi hyvä. 33 cl, 3,0%, 2/5

Stallhagen Bohemian Pils

Hellelauantain kuumuutta oli hienoa viilentää Lahden Seurahuoneen terassilla mukavan hanapilsnerin kanssa. Stallhagenin Pils on kauniin värinen täydellisesti hellejanoon sopiva juoma. Iso kulaus sisältää ensin mukavan lievän maltan ja sitten katkeron. Hiilihappo laittaa vähän röyhtäyttämään, mutta se kyllä sopii. Jälkimaku on lyhyt. Helle kyllä parantaa olutta. 50 cl, 5,0%, 4/5

Oppigårds Single Hop Ale

Aiemmista oluista hyvän mielikuvan jättänyt ruotsalainen Opiigårdin panimon Golden ale on samean kirkkaan keltaista. Ehkä olut uppoisi paremmin helleterassilla, tämän kesän tyypillisen vaihtelevan ilmaston sään esimerkkipäivänä ei uppoa niin hyvin. Olut tuoksahtaa lievästi saippualta. Maku tuntuu alkuun huolestuttavan ohuelta ja jälkimakua ei tunnu olevan ollenkaan. Tilanne kyllä korjaantuu pullon puolivälissä. Pientä hedelmäisyyttä, pientä lievää humalaa, ei muuta. Toisaalta toinenkin pullo menisi, varmasti toisen pullon jälkeen olisi parempaa. 33 cl, 4,8%, 3/5

Bomonti Filtresiz %100 Malt

Hellepäivän viilennyksekseen olut on kyllä hyvää. Turkkilaisen Bomontin suodattamaton versio on pullotettu huurteisenoloiseen pulloon. Pullon sisälmys on lageria, joka on pehmeää ja helppoa. Auringonpaisteessa tämä olut lämpenee nopeasti, joten on juotava nopeasti. Makuhermojen mielleyhtymiin kietoutuu puumaisuutta, vehnää ja maissiolutta. Pitää mielen viileänä yhden pullollisen ajan. Ehkä parasta turkkilaista? 50 cl, 4,8%, 3/5

Magic Stone Dog A Saison Pale Ale Hybrid

Stone Brewing, Magic Rock Brewing ja BrewDog ovat yhdistäneet voimansa ja panneet kesäoluen. Olut on hazy days of summer, niin kuin etiketti kertoo. Etiketissä kehoitetaan nauttimaan kesästä koska se on kuitenkin pian ohi, tänään taisi kyllä olla kesä ensimmäinen hellepäivä, joten ennuste on jätettävä omaan arvoonsa. Olut tuoksuu hiivaiselta, ja myös maistuu. Hiilihappoa on reilusti, se kyllä peittää muut maut, hedelmäisyyttä kyllä on aistittavissa. Pientä mausteisuutta on reilusti vaahtoavassa oluessa joka on kirkasta mutta tiiviin keltaista. Hellepäivänä sopii. 330 ml, 5%, 4/5

A. Le Coq Extra Beer Lager

Kirkas pullollinen vaaleaa lageria maistui saunan päälle. Aika valju olut, Olvi kertoo sivuillaan että tämä on mexicolaistyyppinen olut ja maistuu parhaiten lime-viipaleen kanssa. Eli pitää yrittää kehittää fiesta-tunnelmaa. Ei kehity, ehkä hellettä pitäisi olla. Aika ohut maku, tuoksussa on maltaan makeutta ja maussa myös. Kirkasta on, vaikka sataa. 0,33l, 4,5%, 2/5

Saimaa Vaalea Lager

Vaalea lager yllättää, grillin vartiointi ei ikävä kyllä onnistunut ulkona, koska tuuli vähän liikaa. Saimaan juomatehtaan sponsoroimasta laatikosta löytynyt lager ansaitsi kyllä aurinkoa ja hellettä ja terassiympäristöä, lauantai-iltapäivä sentään oli. Kesällä terassilla maistuisi varmasti toinenkin. Oluen sisältämä vehnämallas laittanee oluen vaahtoamaan hienosti. Maku on mukavan kireä ja lievästi humalainen. Pieni sameus sopii suodattamattomaan lageriin, jossa on mukavasti makua. Mukavasti tölkin kyljessä on informaatiota. 500 ml, 4,5%, 4/5

Harnas Okocimski Jasne Pelne

Puolalalaista Carlsbergiä maisteltiin Varsovassa. Kyllä tuli Lapin Kulta mieleen tästä perinteikkäästä puolalaisesta oluesta. Aika pehmeää hiilihapotonta, mutta silti röyhtäyttävää, se mausta oli kerrottavana. Sopisi varmasti hellekesän hiekkarannan janonsammutukseen. Kiva vaahto, netistä luin että olut erottuu hyvin puolalaista muista oluista, koska sen etiketti on sinipohjainen, just. 500 ml, 6%, 2/5

Desperados Tequila

Pullollinen tequilalla maustettua olutta odotteli koko kesän sopivia helteitä. Tänään taisi olla lämpöä joku 15 astetta, joten se kai on sitten sopiva helle. Olut maistuu sitruunalta, lievästi esanssiselta. Tequilan makua en kyllä erota, mikä on ihan hyvä. Tequilan juomisessa tuttu suolakin puuttuu onneksi, mukana on siis paras kolmikosta suola, tequila ja sitruuna. Ihan hyvää, mutta toista ei jaksaisi. Meksikolaisvaikutteinen olut on tehty Hollannissa ja on hyvää omassa sarjassaan.  33 cl, 5,9%, 4/5

Primator Premium

Kotiin on niin mukava palata reissusta helteelläkin, varsinkin kun jääkaapissa odottaa kylmä olut. Tšekkiläinen pils tuoksuu ja näyttää kunnon oluelta. Maku on samalla linjalla, ei kitkerää vaan sopivan humalaista ja vähän kuplintaa. Makua on riittävästi, onnistunut tasapainoilu makean, humalan, kuplinnan ja siihen ei kyllästy.

0,5l, 5,0%, 5/5

Velkopopovicky Kozel Original

Tsekkiläistä kauniinväristä lageria nautiskeltiin Apparan maauimalan avajaisten jälkeen hellepäivän helpotukseksi. Todella helppoa olutta, johon ei ole liikoja makuja heitelty, pientä pistelyä voi havaita kielellä, mutta se taitaa olla hiilihappoa. Olisiko helteellä osuutta asiaan, tarkkaan kun analysoi niin jotain humalia saa tuntumaan. Aika vetistä. 500 ml, 4,0%, 2/5

Rochefort 10

Hellepäivän kääntyessä varjoon, ei vielä kylläkään paljoa viileämmäksi, maistui vähän liian kylmä belgitrappisti. Olutkirjon viinireunan nautiskeluosaston tumma olut on pehmeää, siis pehmeää, yrtttistä, vähän hedelmäistä ja rusinaista. Vähän turhan makeaa, pienikin pullollinen tätä voi olla liikaa. Voimakkaan oloista ja makua riittää pitkään. Hitaasti on juotava, maailman parasta olutta sanotaan, tieto laittaa mietintään omat arviointiperusteet. Ehkä hiihtoloman ilta-arviointina olisi ollut parempaa. 33 cl, 11,3% 4/5

Aldaris Porteris

Latvian jääkiekkojoukkueen kisaesitysten kunniaksi perjantai-illan olueksi valikoitui Aldaris Porteris, mukavine ässään päättyvine nimineen. Oluen väri on musta ja vaahto on reilua ja isohkokuplaista, mutta silti mukavasti säilyvää. Tuoksu on leipämäinen, maussa on samoja piirteitä, makeaa on. Ovelaa miten olut voi olla yhtaikaa ohut, mutta silti paksu. Ajattelin juoda tämän pois ennen helteitä, mutta nyt juodessa aloin jotenkin kuvitella että kyllä tätä voisi lämpimänä kesäiltanakin maistella. Alkoholikin tuntuu, mutta juuri oikealla tavalla, lämmittää maistumatta. Makea jälkimaku jää.  0.5 l, 6,8%, 5/5