Primator 16 Exkluziv

Saunan jälkeen teki mieli olutta. Jääkaapissa sattui olemaan vanhemmilta lahjaksi saatu kiinnostava tsekkiläinen lager.  Nämä kun kirjoittaa tai toteaa edes peräkkäin, niin tietää mitä tapahtuu. Olut kaatuu kirkkaaan kuparisena lasiin ja kehittää täydellisen vaahdon, sitä voi jopa jäädä ihailemaan vaan. No kyllä oluelle pitää jotain muutakin tehdä. Tuoksussa on vahvaa mallasta, jopa vähän mämmiä. Maku on mallasmetallia, alkoholilla terästettynä. Tsekkiläisten oluet eivät kaikki ole Pilsner Urquelleja, ei tämäkään. Jälkimaku on maltainen.Saunaolueksi on aika väkevä. 0,5 l, 7,5 %, 2/5

Collective Arts Ransack the Universe IPA

Kanadalainen taide-etikettiolut on oranssia ja lasin yläosaan muodostuu samettinen tiivis valkoinen vaahto. Tuoksussa on makeampaa IPAa, humalia ja hedelmiä. Maku on puhdas, sitruuna ei ole kirpeää vaan trooppista makeutta on mukana. Jälkimaku on sopivan rapsakka. Tätä olutta voi kyllä suositella. Pitäisiköhän napsauttaa toinenkin auki, sehän voi olla ihan eri makuista, voisi varmistaa vaaan. Ostin tämän Sellon Alkosta, kun olin pojan muuttotalkoissa, käykää hakemassa. Ja onhan toi etiketti ihan huippu, ainakin kaksi erilaista oli tarjolla, ehkä enemmänkin. Kerää koko sarja. 473 ml, 6,8 %, 5/5

Mikkeller Deception Session IPA

Olutkellarin perukoilta löytyi sinne unohtunut olut, sanotaan nyt vaikka että panimon perustajan suomenvierailun kunniaksi nappasin tämän esille. Olut tuoksuu hedelmäiseltä ja vähän hiivalta. Väritys on ruskeaan taittuvaa oranssia, hitusen sameaa. Vaahto on tiivis, valkoinen, täydellinen. Olut kaatuu nieluun humalaisena, rauhallisen vähäliikkeisesti. Hiilihapot on piilotettu humalien taakse. Jälkimaku jää suuhun pyörimään humalaisena. Terävää, mutta pehmeältä tuntuvaa, pirullisen pettävää kertoo myös etiketti, jossa enkeli ja piru varmaankin kamppailevat. 330 ml, 5 %, 4/5

Õllenaut Komeet Espresso Stout

Musta, virolainen olut, täydellisen samettisella beigellä vaahdolla tuoksuu vahvalle kahville. Jo ensikulaus kertoo että helppo arvaus siitä että maku on sama, osoittautuu oikeaksi. Maussa on kyllä enemmän paahdetta, kahvi on voimakkaasti mukana. Etiketissä mainitaan Paulig, joten onhan tämä Pauligin parasta kahvia. Suutuntuma on aika liukas, ja samalla se jättää vähän makeutta kielen päälle. Jälkimaussa tuntuu todella tumman suklaan piikkisyys, huulista löytyy sitten vähän makeutta. Tämä on lempeän voimakas kahvihetki, saisinko vielä toisen kupillisen, kiitos. 330 ml, 7.5 %, 5/5

Anderson's Knights Who Say NE

Tallinnan Koht-baarin kaupassa oli myyjänä odotettua iäkkäämpi, ei siis vanha, nainen. Mamma lateli faktoja tiskiin oluesta kuin oluesta. Pakkohan sieltä oli olutta ostaa. Tartolainen olut lämmittää aina jotenkin sydäntä, siksi reppuun sujahti tämä session IPA, joka on tosin pantu Viimsissä lähellä Tallinnaa. Korkki aukeaa tiukalla sihahduksella, oluen päälle kertyy kestävää vähän rikkinäistä vaahtoa. Oluen väri on kauniin oranssinruskea. Tuoksussa on kypsynyttä tropiikin hedelmää. Maussa on hienostunutta humalaa, taitavasti makeutta ja vähän multaisia mutta samalla raikkaita persikoita, sitruunoita ja ananasta. Onpas hyvää. 0,33 l, 4,5 %, 5/5

Ground Zero Gipsy Porter

Viikonlopun remonttipuuska oli sen verran kokonaisvaltainen että ei edes olutta saanut blogitettua. Olutkellarista nostin siksi viimeisen bukarestinmatkamuistoni. Bukarestilaisen Ground Zeron olen jo aiemmin todennut kunnon panimoksi, eikä tämä vihaisesti avatessa korkkia sihauttava portteri anna aihetta muuttaa mielipidettä. Olut on väriltään colanmustaa. Tiivistä vaahtoa on reilusti ja se on ihmeen kestävää. Tuoksussa on vähän kahvia. Ensin vähän hiilihapot kutittelevat liikaa, mutta ne tasoittuvat. Maku on paahteinen, kahvinen ja lopuksi sitten oikein mukavan humalainen. Kuivaa suklaatakin on vähän mukana, kuplinta palaa aina välillä. Mukavasti lämmittää. Maanantai-illan olueksi tämä on vähän liian hyvää. 330 ml, 4,5 %, 5/5

Käbliku Naked Oats

Virolainen Oatmeal Stout on mustanruskeaa ja vaahtoaa komeasti vaalealla vaahdolla. Alastomien kaurojen tuoksun paahteisuuteen sekoittuu vähän kylmää kahvia ja jotain tunnistamatonta. Maku tukeutuu tuoksuun, lisänä on liian voimakasta poreilua. Jälkimaussa tuntuu alkoholin voimakkuus, mutta ei se varsinaisesti maistu. Maku on muuten pehmeä, makeus, paahde ja kahvi voittavat lopulta turhan poreilun. Jotain jännää tuossa maussa on. 0,33 l, 7,4 %, 4/5

Muhu Tüdrik Fruit Beer

Tarton õllepood Gambrinuksen hyllyltä nappasin Muhun saarelta kotoisin olevan hedelmäoluen. Ymmärtääkseni nimi tarkoittaa tyttöä. Olut kaatuu lasiin kuohuen, vaahto pikkuhiljaa laskeutuu. Väri on sameahkoa hitusen punertavaa kuparia. Tuoksussa on hiivaa. Hiiva jatkaa myös maussa ja reilut hiilihapot ilmestyvät. Hedelmiä ei kyllä hiilihappojen seasta löydy, vehnäoluena ennakkoluulot olisivat olleet paremmin kohdallaan. No onhan tämä vehnäolutta, mutta jotain uupuu. Uusintakaadolla vaahto näyttää todella tiiviiltä, mutta kuplia on liikaa itse oluessa. Maku on lopulta liian lyhyt. Etiketissä on komeat raidat. 330 ml, 5,2 %, 3/5

Beerbliotek Borek Citra #5 American Pale Ale

Alkosta ostin jokin aika sitten ruotsalaisen olutkirjaston oluen. Olut kaatuu lasiin hohtavan oranssina. Kaadettaessa olut näytti vähän jopa vaaleanvihreältä, mutta lasissa kuitenkin erityisen kauniilta. Vaahto on tiivis valkoinen matto, ulkonäkö on kyllä aika täydellinen. Tuoksussa on kuusihavua ja hedelmiä. Ensisiemaus on humalainen, puinenkin. Maku on täyteläinen ja pehmeä, ananas erottuu hedelmien joukosta. Etiketti kertoo että humalina on käytetty slovenialaisia ja jenkkihumalia. Helpostijuotavaa, se ei ole koskaan huono adjektiivi oluelle, joskus vähän vaikeammat tietysti saavat innostumaan enemmän. 330 ml, 5,5 %, 4/5

Anderson Sini Must Valgre Milk Stout

De Tolly Õllebaarissa on käytävä  aina kun on mahdollista ja on Tartossa.  Koko paikkahan nakkikioskin alapuolella oleva baaritiski ja käytävä sekä tietysti käsittämätön määrä oluita ja asiantuntemusta tiskin takana. Olueksi suositeltiin Tarton oman miehen mustikka-stouttia. Ensin huomaa tutunoloisen andersonmaisen mahtavan vaahdon. Tuoksussa on maitokahvia ja sipaus mustikkaa. Maku on makeaa kahvia. Mustikkaa on vain nimeksi. Laktoosi tuo makeutta. Tummaksi olueksi helppoa ja nopeasti nieluunkatoavaa. Oluen nimi viittaa Viron lippuun, mutta valkoinen on samalla kuuluisa muusikko. 0,33 l, 4,3 %, 4/5 

Hiisi Nuutti Spicy Morning Habanero Stout

Lähes unohduksiin, olutkellarin takahyllylle joutunut jyväskyläläispanimon chili-stout hyppäsi nautittavaksi viileämpänä kesäkuun iltana. Olut kaatuu lasiin runsaasti vaahdoten, vaahto pursuaa puolillaan olevasta pullostakin. Olut on mustaa. Tuoksussa on kahvia. Maku on paahteinen, kahvinen ja lakritsainen, taustalla pieni makeus. Poreilu vähän keventää. Jälkimaussa habanero turruttaa mukavasti kieltä. Etiketti suosittelee tämän nauttimista pimeimpään vuodenaikaan, sitä kohtihan tässä nyt ollaan menossa. Sopii hienosti viileämpään kesäiltaankin, sateenodotteluun. Pienin hörpyin lasi tyhjenee, onneksi pullossa on vielä vaahdon alla olutta. Oluen ostin joskus talvella Alkosta, jos tätä on vielä valikoimissa, niin turha epäröidä tämän nappaamisessa ostoskoriin. 35 IBU, 75 EBC, 330 ml, 5,7 %, 5/5

 

4 Alqueries Tomahawk Pell Roja - Tomahawk Destroy Limited Edition

Vanhempien tuliainen Menorcalta oli tietysti pari paikallista olutta, jotka olivat löytyneet Ciutadellan olutkaupasta. Mallorcalainen red ale on raskaantuntuisen läpikuultamaton punaruskeaa ja vaahto on tiivis sametti. Olut taitaa olla jonkinlainen erikoiserä. Makua on paljon, mallasta, hedelmää, humalaa ja hiilihappoja, bitterimäistä. Vähän sellaista ylikypsän hedelmän makeutta on mukana. Tarkemmin etikettiä luettuani huomasin että siellä mainitaan American Amber Ale. Maut vuorottelevat mukavasti, ensin alkuun maltaan makeutta, joka saa seurakseen hiilihapon kuohunta, joka tekee tilaa humalaiselle kuivalle jälkimaulle. 33 cl, 7 %, 4/5

Perfektum Double Black IPA

Bukarestin historialllisesta keskusta löytyykin useampiakin craftbeer-baareja. La 100 De Berin kadunvierusterassille piti pysähtyä, asiantunteva baarimikko suositteli useita oluita ja kertoili niistä kiinnostavia taustatietoa. Pää pyörällä valitsin pullollisen mustaa IPAa. Väri on musta, kuplinta kerää oluen päälle kermaisen vaahdon. Maku on vähän paahteinen, enemmän männynkäpyjä, ehkä jopa kuusenkäpyä, kuplintaa, vain vähän makeutta, lopulta paljastuu sitruuna kaiken humalan keskeltä. Tekee mieli maistaa muitakin paikan oluita. 0,33 l, 8,2 %, 4/5

Anchor Steam Beer

Sanfranciscolaisen höyryoluen maistoin edellisen kerran varmaan parikymmentä vuotta sitten Tampereen Vanha Posti -pubissa. Ja nyt sitten heti perään uudestaan, luulin kyllä että tämä olut olisi jo blogitettukin, mutta nyt taidan toista kertaa tätä nautiskella, tosin joku hämärä muisto olisi että pullon muoto on kovin tuttu. Vanhan postin tarjonnassa olut taisi olla eräänlainen erikoisuus. Nyt olut näyttää vähän punertavalta. Vaahto on valkoinen ja komea, sekä kestävä. Tuoksahtaa vähän makealta ja maltaalta. Makukokonaisuus on pehmeä, oikein pehmeä. Vain vähän makeutta, humalan potkua on yllättävän paljon odotuksiin nähden. Anchor on käsittäkseni patentoinut koko höyryolut-termin, jossa on käytetty lagerhiivaa ja ale-lämpötiloja. Lopputulos on mielestäni aika lähellä pilsneriä, täyteläisempi jotenkin. Kokonaisuus on hallitun tasapainoinen. Pullollisen ostin muistaakseni Sellon CityMarketista. 355 ml, 4,8 %, 4/5

RPS Scissors Indie Pale Ale

Kivi-paperi-sakset-arvontaa ei tarvittu kun arvoin tämän oluen kaupan hyllyltä ostoskärryihin. Jonkun verran on tullut luettua hyviä arvioita tästä kuopiolaisesta panimosta. Etiketissä sanottiin että oluen maustamisessa on käytetty verigreippiä, joten olut näytti heti vähän punertavalta. Vaahto on tiivis valkoinen kerros, joka kestää oluen juomista. Tuokussa on hedelmäisyyttä, maku korjaa hedelmäisyyden suunnaksi greipin eli tietysti piti sanoa että verigreipin. Humalia on reilusti, kuivuutta riittää. Verigreipit kantavat makua pitkälle ja pitkään. Greippisyys hallitsee. 330 ml, 5,4 %, 4/5

Mufloni Humela IPA

Kaupan hyllyltä silmiini osui porilainen taikasana Mufloni. Osumista varmasti auttoi se että panimon CCCCC IPAa on näkynyt Alkoni hyllyillä varsin harvakseltaan. Olihan pullollinen uudempaa versiota IPAa taas maistettava. Ensivaikutelmassa muhkea vaahto vakuuttaa. Väri on tummemman ruskeaa IPAksi. Tuoksussa on humalia. Maku on mäntyinen, kuivaa humalaa, hitunen makeaakin. Vähän puista, humalia on riittävästi, alun karamelli katoaa jonnekin, puumaisuus vaivaa hiukan jälkimaussa. 33 cl, 5,5 %, 4/5

Õllenaut Burro Särtsakas Eesel

Tarton Tasku-ostoskeskuksessa olevan meksikolaisen Burro-ravintolan  nimikko-olut helpotti kotimaisen Sello-ostoskeskuksen kiertäjää. Burro kaatuu lasiin reilusti vaahdoten vaaleana. Tuoksussa on vihanneksia. Maku on sitten rajua chiliä. Poltetta syntyy reippaasti kielelle ja koko suuhun. Chilin polte määrää nautintonopeuden rauhalliseksi. Vihannekset vähän kurkkivat liikaa, mutta kyllä tuon meksikolaisuuden kuitenkin chilin poltteena aistii vielä selvemmin. 330 ml, 5,3 % 4/5

To Øl Sur NEIPA: Citra & Mosaic

NEIPAmaisen samean kuultavan oranssi olut kaatuu perjantai-illan kunniaksi lasiin. Vaahtoa kertyy seitinohut kerros, mutta se jättää jälkeensä siistiä pitsiä. Tuoksussa on kumia. Olut maistuu sitruunamaiselta ja hiiva ilmoittaa olemassaolonsa. Hiilihappo terävöityy suussa. Happamuus on sitruunasta. Vaahto on kirkkaan valkoista ihan lasin pohjalle saakka. 33 cl, 5,0 %, 4/5

Donut Island Brewing Frisco Disco

Helsinkiläisen pienpanimon San Franciscoon viittava IPA juhlisti liigakauden alkua. Olut on kuplivaa, oranssia ja päälle muodostuu kirkkaan valkoinen tiivis ja kestävä tyylikäs vaahto. Tuoksussa on jotain erikoista turvetta ja sitrusta. Maku on sitrusta, suutuntuma on jotenkin liukas. Pieni outous alussa, mutta se vaihtuu erikoisuudeksi ja sitä kautta kiinnostavaksi. Alkuun olut tuntui vähän vaimealta, mutta pikkuhiljaa maku täytelöityy, turve muuttuu vähän savuiseksi. Humalat ovat rittävät. Onko tämä oikeasti näin hyvää, täytyy ostaa Alkosta toinenkin. 70 IBU, 9 EBC, 330 ml, 6,2 %, 5/5

Mallaskoski Põhjala So Last Saison

So Last Saison on yllättäen lähes pikimustaa ja oluen päälle muodostuu portterimainen tiukka, valkoinen vaahto. Tuoksu on yrttinen. Maku on yrttinen, humalainen, kuivahko, hedelmäinen, mukana on maanläheistä mallasta ja hiilihappoja. Makuyhdistelmä on erikoinen, lämmittävä, kahviakin löytyy. Juodessa vaahto säilyy ja muuttuu tummemmaksi. Täyteläinen olut sisältää yllätävän paljon hiilihappoja. 33 cl, 5,8 %, 5/5