Warpigs 3 Floyds Mikkeller Smoldering Holes

Jokakeväinen keväänedistämistyö paljasti lumen alta terassia. Sen kunniaksi avasin joululahjapullollisen. Sisällä oli kööpenhaminalaisen pubin ja tanskalaisen ja amerikkalaisen panimon yhteistyötä. Olutta on kypsytetty bourbon-tynnyreissä ja sen kyllä huomaa. Väri on tumman mustanruskeaa, eikä olut kuohua. Tuoksuu suklaalta ja kahvilta. Tuntuu suussa öljyiseltä, ei poreile, tyylikästä paahteisuutta ja täyteläisyyttä. Viski tuntuu ja maistuu, se antaa taustapotkua, ei hallinnoi liikaa vaan tasapainottaa makeutta. Tumma suklaa ja kahvi lisääntyvät toistojen jälkeen. 37,5 cl, 8,8 %, 5/5 

Cerveja Super Bock Selecção 1927 Munich Dunkel

Jääkaapista löytyi vielä yksi lissabonilaisen supermarketin olutvalikoiman aarre. Ruskeaa olutta ja vähän valkeaa vaahtoa. Hiilihappoa riittää. Makeaa mallasta ja paahteisuuttakin vähän, jälkimaku on kuivempaa, yhdistelmä on onnistunut. HIilihapot ottavat sopivasti etäisyyttä kotikaljaan. 33 cl, 6,0 %, 4/5

Nøgne Ø Dark Horizon 6 Imperial Coffee Stout

Norjalaisen panimon kulttioluen kuudennen version tilasin aikoja sitten Alkosta. Nyt aurinkoisen lauantai-iltapäivän kunniaksi päätin avata komean lahjapakkauksen. Pullollisessa olikin mustaa olutta, joka tuoksui maltailta, luumuilta ja hitusen marjoiltakin. Maku on sitten todella täyteläinen, makea, hitusen kahvia, enemmän paahtuneisuutta, aika kirpeääkin, salmiakkia. Alkoholi tuntuu kielen päällä jälkimaussa, armanjakkitynnyreissä kypsyttäminen maistuu myös, kahvin makua voi aistia vähäisesti poskissa. Muutama kulautus ja koko ruumis on täynnä makua, riittää koko iltapäiväksi. 100 IBU, 0,33 l, 15 %, 5/5

Pühaste Mr. Ronk

Tartolainen balttiportteri on mustaa ja kuohuu varovasti ruskeana. Tuoksuu voimakkaasti, kahvia, lakritsaa ja kypsää luumua, maanläheisyyttä eli multaa. Maistuu heti alkuun kirkkaammalta, tummaa paahdetta on reippaasti, maltaista makeutta, tummia hedelmiä, tummaa suklaata. Kokonaisuus jotenkin jää vähän laahaamaan maltaineen. Jälkimaku tuo suuhun pientä poreilua. IBU 35, 0,33 l, 9 %, 4/5

Tallinn Something's Burning!? Porter

Virolainen juhannusolut auttaa juhannuksen odottelussa. Olut on melkein mustaa, tumman ruskeaa ja vaahto on kellertävään päin kallellaan. Vaahto on kestävää. Tuoksu on paahteinen. Maku on paahteinen, vain hiukan savuinen. Tallinnassa pantu olut maistuu suussa täyteläiseltä, vaikka tuntuma on ohuehko. Jälkimaku on täyteläinen. Oluen ostin Tarton Gambrinuksesta. 330 ml, 4,9 %, 4/5

Big Belly Liquid Desserts No.13 Red Velvet Coconut Christmas Cake Quad

Hollantilaisen panimon no 8 olut on oikeastaan yksi lempioluitani, joten uskalsin valita isomahapanimolta jouluaaton herkutteluhetkeen punaisen samettista joulukoookoskakkua. Quadruple-tyylinen olut mustaa, vaahto on nopea käväisy. Tuoksu on kookosta, paahdetta ja tuhkaa. Maku on mausteinen, kookos jyllää päällimmäisenä, paahtunut mallasta ja vaniljaa, alkoholi kurkistelee hiilihappojen välistä. Vaikka makua on yltäkyllin, niin jotenkin ohutta. Ehkä portteriin sopisi paremmin tällainen herkuttteluhetki. 0,33 l, 11 %, 4/5

Bock's Dunkel

Vaasalaisen panimon tumma lager löytyi S-marketin hyllyltä. Olut on tummaa ruskeaa pienellä punerruksella. Vaahto on vaaleaa ja heikkoa. Tyylikkään pullollisen sisältö tuoksuu maltaalta ja makealta. Maku on mallasta ja kotikaljaa, makeutta on maltaassa, mutta pieni havuisuus ja paahteisuus tasoittavat kokonaisuutta. Hiilihappoa löytyy. Maku muodostuu pikkuhiljaa täyteläisempään suuntaan.  Etiketissä on maininta Suomen paras olut 2021. En ihmettele yhtään sillä tässä haastavassa tummien lagereiden sarjassa ei ole helppoa. 330 ml, 4,9 %, 4/5

Kimito Mehu Juicybrew Trouble Kveik Black IPA

Lauantai-iltapäivän olueksi valikoitui Alkosta löytynyt black ipa. Lasiin kaataminen keskeytyi nopeaan hörppyyn, kun kuohuminen kiihtyi liian nopeasti. Komea tiiviskuplainen vaahtohattu siitä syntyi mustan oluen päälle. Tuoksussa on paahdettua mallasta ja katajaa. Maku on tasapainoinen, maltainen, humalainen, olisiko mustaherukanlehti joka tuo vähän maanläheisyyttä. Hiilihapot kutittelevat kitalakea. Täytyy ostaa toinen samanlainen, bipaa ei ole koskaan liikaa tarjolla. 0,33 l, 6,5 %, 5/5 

Takatalo & Tompuri Kaski Kauraporter

Tumma olut kaatuu lasiin reilujen kuohujen saattelemana,  tuoksu on muhkean paahteinen. Tuoksu asettaa odotukset korkealle. Maku on kireämpi, vähän hiiltyneempää paahdetta. Aika kuivaa, vähän tuhkasta, hiilihappo kutittelee, vähän rauhallisempaa oli  odotuksissa. Kahvisuus on sellaista työpäivän aikana kuppiin jäänyttä mustaa  ja kylmää. 33 cl, 5,0 %, 3/5

Kalamaja Chill It Bang

Chiliportterin ennakkokäsitys on aina hyvä, mutta jos siihen heitetään kookosta joukkoon niin vähän epäilyttää. Tallinnalainen musta olut kuohuaa beigellä. Tuoksu on pelottavan kookospainotteinen. Hörpyn jälkeen kookos maistuu reippaasti, sitten chilit cayanne, bird eye ja habanero ottavat hallinnan. Jännästi kookos ja chili tuntuvat lyövän kättä. Olut jää kyllä mieleen positiivisena. Paahteisuutta riittää, vähän sellaista herkkukaupan chilisuklaata. Kookos on ihan ok. IBU 33, 330 ml, 7,6 %, 5/5

Iso-Kallan Angler Dark Lager

Tsup sanoi pullollinen, kun korkin avasi. Oluen nimi viittaa rumaan krotti-kalaan, jolle on kasvanut oma onki päähän. Oluen tyyli on se hankalin eli tumma lager, helppo olut joka haluaa olla vähän niin kuin portteria, melkoista tasapainoilua. Väri on melkein mustaa, vaahto on nopeaa. Tuoksu viittaa maltaan makeuteen. Maussa on mallasta, sopivan vähän katkeroa ja kahvia ja paahdettakin. Makeutta on, mutta se ei estä kulauttelua, jostain putkahtelee kotikaljatunnelmaa. Joku tässä houkuttelee. 0,33 l, 5,5%, 4/5

Takatalo & Tompuri Kaski Mustakaura

Virolahtelainen tumma lager on lähes mustaa, tummanruskeaa siis, pullosta kaataessa olut pulputtaa juuri oikealla tavalla ja lasiin muodostuu ylpeänoloinen vaahto. Tuoksussa on paahdetta. Maku on yllättäen kahvinen ja suklainen ensin alkuun, ei mitenkään vahvasti, mutta riittävästi siihen pohdintaan että onkos tämä portteria. Paahteista mallasta, kuivuutta, välillä pientä ohuutta, hitusen kuivaa kahvilikööriäkin ja aavistus makeutta, mutta kokonaisuus on positiivinen. 33 cl, 5,0 %, 4/5 

Nilkko Korra Black IPA

Mäntyharjulainen musta palokärkiolut kuohuaa tyylikkäästi vaaleanruskeana. Tuoksuu mäntymetsä ja joku on sieltä näköjään polttanut niitä mäntyhalkoja mökin saunan kiukaassa ja tuhkalaatikosta sitten pöllähtää vähän tuhkaakin. Maku on paahteinen, ensihörppy on stouttimainen. Seuraavat hörpyt kertovat humalaisempaaa tarinaa, tuoksu toistuu makuna. Vähän kahviakin on lorahtanut mukaan. Pullollisen ostin Hämeensaaren CM:n Pien-kaapista. 0,33 l, 5,5 %, 4/5

Nokian Keisari Premium Stout

Nokialainen tölkillinen kertoo että se on irlantilaistyyppinen musta pintahiivaolut. Mieleen tulee nopeasti Guinness, mutta tämä on vähän vahvempaa. Väri on mustaa ja vaahto on komeasti valkoista. Tuoksu on makean paahteisen maltainen. Maku paljastaa kuivemmaksi, vähän tuhkaa jopa. Maussa on sopivasti makeaa mallasta, silti sopivasti katkeruutta. Kyllä tämä kelpaa. 0,33 l, 5,5 %, 4/5 

Pühaste & AF Brew Imperial Extra Double Stout

Tartolainen ja pietarilainen panimo ovat virittäneet alkuperäistä tsaarin hovin haluamaa tartolaista stouttia. Väri on musta, vaahtoa ei löydy. Tuoksu on paahteinen. Maku on paahteinen, etäisesti kahvinen. Paahde kääntyy vähän jopa savuksi. Tuhkainen maku täydentyy kaakaojauheella. Makeus tuntuu hörpyn alussa ja katoaa humalaisessa jälkimaussa. Alun tyly maku jalostuu hörppäillessä hovikelpoiseksi. 0,33 l, 10 %, 4/5

Brewdog Zombie Cake Praline Chocolate Porter

Joltain kauppareissulta ostoskärryyn siirtynyt skottiolut on väriltään mustaa tai oikeastaan läpikuultavuutensa takia tumman ruskeaa. Vaahtoa ei erityisemmin synny. Tuoksu on makean suklainen ja hitusen kahvia ja mallasta. Ennen maistamista ajatuksena on että suklaakonvehtiportteri vaatisi vähän enemmän alkoholiprosentteja ja vähän rauhallisempaa tai raskaampaa oluen soljuntaa kaadettaessa. Maku on paahteinen, maltainen, kahvinen ja nimensä mukaisesti suklaakonvehtinen.  Suutuntuma on ohut, mutta makua kyllä löytyy, hiilihappo kutkuttelee kitalakea, humalat ovat leppoisia. Jälkimaku on kuivahkon pähkinäsuklainen, vähän kupliva. Lopputulos on sekava tai oikein hyvä. Paranee koko ajan, ohuus vähän häiritsee. 330 ml, 5 %, 4/5

Sori Conca d'Oro

Lauantai-iltapäivän viiniksi tai olueksi siis valikoitui olutkellarin ylähyllyltä Sorin Chianti Classico -tynnyreissä kypsyttämä imperial stout. Väri on mustaa, vaahto on heikkoa. Tuoksussa on tummia hedelmiä ja tummaa suklaata ja reilusti paahdetta. Maussa on enemmän paahdetta, kahvia, reilusti punaviiniä, hiilihapot auttavat erottamaan punaviinistä. Täydellinen lauantai-iltapäiväolut on löytynyt, toisaalta punaviinin ja oluen sekoittaminen ei tunnu mitenkään hyvältä. Ylähuuli välillä tarttuu lasin reunaa, makeuttakin on, aavistus vaniljaa sekoittuu makeuteen. Olut tuntuu välillä kuivaltakin, alkoholi lämmittää nielua maistumatta liiemmin. 33 cl, 11,5 %,  5/5

Seven Island Cocoxocomisu

Joulupukin paketin viimeinen pullollinen on kreikkalaissuomalaisvirolaista yhteistyötä. Musta olut kuohuaa hetken ruskealla vaahdolla. Etiketissä mainitaan paahdettu kookos, hondurasilainen kahvi, suklaa ja tahitilainen vanilja, aika kansainvälistä. Tuoksun reilu kookos palauttaa mieleen ensikosketuksen kookokseen, kun lapsuudessa lähiärrälle oli tullut jotain uutuussuklaapatukoita, Bountyjä. Voi sitä pettymyksen määrää kun suklaan sisällä oli jotain pahanmakuista kookosta. Oluen tuoksussa on kuitenkin myös muita etiketin mainostamia aineksia. Kookos on muuttunut ensikosketuksen jälkeen ihan hyvän makuiseksi. Maku on voimakkaasti kookoksen hallinnoima, vaniljaa on myös ja sellaista kalliimman alkoholin poltetta ja paahtunutta mallasta. Makeus tarttuu lasin pinnasta huuliin. Ehkä vähän pienempi tölkillinen riittäisi. Jälkimaku on pitkä paahteinen, makea, vähän pirskahtelavakin ja kookostakin on vielä mukana reippaasti. Jälkiruokaahan tämä on, omassa luokassaan, kookosoluet, huippua. Bountyjä en viitsi vieläkään syödä. 440 ml, 12,0 %, 5/5 

Seven Island Moctezuma Maple & Pecan Imperial Stout

Tovi sitten Alkossa huomasin tyylikkään mexicohenkisen olutetiketin pullollisessa, joka paljastui sitten kreikkalaiseksi, Virossa pannuksi imperial stoutiksi, joka on nimetty kaukaisen azteekkihallitsijan mukaan. Olut on mustaa, eikä se oikein vaahtoa, vaikuttaa vähän liukkaalta. Tuoksussa on marjoja ja pelottavaa purukumia. Hörppy poistaa purukumin ja täyttää suun paahtuneilla maltailla, pähkinöillä, vaniljalla, vaahtokarkilla tai kai se on tuota vaahterasiirappia. Ei ole kyllä mitenkään häiritsevää tuo liukkaus, vaan koska maku on niin paksu, niin ehkä tuo liukkaus vähän tasoittaa. Alkoholi kyllä pysyy piilossa, mutta makeutta on liikaa jälkimaussa. 440 ml, 12,0 %, 4/5

Buxton Rain Shadow Imperial Stout - 2019

Joulupukin paketin toinen olut on englantilainen stoutti. Väri on mustaa ja vaahto ruskeaa. Tuoksussa on paahdetta, lakritsaa, tuhkaa ja piilevää karamelliä. Vesi vähän herahtaa kielelle. Ensihörppy tuntuu vähän ohuelta, mutta maku on kuitenkin paksu. Paahteinen mallas kietoutuu lakritsaan, humalat säestävät taustalla makeuden pysyessä taustakuorossa, vähän suolaisuutta, tummia kuivia hedelmiä, soijaa, alkoholin kuumotusta. Maku on täyttävä ja voimakas, suutuntumassa alkaa lopuksi erottaa vähän makeaa tahmeutta, mutta ei varsinaista sokeria. Kyllä tällainen olut pakottaa uskomaan joulupukkiin. Nimestä tuli mieleen sateenvarjo. 44 cl, 10,0 %, 5/5