Olvi Summer Ale Hotter Than Iisalmi

Olvi muisti blogistia parilla tölkillisellä, Summer Alen hyväksyin blogiin. Tölkki on Olvin tyylikkään värisarjan keltainen versio. Tuoksussa on voimakkaasti humalaa ja häivähdys vehnäolutta. Väri on  kirkkaan kellertävä. Vaahto on iso, mutta katoaa nopeasti. Maku on aika vienoa. American Wheat Ale on merkitty etikettiin. Tuoksun humalat katoavat lähes kokonaan, ohutta hedelmäisyyttä. löytyy. Vähän liian hyvänmakuinen vehnäolueksi, joten sopisi hienosti kesäiseen iltapäivään, maaliskuisen lumisateen jälkeen ei oikein löydy kesäfiilistä tarpeeksi. EBU 32, IBU 13, 0,5 l, 5.0 %, 3/5

Mufloni APA

Pullolisen 1K, eli 1024. olut, on kotimaista APAa. Kirkkaan hopean värisen tölkin pintaa koristaa yksinkertaisen tyylikäs tarraetiketti. Tölkin sisältä kaatuu lasiin keltaista olutta, mutta ensi tölkistä on hörpättävä sihautuksesta noussutta kirkkaan valkoista kuohua, sama kuohunta jatkuu kaadettaessakin. Tuoksussa on sitruunaa. Maussa on miellyttävästi humalia, posket jäävät niitä maistelemaan pitkäksi aikaa. Vaahtoa kertyy aina kaadettaessa reilusti. Sitruunaa ja kuusenhavuja on makuna. Pientä kitkeryyttäkin on, mutta se on sopivaa. Lopulta kuusenhavu voittaa sitruunan. Maitokauppaolueksi tällaista on joskus kauan sitten kutsuttu, kait tätä voi sellaiseksi edelleen kutsua. Taitaa olla niin että täytyy käydä uudestaan Lidlissä maito-ostoksilla. 50 cl, 4,5 %, 5/5

The Flying Dutchman Jah Jah Rub A Dub Mango IPA

Olutkauppa Pienistä nappasin kiertolaispanimon mangolla maistetun IPAn, ihan pirteän värisen etiketin takia. Väritys on vähän haalean keltaista, vaahto vaikuttaa kuplaiselta ja ohuelta. Tuoksu on mangoinen. Ensi kulaus maistuu mangolta ja lievästi humalalta, suurimman huomion varastaa reilu hiilihappo. II-olutkin voi olla maukasta tai siis siinä voi olla reilusti makuja, vertailukohdaksi mieleen palautuu niin helposti ensimmäinen pullollinen eli Lahden Sininen. Ehkä tämä on vähän sellaista aikuisten limonadia, ensi greippilimua ja siitä sitten porttiteorian mukaisesti mango-IPAa ja lopuksi vahvoja porttereita. Kuplat ja humalat jäävät jälkimakuun. 35 EBU, 330 mle, 3,5 %, 3/5

Vaat India Pale Kölsch

Lauantai-illan kunniaksi maistelin erikoisempaa, virolaisen panimon IPAa. Belgiassa, De Proefbrouwerijissa pantu India Pale Kölsch on samean keltaista, kaunista. Tuoksu on hedelmäinen ja vähän hiivainenkin. Maku on mangoa, sitrusta ja ananasta, mutta samalla rauhallisen hapanta ja humalaista. Makeutta on hillitysti. Miellyttävää, kiinnostavaa ja helposti juotavaa, vähän heinää paljastuu lopussa ja se tuo mukanaan pientä puisevuutta. 0,33 l, 4,6 %, 4/5

Kasteel Hoppy

Perjantai-iltaisin ei jaksa pientä pintaremonttia pitkään. Terassin auringonvalossa täytyi rentoutua belgialaisen Linna-oluen humalaversiota maistellen. Olut on kuohuaa tiiviisti ja oluen väritys on kupariseen taittuvaa vaaleankeltaista. Poreilua on reilusti. Tuoksu on vienon hedelmäinen. Oluen kadotessa nieluun jää kielen päälle terhakkaa mutta lempeää poreilua.  Maussa toistuu hedelmäisyys ja hento hiivaisuus. Jostain syystä olut on pakattu aivan liian pieneen pulloon, koska olut katoaa nopeasti. Maku on mukavaa ja miellyttävää, vähän kuivaa omenaa pilkistää, hiiva välillä ilmoittautuu, alkoholi tuntuu sisäänhengityksessä. 33 cl, 5,5 %, 4/5

Prażubr Niepasteryzowany

Ostin tämän oluen Krakovan keskustan marketista. Olutvalikoima marketeissa oli lähinnä puolalaisia, tietysti Heinekeniä, mutta siinä se sitten olikin. Periaatteessa koti-S-marketin valikoima on parempi, noin yleensäkin Suomessa kaupoissa on yleensä isot olutvalikoimat. Kyllähän Krakovan supermarketeista valikoimaa löytyy sen verran että ei tarvinnut kahta samanlaista olutta blogittaa. Tämä puolalainen olut paljastui kotona peruslageriksi. Oluen ostaminen puolalaiselta oluthyllyltä on kyllä aika hauskaa, yhtään ei tiedä että mitä sieltä tällä kertaa kaatuu lasiin. Tämä on kauniin keltaista, kuplintaa on reilusti ja höttöinen valkoinen vaahto ilmestyy kuin taikaiskusta. Tuoksu on ohut ja maku on vähän samoilla linjoilla, mutta jotenkin vaan ihan ok. Pehmeää ja helpostijuotavaa, ei turhia humalia, ei makeuttakaan vaan lageria vaan. Krakovanreissun päätösoluen nautin kotona. 500 ml, 5.0 %, 3/5

Öö Cassis Black Currant Baltic Porter

Põhjalan Öö-oluesta on tehty ainakin pari muunnosta ja tämä on niistä yksi. Tuoksu on maltainen ja marjainen. Pullon pinnassa on sokerista tahmaa. Olut on mustaa, vaahto on ohut keltainen rengas lasin reunoilla. Maku on maltainen, lievästi mustaaviinimarjaa, kahvia ja tummaa suklaata, suolaista lakritsaa. Kaikki ylimääräinen sokeri on siis jätetty pullon ulkopuolelle tahmaksi. Alkoholi lämmittää kurkussa, mutta ei maistu. Join tämän vahvan oluen terassilla yrittäen nauttia nopeasti katoavasta auringonpaisteesta, auringon katoaminen vähän hoputti oluen nauttimista liiaksi. Liian kylmää on ilman auringonpaistetta, ilma ja olut. 0,33 l, 10,5 %, 4/5

American Dream Mikkeller Or Die

Mikkellerin Belgiassa de Proefin panimolla panema pils on samean kirkkaan keltaista. Vaahto on valkoista ja kestävää. Tuoksu laittaa kysymään että onko tämä nyt muka pilsneriä, sen verran on hedelmäistä humalaa. Suussa olut kipristää kieltä ja poreilee kielen päällä. Oluttyylit on sekaisin, eihän tämä nyt ole mitään pilssiä, sen verran on ipaa. Saunan päälle tämä on kyllä ihan juhlaa. Saisikohan tätä jostain Suomestakin, pullollinen tuli Saveur Bieren kuukausilaatikon mukana. Olut tuntuu vahvemmalta mitä etikettiin on painettu. Humalointi on nautittavaa, mukavasti humalat jäävät poskiin odottelemaan että jokos se seuraavaa hörppy tulee pian.  330 ml, 4,6 %, 5/5

Thornbridge Halcyon Imperial IPA

Lauantai-iltapäivä ja IPA, ja vielä kuninkaallinen, ei ole huono yhdistelmä. Englantilainen Thornbridge on mainio panimo, eipä taida heikkoa olutta sieltä valmistua ollenkaan. Tämä tuli laseineen Saveur Bieren kuukauisboxissa. Väritys on vähän sumuisen keltainen, jotenkin tulee mieleen mango. Vaahtoa on, tosin lievästi. Tuoksu on hedelmäinen, ananasta ja sitruunaa. Maku on tymäkän honkainen ja samalla kirpeän sitruunamainen. Vahvoista mauistaan huolimatta olut tuntuu helpolta, sitä vähän niinkuin siemailee ohimennen. Jälkimaku on reipas, sitruunan humalainen takapotku, todellinen peräkärry niin kuin fiksummat sanovat. Taitaa alkoholikin vähän potkaista poskiin punaa. Liian pieni pullo nostaa arvosanaa. 330 ml, 7,4 %, 5/5

Saimaan Brewer's Special Pacific Pale Ale

Saimaan juomatehdas sponsoroi laatikollisen oluita ja laatikon ensimmäiseksi maisteltavaksi valitsin etiketin perusteella hainsyömän miehen viimeisen oluen. Tärkeimmät tiedot oluesta on kirjattu hienosti tölkin kylkeen, maltaat, humalat, ruokasuositukset jne. Hai-oluesta kerrotaan että se tarjoaa trooppista aromia ja sitrusta. Olut on kauniin vaalean keltaista (kuvassa on vähän tehosteväriä). Maku on aika humalainen, EBU 30. Alkutunnelma on oikein lupaava, sitten jotenkin alkaa tuntua yksiulotteisen humalaiselle, mutta syy selviää pikkuhiljaa: se on se sitrus, ei mikään sitruunasooda vaan kirpeä sitrus, hapanta. Alussa pinnalla viipyilevä vaahto maistuu miellyttävältä, en ole ennen tainnut vaahdon makua mietiskelläkään. Luonnetta oluessa on, mutta jotenkin vaihteleva olut, humala kätkee vähän vetisyyttä. 500 ml, 4,7 %, 4/5

Pyynikin White IPA Sessio

Sain Pyynikin maistelupakin vanhemmilta lahjaksi ja nyt otin toisen pullollisen maisteluun, kiitos sponsoreille tietysti ensin. Reilu valkoinen vaahto, siis todella valkoinen, kattaa keltaisen kuulaan oluen. Haju ehkä sitrusmainen, vähän sekava. Maussa on hiivaa ja pirskahtelua, vähän humalaakin. Ensin tuntuu vähän liian sekavalta, mutta ehkä isommissa määrin kesäterassilla menisi paremmin. Pullon pohjalle jäi reilusti hiivaa. Humalan kyllä huomaa ja se jää sitten kuivaksi jälkimauksi nieluun. Paranee selvästi loppua kohden, onneksi ei ole pienempi pullo. Vehnä-IPA on kyllä ihan mielenkiintoinen lajike. 0,33 l, 4,6 %, 4/5

Koch 1872 Pilsner

Tallinnan sataman Koch-panimoravintolan  pilsneri on lievästi samean keltainen. Mainio janonsammuttaja toimisi varmasti myös suurina määrinä ravintolan terassilla iltapäivästä yöhön, yhden pullon annoskin on ok. Kukkaista aromia on hiukan, vähemmän havua. Helposti kulautus valuu nielusta alas, pientä poretta jää kielen päälle. Kyllähän toista pullollista jää kaipaamaan, mutta vähän liian lievää. 0,33 l, 5,0%, 3/5

Beck's Gold

Bremenissä on usein tarjolla Becksiä, onhan oluen panimot Bremenissä. Becksin kultainen versio on metallista, kuten perusbecksikin. Maussa on kuitenkin jännittävästi sitruunaa tai hedelmiä, kyseessä ei kuitenkaan ole mikään radler, vaan hedelmät ovat sellainen häivähdys. Kirkasta ja pitääkö sanoa että väritys on kullankeltaista. Hiilihappoa on mukavasti ja vähän kuivuutta, mutta makeaksikin tätä voisi erehtyä sanomaan. 

0,33l, 4,9%,3/5

Filtresiz

Ikea, Stockmannin Hullut Päivät ja Kamppi virittivät tunnelmaa turkkilaiseen basaaritunnelmaan ja Efesin  erikoisoluen nauttimiseen. Olisiko oluessakin vähän basaaritunnelmaa, kaikkea on,  sitrusta, vähän vehnäolutta, pahvia, hiilihappoa, mielenkiintoinen tai outo. Ensimaistolla luulin että tämä ei ole olutta ollenkaan, vaan turkkilaista sitruunasoodaa, kyllähän se olut sitten alkoi maistumaan. Väri on samean keltainen ja vaahto on nopea.  Pullo on hieno, ikäänkuin mikstuurapullo. Kiitos ykkössponsorille tuliaisesta. 50 cl, 5,0%, 3/5

Duvel

Belgialainen paholaisolut maistui erityisen hyvältä joululahjaksi saadusta nimikkolasista. Olut on keltaista ja ja aavistuksen sameaa. Kaadoin lasiin mukaan pullon pohjalla olleet hiivat mukaan ja ne vähän maistuivat pelottavasti liikaa ensisiemauksella, mutta maku tasoittui nopeasti herkulliseksi. Hiilihappoa on reilusti ja hiivaisia hedelmiä (vaihda edellinen parempaa kuvaukseen), alkoholi  puskee läpi hyvällä tavalla, lämmittää, mutta ei maistu. 

330 ml, 8,5%,5/5