Pühaste Pipeworks Two Suns DDH Double IPA

Tarton matkamuisto kaatui tuoppiin aurinkoisena ja sameana kultana, vaahto kruunasi IPAn valkoisella. Hedelmäisyyttä on tuoksussa, maussa on lempeää ananasta, sitruunaa, appelsiiniä ja greippiä. Trooppinen maku täydentyy humalien jämäkällä selkärangalla. Jälkimaku on tiivis, humalainen ja lempeä, vähän alkoholin lämmitystä. 0,33 l, 8 %, 5/5

Seven Island Spell Bound DDH New England Style Double India Pale Ale with Nectaron and Riwaka Hops

Helsinginreissulla poikkesin Alkossa ja sieltä löytyi kreikkalaisperäisen panimon loitsu-NEIPAa. Panimon oluista olen aiemmin maistellut muistaakseni vain tuhteja tummia oluita. Tuhteutta tässäkin on. Väri on kellertävää oranssia ja täyteläisen sameaa on. Vaahto on valkoista. Tuoksu makeaa trooppista hedelmää. Mausta löytyy ananasta, mandariinia, sitruunaa ja persikkaa, makeus lievenee hörppiessä. Pehmeää ja helposti katoavaa, alkoholi ei maistu. Humalia en ole ennen tainnut maistaa, pitänee laittaa ne seurantaan.  440 ml, 8,3 %, 5/5 

Olvi NEIPA

Olvin kuriiri kävi heittämässä pari tölkillistä kotiin. Toinen niistä jatkaa Olvin isojen tölkkien sarjaa, tällä kertaa sateenkaarivärit koristavat NEIPA-tölkkiä. Olut kaatuu tuoppiin vähän hailean keltaisena, vaahtoaminen on kevyttä.  Tuoksussa on trooppista tunnelmaa, ananasta ja sitrusta. Maku on aika tuttu ipa, mehuisuutta vähän jää kaipaamaan. Maussa on mukana hapanta hedelmää, makeus tasoittaa sopivasti, taustaa hallinnoi humalat. Makua riittää vaikka välillä tuntuu jotenkin ohueltakin. 0,5 l, 5,0 %, 4/5

CoolHead X Suomen Olutharrastajat Roll Call New England Pale Ale

Suomen Olutharrastajien Facebook-ryhmän päivän ketjun kunniaksi pantu NEIPA on vähän likaisen oranssia ja valkoisella vaahtoavaa olutta. Tuoksuu tyylilajille uskollisesti etelän hedelmille. Suutuntuma on liukas, olut livahtaa suusta nieluun. Kyllä maussakin on troppisuutta ja pieni piikikäs katkerokin vilahtaa ohi. Jälkimaku on pyöreän miedosti humalainen, vähän kuplivakin. Pehmeää ja helppoa, eli oikein maistuvaa olutta, humalina on käytetty tuttua Citraa ja itselle vieraampia Motuekaa ja Belmaa. 330 ml, 5,5 %, 4/5 

Kalamaja Dr. Albon Remix 2.0 New England IPA

Psykedeelisen etiketin sisällä oli todella hedelmäisen tuoksuista olutta. Väri näytttää vaalean ja sameahkon keltaiselta. Vaahto on heikohko pitsi. Maku on sitruunainen, trooppisia hedelmiä, poreileva ja lievän humalainen. Ensimmäisen hörpyn jälkeen maku katosi, mutta toisto toi nopeasti humalaisen jälkimaun esille. Tölkin ostin Tarton Rüütlin olutkaupasta. Heinähelteet loppuivat juuri, ehkä tällä aurinkoisella oluella voi jatkaa helletunnelmaa. Mielipide oluesta ainakin paranee loppua kohti. It's my life -biisillä ei kait ole mitään tekemistä tämän oluen kanssa? IBU 37, 440 ml, 6,6 %, 4/5

Amundsen Double Apocalypse DDH DIPA

Loman alkamisen kunniaksi on syytä avata hyvä olut.Tavallaan oluen hyvyyden arvailu etiketistä on vaikeaa, mutta valitsin 2020 kesäloman aloitusolueksi norjalaisen tupla-IPAn. Väri on sameahkon oranssia, vaahto on nopeahko. Tuokussa on ananasta ja hedelmiä. Mausta odottaa humalapommia, mutta sitä ei tunnu tulevan, enemmänkin hedelämäiseen suuntaan painoittuvat humalat. Maussa on vähän minttua tai eucalyptusta ja siellä suunnalla yhdessä trooppisten hedelmien kanssa ne humalat majailevat. Makeutta on mukavasti. Kyllä tällä oluella yksi kesäloma lähtee käyntiin helposti. Etiketti oli sen verran tyylikäs että liimasin sen läppärini kanteen. 330 ml, 8,5 %, 5/5

RPS Tropical State of Mind

Kuopiolaisen panimon trooppisen mielentilaoluen etiketissä luki että cold brew stout, joten päätin sitten juoda tämän oluen kylmänä. Väri on mustaa, oluen joukossa uiskenteli pari hiivahippusta, vaahtoa ei muodostunut. Tuoksussa on mallasta ja trooppista hedelmää, näin pääsiäisenä ei voi välttyä mämmimielikuvalta. Maussa on mallasta reilusti, makeaa hedelmäisyyttä, kylmää kahviakin vähän, siitähän se etiketin cold brew taisi tulla. Tuntuu ohuelta, hiilihappoja on kohtuullisesti. Etiketti kertoo että hedelmäisyys tulee passion-hedelmästä ja agavesta. Vähän vilahtaa mentholia ennen maltaista jälkimakua. Paranee lämmetessään. 330 ml, 5,0 %, 3/5

Fat Lizard Ankle Slapper American Pale Ale

Nilkanläpsyttäjä ei viittaa panimon logossa olevaan liskoon vaan surffaajan jalkoja hellivään aaltoon. Espoolainen punertava APA vaahtoaa vaimeasti kun oluen kaataa aina yllättävästä topless-tölkistä. Tuoksuttelu paljastaa reippaasti trooppista makeaa hedelmää. Maku on yllättävän ohut, mihin ne mangot katosivat. Jälkimaussa on vain pientä humalointia. Olut on jääkaappikylmää, täytyy varmaan antaa vähän lämmetä. Ei sitä kauaa jaksa olutta kyllä lämmitellä. Tuoksu ei ihan vastaa makua, ei ole paksu maku, jälkimaku on lievästi humalainen. IBU 35, 0,44 l, 5,2 %, 3/5

Olvi Daring Daughter Tropical Lager

Sameahko oranssi Olvin uutuus kerää päälleen tiiviin vaahdon. Sen verran houkutteleva saunaolut oli että lipsahti suuhun ennen tarkempaa tuoksuanalyysiä. Onhan tuossa hedelmäistä tuoksua. Maku on hedelmäinen. Olut on helpostijuotava. Tulee verrattua toiseen saman toisen polven  panimomestarin tuotoksen Brut Lagerin jättämiin muistikuviin. Hedelmäisyys on pyöreää, trooppista, helpompaa ananasta, ei ole mitään mehua. Humalat ovat lempeitä ja ne jättävät mukavan kuivahtaneen jälkimaun. Kyllä tätä voi ostaa toisenkin, mutta jos vieressä on Brut Lager, niin jätän tämän hyllyyn, tai no jos ostaisinkin kaksi tölkillistä.  EBC 11, EBU 32, 0,5 l, 5,5 %, 4/5

Axiom Blurricane New England IPA

Prahan BeerGeek-baarin matkamuistoja olikin vielä yksi tölkillinen olutkellarin kätköissä. Nappasin  NEIPAn saunaolueksi ja kaadoin sen lasiin. Väri on oranssi ja vaahto on kiinteä ja komea valkoinen tiivis rakennelma. Tuoksuu humalaiselta hedelmältä. Ensihörppy kertoo että trooppista hedelmää ja lempeää sitruunaa on enemmän kuin humalia. Ei ole vaikea juoda tätä. Tsekkiläinen NEIPA on ehkä liiankin helppoa. Aika nopeasti tulee kaipuu kesään, tämä olisi ihan omiaan kesäisellä terassilla. Jälkimaku muuttuu lämpimämmäksi, vähän kuivemmaksi. Kokonaisuus on tasapainoinen ja maku vaan paranee juodessa.  0,33 l, 6,5 %, 5/5

Morgondagens & Mikrofonbryggeriet Wizard Bats

Kahden ruotsalaispanimon yhteistyönä oli syntynyt Pien Olutkaupan kylmäkaappiin kapea tölkillinen Berliner Weissea. Olut kuplii sitruunasoodamaisesti, väri on lähellä ananasmehua, vähän keltaisempaa. Tuoksussa on makeita trooppisia hedelmiä. Maku on trooppisen hedelmäinen, makeus ei heti iskeydy esille. Aluksi olen maistavani karviaista, mutta tarkempi analysointi kääntää sen happamaksi ananakseksi. Etiketti kertoo että maussa olisi myös mangoa, passionhedelmää ja aprikoosia. En ryhdy väittelemään etiketin kanssa, maiskuttelen hetken ja totean että kyllä niitäkin on mukaan. Kokonaisuus on mukavasti hapan ja trooppisen makea. Ei helmikuulle, mutta heinäkuulle tämä kyllä olisi ihan huippujuoma. 330 ml, 4,5 %, 4/5

Salama Morphosis 005 Guava Sour

Pien-olutkaupassa vieraillessa silmät lukittautuivat espoolaisen panimon aivolabyrinttikuvioiseen sour-tölkkiin. Tölkin sisältö on samean keltaista ja siististi vaahtoavaa olutta. Tuoksu on reippaasti hedelmäinen, kyllä se varmaan on guavaa. Maku on samalla linjalla, trooppista hedelmää, veriappelsiinia, makeaa greippiä ja jotain umamia. Maku tasapainottelee happamuuden ja sitä kannattelevan makeuden välillä. Aikamoinen hedelmäkeitto. 440 ml, 5,5 %, 4/5

Anderson's Knights Who Say NE

Tallinnan Koht-baarin kaupassa oli myyjänä odotettua iäkkäämpi, ei siis vanha, nainen. Mamma lateli faktoja tiskiin oluesta kuin oluesta. Pakkohan sieltä oli olutta ostaa. Tartolainen olut lämmittää aina jotenkin sydäntä, siksi reppuun sujahti tämä session IPA, joka on tosin pantu Viimsissä lähellä Tallinnaa. Korkki aukeaa tiukalla sihahduksella, oluen päälle kertyy kestävää vähän rikkinäistä vaahtoa. Oluen väri on kauniin oranssinruskea. Tuoksussa on kypsynyttä tropiikin hedelmää. Maussa on hienostunutta humalaa, taitavasti makeutta ja vähän multaisia mutta samalla raikkaita persikoita, sitruunoita ja ananasta. Onpas hyvää. 0,33 l, 4,5 %, 5/5

Olvi Hi-Hop Mild IPA Iisalmi Guide To Hoppiness

Olvi lähetti kauan sitten lajitelman pikkupulloja, tämä vähäalkoholisen IPAn juominen on siirtynyt aina vaan eteenpäin, koska olutkellarista on aina löytynyt jotain kiinnostavampaa. Nyt pakotin itseni kaatamaan kauniin oranssisen oluen vaahtoamaan kauniisti lasiin. Tuoksussa on makeaa humalointia. Maku paljastaa makeuden trooppiseksi hedelmiksi tai sitruunaksi nyt ainakin. Humalat jäävät hörpyn jälkeen kielen päälle. Tuoksu kääntyy juodessa vähän pahvimaiseksi tai hiivaiseksi. Maku on yllättävän riittoisa, vähän tuo oluen mietous arveluttaa, mutta onhan tämä hyvää olutta virvoitusjuomaksi. EBU 40, EBC 15, 0,275 l, 2,5 %, 3/5 

Anderson's Nelancholia New England IPA

Tarton Gambrinus Õllepoodista nappasin virolaisten oluiden hyllystä Andersonin NEIPAn. Tuoksu on reilun trooppisen hedelmän lisäksi grillauskastiketta. Väri on sameaa ruskeaa, vaahtoa on kaataessa, juodessa vähän. Maussa ei ole grillauskastiketta, vaan trooppisia hedelmiä, hunajamelonia, ananasta, makeampaa greippiä. Humalat jää taustalle. Jotain mausteita on kyllä mukana, humalat hiipivät  mukavan mietona lopuksi mukaan. Paranee juotaessa, täytynee ostaa Alkosta jos tulee vastaan, etiketissä kun oli ihan suomeksi kerrottu että ohramaltaan lisäksi mukana on vehnää ja kauraa. Ei tämä melankoliaa aiheuta. 0,33 l, 7,7 %, 4/5

Pivovara Medvedgrad Fakin IPA

Pahaltakuulostavan nimen takaa paljastuu hyvä IPA. Hikinen päivä Splitissä päätetään ukkosen jylistessä ja juomalla pronssisen kirkasta olutta, vaahto on valkoista katoavaista. Tuoksussa on hedelmää, kypsiä kumkvatteja, ei kun se oli vaan tossa pihalla, no jotain trooppista. Maussa huomaa mallasrungon olevan tukeva. Humalat ovat poskiatäyttävät. Sitrusta vähän, hippusen makeutta ja sopivasti katkeroa. Kroaatinkielen fakin kai tarkoittaa kaveria tai jotain kalkkunaa, kun sellainen tuohon etikettiin on piirretty.  70 IBU, 0,33 l, 7,0 %, 5/5

Lehe Päikesetõus Salarannas New England IPA

Lehe Pruulikodalta ilmestyy nykyään tiiviisti uusia oluita. Tämän NEIPAn ostin keväisellä vironreissullani, olikohan Peetrin Selverin oluthyllystä, jonka luulen vähän pienentyneen tai odotukset vaan olivat sen verran korkealla. Auringonlasku salaisella rannalla on sameaa ja ruskeahkoa, vaahtoa auringonlaskun päälle kertyy vähän. Tuoksussa on karamelliä, englanninlakuja. Maku on myös vähän sameaa, hedelmäkeittoa, maltaan makeutta, humalat ovat vain hedelmäisiä. Etiketissä on voikukkien siemeniä ja wlan kielletty merkki, mystistä. Alkuun tuntui vähän sellaiselta että kyllähän näitä on ollut, mutta joku viehätys tästä löytyy, mutta sitten taas makeus ja hedelmäsekametelisoppa jossa on enemmän makeaa trooppisuutta kuin sitruunaa tai greippiä. Juodessa lasin pintaan kehkeytyy alahuulta tahmaavaa sokeria.  330 ml, 6,2 %,  3/5

Omnipollo x Buxton Original Double Vanilla Ice Cream IIPA

Pullollinen.fi ja 1200. olut, olisiko aihetta pieneen juhlaan, on. Olutkellarista nostin juhlan kunniaksi vanilja-imperial-IPAa, vähän jopa pelottava yhdistelmä. Pehmisjäätelö etiketissä antaa vähän pientä käsitystä että olut on jotain jäätelöistä. Tuoksu on selkeästi vaniljaa, vähän toffeetakin. Maku on myös vaniljainen, missä humalat, vaniljako ne peittää? Mukana on reippaasti trooppisia hedelmiä, mangoa ja papaijaa ja mitä näitä nyt on.  Makeutta löytyy, humalat peittyvät. Special-yhdistelmä lämmittää poskia lopuksi. 33 cl, 8 %, 3/5

Pontus Monster Brews Carcinus Imperial IPA

Amsterdamilainen Imperial IPA on nimetty taskuravuksi, oluiden nimistä ei aina pääse kärryille, mutta se lienee vähän tarkoituskin. Oranssi olut kerää päälleen tiivistä vaahtoa vasta juodessa. Tuoksussa on kypsää hedelmää. Maku on trooppisia hedelmiä, aprikoosi tulee jotenkin mieleen. Katkeruutta on, lopuksi suun kuivattaa aikamoinen humalapommi. Vahva ja täyteläinen, täyttää suun ja mahan. Humalat lämmittää, vähän rusinaa vilahtaa maussa. Etiketti on hieno. 33 cl, 10 %, 4/5

Saimaan Brewer's Special Pacific Pale Ale

Saimaan juomatehdas sponsoroi laatikollisen oluita ja laatikon ensimmäiseksi maisteltavaksi valitsin etiketin perusteella hainsyömän miehen viimeisen oluen. Tärkeimmät tiedot oluesta on kirjattu hienosti tölkin kylkeen, maltaat, humalat, ruokasuositukset jne. Hai-oluesta kerrotaan että se tarjoaa trooppista aromia ja sitrusta. Olut on kauniin vaalean keltaista (kuvassa on vähän tehosteväriä). Maku on aika humalainen, EBU 30. Alkutunnelma on oikein lupaava, sitten jotenkin alkaa tuntua yksiulotteisen humalaiselle, mutta syy selviää pikkuhiljaa: se on se sitrus, ei mikään sitruunasooda vaan kirpeä sitrus, hapanta. Alussa pinnalla viipyilevä vaahto maistuu miellyttävältä, en ole ennen tainnut vaahdon makua mietiskelläkään. Luonnetta oluessa on, mutta jotenkin vaihteleva olut, humala kätkee vähän vetisyyttä. 500 ml, 4,7 %, 4/5