Bevog Hagger Blend 0615

Syyskuu ja sateet, kyllä ne antavat luvan juoda barley wineä. Itävaltalaisen panimon paperipussisarjan olut on pakattu tyylikkäästi ja korkki on vielä sinetöity vahalla. Paperipussisysteemihän on suosittu Amerikassa: ruskeasta paperipussista voi juoda ihan luvalla Budweiseria vaikka autossa, mutta ei kait tämän juomista katsottaisi läpi sormien. Sisältö on  tumman ruskeaa, vaahtoa ei ole. Tuoksussa on kypsiä tummia hedelmiä, paahdettua sokeria ja mallasta. Maku on makea, täyteläinen ja kypsää luumua, alkoholi tuntuu kurkunpäässä. Kahvia ja kaakaotakin löytyy. Olut on tehty useista eri eristä, yhteistä niille lienee ollut tynnyrikypsytys. Rommia ainakin on ollut jossain tynnyrissä. Puolikas pullollinen on riittävästi, sen verran vahva ja moniulotteisen maukas olut on. Olut liikkuu vähän niin kuin omissa sfääreissään. Liekö nyt olutta ollenkaan, lähentelee likööriä. Ehkä vähän liian makeaa, toisaalta alkoholimäärä vaatii jotain tasoittavaa. Pullolisen ostin joskus aikoja sitten Tarton Aparaaditehtaan olutkaupasta. 0,33 l, 12,3 %, 4/5

Brasserie Dubuisson Bush de Noël

Jouluoluen takaetiketti kertoo että jouluhalko on maailman vahvin belgialainen jouluolut. Vahvan belgialen väri on tummaa kuparia ja isokuplainen vaahto asettuu ohueksi ja tiiviiksi vaahtosaarekkeeksi. Maussa on makeaa mallasta reilusti, luumukiisseliä ja lievää humalaa. Tuoksu ilmoittaa itsestään joka kerta, kun lasin nostaa huulille, karamellia. Alkoholi on jälkimaussa piristävänä, muuten ei tuo itseään esillle vaan toimii lämmittäjänä. Yllättävän helposti tätä tulee lipitettyä, hiilihapot tuntuvat piristävänä juodessa. Selkeästi pulloon on onnistuttu taikomaan joulutunnelmaa, ei toimisi kyllä enää vappuna. Eli kyllä tätä riittää yksi per vuosi, hyvää joulua kaikille. 330 ml, 12 %, 5/5

Olvi Jouluolut

Joulukuu alkoi, joten pieni joulujuhlan vietto sopi mukavasti. Olvi oli aiemmin lähettänyt oman joululahjapakettinsa, jonka nyt sitten avasin. Olut kaatuu lasiin voimaakkaasti kuohuen. Itse olut on mahonginväristä. Olut tuoksuu maltaiselta. Ensin vähän pientä pettymystä, että mikäs tällainen tumma lager ja joulu, onko niillä jotain yhteistä. Maun maltaisuuteen sekoittuu reiluhkosti humalaa, joka kuivattaa suuta. Vähitellen maku alkaa tuntua oikein sopivalta, miksi jouluna pitäisi juoda vaan tummia oluita. Tässä on tällaista mukavaa nostetta perinteisesti raskaahkon jouluruoan pariksi. 0,5 l, 5,0 %, 4/5

Mallaskoski True Bock

Hämeenlinnan terassikierrokselta en sitten löytänyt blogitettavaa muka, ehkä Street Food and Moresta tai Birgittasta olisi ehkä ollut, mutta omat valinnat oli siellä perinteisempiä. Kotona odotteli saunajuomaksi jääkaappikylmä Bock. Yllättävä tumma olut ei paljoa vaahtoa tuota. Maussa on makeaa perunalimpppua, mallasta, muuta ei löydy, no jos hiukan humalaa, ei paljoa. Ehkä enemmän syksyoluena toimisi. 50 cl, 6,5 %, 3/5

Saimaa Brewing Yövesi Dark Lager Brewer's Organic

Saimaan erikoisesti nimetty tumma lager on punertavaan taipuvaa tummanruskeaa. Vaahto on nopea. Maltaisuutta tuoksussa ja maussa. Makeutta löytyy kohtuullisesti, sitten vähän puumaisuutta, kuivaa paahdetta. Täyttää vatsan nopeasti. Täyteläinen tunnelma ohenee juodessa, toisaalta jälkimaku venyy pitkäksi.  500 ml, 4,5 %, 3/5

Mufloni Pääsisäine

Porilainen pääsiäisolut on tumman ruskeaa, vähän punaiseen taipuvaa ja vaahtoa syntyy heikosti. Tuoksu on maltainen, mielikuvat mämmiin on päänsisäisen oluen kohdalla haihdutettava. Maku on oiva, mallasta, humalaa, makeutta ja jälkimaussa katkeruutta. Humalaisuus jää suuhun sitten tasoittamaan seuraavan hörpyn makeutta. Ovelaa, tummat hedelmät siistiytyvät kun herra humala niin käskee.  English Strong Aleksi tämän määrittelee Ratebeer, jännittävä olut, sokkotestissä olisi varmasti listannut IPAksi. Luumut voisi laskea erikoisemmaksi mämmiksi ja sitä kautta tästä sitten saisi liittymän pääsiäiseen. Etiketissä mainitut appelsiini ja korianteri katoavat jonnekin. 33 cl, 5,5 %, 4/5

Käbliku Penumbra Imperial Stout

Yksi matkamuisto tartonreissulta oli parivaljakko pölvämaalaisen Käbliku-panimon mustaa olutta, toinen oli normiversio ja toinen oli komeampi tynnyrikypsytetty, vahalla sinetöity, tavallisempaa versiota en kauaa pystynyt säilyttämään. Auringonpimennykseen viittaava olut on mustaa, heikosti vaahtoavaa. Tuoksu on tumma. Maussa on kahvia, suklaata, alkoholia, paahdetta, humalaa. Maku on todella pehmeä. Jälkimaussa makeus hyppää esille, vähän rommiakin. Mieleen palaa tartolaisen DeTolly-barin seinällä ollut liitutaulu, jossa oli ykkösenä juuri tämä olut, enpä ihmettele enää, fiksuja asiakkaita, jos se oli top-10. IBU76, 0,33 l, 12,2 %, 5/5

Mežpils Tumšais

Zviedru Vārti -ravintola on tietysti nimensä mukaisesti  Ruotsalaisen portin vieressä Riikan vanhassakaupungissa ja sieltä löytyi hanasta tummaa olutta. Täydellinen ulkonäkö koostuu mustasta väristä ja kermaisesta vaahdosta. Ensihörppy vähän paljastaa etttä kyse on ison panimon tuotoksesta. Eipä löydy sivumakuja eikä virheitä, monet muutkin maut on suodatettu pois. Viileähkö olut maistuu vähän maltaalta ja olisiko vähän karamelliä. Lievä maku jää kuitenkin muhimaan nieluun, vähän liian helppo. 50 cl, 5,8 %, 2/5 

Prykmestar Porter

Loman alkamista päätin juhlistaa tummalla oluella, jonka löysin Alkon hyllyltä. Vakka-Suomen panimon portteri on tummaa, mutta aika läpikuultavaa. Tuoksussa on reilusti mallasta. Maku on maltainen ja sahtinen. Ohuus ja nopealiiikeisyys häiritsevät alkuun, mutta makua on kuitenkin sen verran reilusti, että häiriötekijät unohtuvat. Savu-Katajaa alkaa jotenkin kaivata. Jotenkin väärällä tavalla makeaa, tai ei nyt vaan maistunut. 33 cl, 7,5 %, 3/5

Meidän Veikko Sulattaa Jään Tumma Suomalainen Talviolut

Lidlin hyllyltä nappasin aiemman Veikon hyvien muistojen siivittämänä Veikon tumman lagerin. Veikko oli tällä kertaa tumman ruskeaa mukavalla vaahdolla kuorutettua olutta. Vaahto kyllä katosi liian nopeasti. Tuoksussa on mallasta kait, tuoksu katosi jonnekin, kun maistelin vähän liikaa. Maku on maltainen, siirappinen. Jälkimakukin on mallasta täynnä.Vähän tahmaava, mutta ei liian makea. Makukin on voimakas, mutta joku ei vaan natsaa täysillä. 0,5 l, 4,5 %, 3/5

Laško Zlatorog Temno

Slovenianmatkan viimeinen olutmatkamuisto oli tummaa lageria. Tuoksussa on makeutta, mallasta ja tervaa. Väri on tummanruskeanpunertava. Vaahtoakin on jonkun verran, mutta katoavaista. Kovasti täytyy yrittää hakea kesälomamuistoja, mutta olut ei oikein niitä tuo mieleen. Sloveniassa maistuivat paremmin vaaleat ja jopa vehnäoluet. Helppoa tätä on juoda, ei ihan peruslageria, vaan mallasta ja paahdetta on enemmän. Makeuttakin sopivasti, pientä ohuutta kuitenkin vaanii. Makeus on salakavalaa, hampaisiintarttuvaa jopa, makeutta ei ole kuitenkaan mitenkään liikaa vaan ihan sopivasti. Ei tämä tuonut muistijälkiä kesältä, eikä jättänyt nytkään. 0,50 l, 4,9 %, 3/5

Pyynikin Papan Vanilla Stout

Tumma stout tuoksuu maltaiselta ja suklaalta. Väri on musta ja vaahto on kellertävä. Maku on kahvinen, maitokahvinen. Kuka on heittänyt sokeria kahviin? Pehmeä olut rauhoittaa, vaniljaa lienee loppumaussa enemmän. Hiilihappoa on vain vähän. Kahvi vähän kuivahtaa jälkimaussa vai laimeneeko se. Maitokahvi kyllä jatkuu maussa loppuun saakka. Pullollinen tuli oluttakotiin.comista. Olutta juodessa tulee jotenkin mieleen että onko tämä nyt varmasti olutta, vai onko tämä jotain Pauligin uutta kahvijuomaa. 0,33 l, 6,8 %, 5/5

Tempest Red Eye Flight

Musta olut Skotlannista kaatuu lasiin heikosti ruskeaa vaahtoa muodostaen. Tuoksuu kahvilta. Maku on ensin kahvinen, sitten humalainen, lievää kitkeryyttä ja paahdetta. Konvehtirasian tummin konvehti tulee mielen tai sellainen kahvipapukarkki, josta ei oikein tiedä että onko se edes hyvää, mutta arviota tehdäkseen pitää syödä pussillinen. Makeuttakin löytyy, maku on vahva ja tunnelma on täyteläinen. Vaikka olut on todella täyteläinen, niin toinen samanlainen olisi ollut ihan ok. 50 IBU, 330 ml, 7,4 %, 5/5

Fat Lizard & Tanker Fin / Est Beer Run BIPA

Suomalaisvirolainen yhteistyöolut kaatuu lasiin tumman ruskeana ja muuttuu lasissa vielä tummemmaksi. Oluen päälle ilmestyy höttöinen, vaaleanruskea vaahto. Tuoksu on mäntyinen ja maku myös. Maussa on myös paahteista mallasta. Hiilihapot poreilevat. Miellyttävää hapokkuutta. Jälkimaussa on sitten taas humalaa, joka kestää pitkään ja jossa mänty kääntyy kuuseksi. Ostin pullon Koht-ravintolan kaupasta pari viikkoa sitten. Nykyään yritän aina tsekata parasta ennen päiväyksen, tässä se oli EAN-koodin päällä, vähän vaikealukuisena. Tarkempi tutkinta kotona paljasti että päiväys oli 2.8.2017. Olut on kuitenkin miellyttävää ja tasapainoinen tumman alen ja IPAn sekoitus. Maku kestää pitkään.  60 IBU, 330 ml, 6,6 %,  5/5

Panimo Hiisi Pirunpelto Kivibock

Alkosta keväällä löytynyt vahva lager tai bock on väriltään tumman kuparinen, pienella vaahdolla. Tuoksu on maltaisen toffeinen. Maku on pehmeä, tuntuma on siirappinen ilman ällömakeutta, makeus on sopivaa. Maku on tuoksun kaltainen, mallasta ja toffeeta, jälkimmäistä kohtuudella. Vahvemmalta tämä tuntuu kuin etiketissä on merkitty, maanläheistä. Ihan ok, mutta ei mitenkään erikoista. Valmistuksessa on käytetty kiuaskiviä jossain vaiheessa, mutta kiuaskiven makua en löytänyt. 330 ml, 6,5 %, 3/5

Löwenbräu Dunkel

Tumma saksalainen lager-tuliainen Münchenistä oli jäänyt olutkellarin takahalliin, ja päätin sitten napata sen maisteluun saunan päälle. Olut on tumman ruskeaa ja vaahto on lähes olematonta. Tuoksu on maltainen ja vähän salmikkiainen. Maku on pelkästään maltainen, vähän makea ja jotenkin ontto. Pehmeä olut hölskähtelee mukavasti lasissa ja kyllä tätä juomalla pääsee helposti saksalaiseen bierhalle-tunnelmaan. 50 cl, 5,2 %, 3/5

Hofbräuhaus Dunkel

Münchenissä ei voine sanoa käyneensä jos ei käy Hofbräuhausissa, lauantai-iltapäivä oli vilkas, torvisoittokunta töräytteli välillä musiikkiaan. Melua ja ihmisiä riittää. Maß tummaa olutta tärähti tarjoilijalta pöytään sutjakkaasti ja vaahto suojasi olutta mukavasti. Väritys oli tumma kastanja. Maku on helppo, vähän ohut ja lievästi makea, mallasta vähän. Helppous on ymmärrettävää, kun tuopin koko on sopiva. 1 l, n. 5 %, 3/5  

 

Teerenpeli Jöröjukka

Alkosta löytyi ennenmaistamaton Teerenpeli-panimon tummahko bock-olut. Perinteikkäästi nimetty olut on sahdinväristä, ruskeanpunertavaa, tuoksu on maltainen ja vaahto katoaa heti. Hiilihappo avaa makuhermot tai ehkä sulkee, pehmeys ja humalat tulevat jälkimaussa. Jääkaappikylmyys on liian viileää tälle oluelle. Olut on virheetöntä, maltaista ja vähän mausteistakin. Hiilihapot laittavat blogistin miettimään että onko ok vai hyvä piriste. Sovitaan että hiilihapot tässä ovat sellaista laillista dopingia, niin kuin astmapiiput hiihdossa.  33 cl, 6,5 %, 4/5

Õllekõrs Coffee Stout

Virolainen kahvistout ei oikein vakuuttanut, kun oluen kaatoi lasiin. Olut oli aika ohutta ja väritys oli läpinäkyvää, Cokista. Maku on kahvikarkkimainen ja makea. Ohutta ja makeaa, se ei sovi tummaan olueesen. Mallas maistuu kyllä, vähän suklaata, mutta liian lirua. Ehkä syksyn pitäisi olla pidemmällä, niin tällainen lämmittävä olut maistuisi paremmalta. Erikoinen olut tavallaan, jos ajattelisi tätä sellaiseksi miedoksi kahvilikööriksi, niin voisi olla parempaa. Mutta en kyllä oikein keksi miksi haluaisin juoda mietoa kahvilikööriä. 33 cl, 6,5 %, 2/5

Jounin Kauppa Jäkälä Stout

Kullankaivajan lapintuliainen vol 2. maistuu maukkaalta tummalta oluelta. Olut on mustaa, tuoksussa on jotain outoa, en päässyt oikein jujulle, mistä oli kysymys, jotenkin katkera tuoksu. Maku on ok, tummaa olutta vahvahkolla maulla. Välillä kyllä vetisyys läikähtää esille. Jäkälää ei ole tullut maisteltua, mutta aika kuivaahan tai mautontahan se varmaan olisi. Oluessa on kyllä kuivuutta ja pientä salmiakkiakin, mokkakahvimaisuuden joukossa. Lopputulema on kyllä miellyttävä, makeutta ja pientä humalanpotkuakin. Pyynikin käsityöläispanimo tuntuu osaavan tummat oluet. Jos ajaisin Jounin Kaupan ohi, niin voisin käydä ostoksilla. 0,33 l, 4,5 %, 4/5